Valtuutetut huolissaan väen vähenemisestä ja nuorten pahoinvoinnista

0
Somerolle ei muuta tarpeeksi lapsiperheitä eikä synny vauvoja.

Someron kaupungin kasvaneet kulut, syntyvyyden lasku, nousseet lastensuojelumenot ja huoli lapsiperheistä tulivat esille, kun kaupunginvaltuusto keskusteli viime vuoden tilinpäätöksestä.

Paikkakunnan palvelut ovat tutkimustenkin valossa kunnossa ja käytettyjä, mutta lapsiperheitä ei silti muuta tarpeeksi Somerolle eikä lapsia synny. Asukasmäärä jatkaa laskuaan.

Kaupunginjohtaja Sami Suikkanen kertoi valtuutetuille, että tämän vuoden huhtikuun tilanne osoitti, että hieman ollaan plussan puolella. Somerolle on muuttanut 105 henkeä, mutta poiskin on lähtenyt satakunta. Syntynyt on 16 ja kuollut 49 somerolaista.

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt Matias Mäkinen ehdotti kannustimia lapsia hankkiville, kunnalta niin sanottuja vauvabonuksia.

Keskustan puheenvuoron pitänyt Jaana Kyyrä muistutti kouluverkkoon liittyvistä päätöksistä, joissa kannattaa myös muistaa koulujen merkitys kunnan vetovoimalle.

Kyyrä totesi, että yksi tilinpäätöksen huolestuttavimpia kohtia on lastensuojelumenojen kasvu.

– Asia ei ole uusi. Kaupungissa on tehty panostuksia perhepalveluihin ja varhaiseen puuttumiseen, mutta näillä toimilla on tähän mennessä korkeintaan pystytty hidastamaan menojen kasvua. Toivottavasta panostukset alkavat pian näkyä myös menoissa, kuten tilinpäätöksessä positiivisesti arvellaan.

Demareiden Antti Kotti totesi perusturvassa tehdyn paljon hyviä ennaltaehkäiseviä toimia. Se on hänestä oikea tie.

– Olennaista on päästä tarttumaan ongelmien juurisyihin.

Lasten ja nuorten tilanne tuli esille myös siksi, että Kiiruun puistossa ja urheilukentällä on ollut ilkivallantekoja pitkin kevättä. Pieni nuorisoporukka on häiriköinyt ja rikkonut toistuvasti paikkoja.

Kun puistosta vietiin penkit korjattaviksi ja asennettiin valvontakamerat, niin tilanne rauhoittui.

– Mutta nyt ilkivalta ja häiriköinti on siirtynyt urheilukentälle ja muualle taajamaan, kuten K-marketin parkkipaikalle ja kauemmas Badding-kioskille, totesi valtuutettu Katariina Kauriinoja (vihr.).

Riitta Lehtinen (sd.) sanoi, ettei turvattomuus ole hyvä asia kenenkään kannalta eikä kuulu kaupungin imagoon. Hän totesi, että jotain on tehtävä, ostaa vaikka turvapalvelua muualta.

Juha Wiskari (kok.) sanoi, että vandaalien kanssa on sovittu palaveri. Yhteys oli saatu Facebookin kautta. Nuoret olivat kertoneet, ettei heillä ole paikkaa, minne mennä. Kaikilla ei ole liki aikuisia, jotka kuuntelevat.

– Monissa perheissä vanhemmat ovat menettäneet otteensa lasten kasvatukseen, mikä ilmenee nuorten pahoinvointina ja häiriökäyttäytymisenä. Kaupungin tulisikin kohdentaa nuorisotoimen resursseja enemmän etsivään nuorisotyöhön, totesi kokoomuksen ryhmävuoropuheen pitänyt Pauli Eino.

Kaikki valtuustoryhmät hyväksyivät tilinpäätöksen, joka painui 2,1 miljoonaa miinukselle.

Kaupungin toimintakulut kasvoivat viime vuonna 4,1 prosenttia. Kuntien keskimääräinen menojen kasvu oli 3,9 prosenttia.

Kaupunginjohtaja Suikkanen kertoi kuluneen alkuvuoden tilanteen näyttävän osavuosikatsauksen perusteella menneen parempaan suuntaan. Vuosikate olisi tammi-maaliskuulta plussalla 1,2 miljoonaa euroa.

– Jos näin jatkuisi, niin tilannehan olisi loistava. Mutta korona alkaa varmasti näkyä verotuulokertymässä ja toimintakuluissa.

– nyt alkaa olla viimeiset hetket saada muutos aikaan, mutta helppoa se ei tule olemaan. Tulevaisuudessa valtuutetut joutuvat tekemään kipeitäkin päätöksiä. Jokainen euro on tärkeä, mutta välillä tuntuu, että pienistä asioista ja rahasummista puhutaan paljon enemmän kuin isoista. Asiat täytyy laittaa oikeisiin mittasuhteisiin, jotta saadaan tuloksia aikaan, tuumasi Jaana Kyyrä ryhmäpuheenvuorossa.

Kokoomuksen puheenvuorossa todettiin Someron taloustilanteen olevan kuitenkin kohtuullisen hyvä eikä Somero ole lähelläkään kriisikunnaksi joutumista.

– Mutta tilanteet voivat muuttua melko nopeastikin, joten tarkkaa taloudenpitoa tulee jatkaa, selvitti Pauli Eino.

– Toivottavasti nyt kun korona on avannut silmämme, löydämme uusia tapoja tuottaa palveluita uudella tavalla kustannustehokkaasti ja pääsemme täysimääräisesti hyödyntämään digitalisaation mahdollisuuksia. Toiveena on, että korona muuttaa muuttoliikkeen suunnan kaupungeista kohti maaseutua, jatkoi keskustan Jaana Kyyrä.

Suunta näyttää olevan, että vanhuspalveluiden ja erikoissairaanhoidon palveluiden tarve lisääntyy jyrkästi ja samaan aikaan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion palveluntarpeet vähenevät selvästi.

– Tämä tulee ottaa huomioon toimintoja suunniteltaessa, totesi Pauli Eino ja sanoi Someron näkökulmasta sote-uudistuksen, jossa vastuu palveluiden tuottamisesta siirtyy isommalle yksikölle, olevan hyvä asia.

– Hienoa, että meillä on uusi sotemalli, tuumasi Antti Kotti demarien puheenvuorossa, mutta esitti myös huolen.

– Huoli on siitä, että päätösvalta siirtyy tästä huoneesta eteenpäin.

Kaupungilla oli lainaa vuoden lopussa noin 21,7 miljoonaa euroa eli 2 491 euroa asukasta kohden. Antti Kotti sanoi asukaskohtaisen velkamäärän olevan vielä maltillisen: Se on vielä meidän käsissä.

– Olennaista on, että saamme kustannusten nousun kelkan käännettyä.

Matias Mäkinen totesi, että yleensä se on niin, että minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Tekemiset tai tekemättä jättämiset vaikuttavat jollakin tavalla myös tulevaan.

Viemäriverkon laajenemiselle uusintahyväksyntä

Kaupunginvaltuusto hyväksyi viemäriverkon laajentamisen Härkälän, Rautelan ja Pappilan suunnille. Verkkoon lisätään myös Ruunalan uusi teollisuusalue, sekä Kultela tuonnempana.

Valtuusto oli näyttänyt vihreää valoa laajennukselle jo maaliskuussa 2018 teknisen lautakunnan esityksen mukaisesti.

Päätöksenteosta tehtiin valitus hallinto-oikeuteen muun muassa siksi, että asiaa päätettäessä katsottiinmukana olleen esteellisiä henkilöitä, tiedottaminen oli ollut puutteellista, lopullista toiminta-alue-ehdotusta oli muutettu valmistelu- ja kuulemisvaiheen jälkeen ja taustaselvitykset olivat puutteellisia.

Hallinto-oikeus totesi Pia Maavirran olleen esteellinen viemäriverkostolaajennuksesta kaupunginhallituksessa päätettäessä. Maavirta asuu Rautelassa kiinteistössä, jonka miehensä omistaa. Hallinto-oikeudesta kaupunginhallituksessa tehdyt päätökset vaikuttavat kiinteistöön. Hallinto-oikeus katsoi, että Someron kaupungin on siksi päätettävä asia uudestaan.

Someron Vesihuolto rakentaa alueelle viemärin. Siihen kiinteistön on liityttävä, jollei saa vapautusta ympäristölautakunnalta.

Perussuomalaisten Matias Mäkinen ehdotti, että asia palautetaan takaisin teknisen lautakunnan valmisteltavaksi, jotta lautakunta selvittää vielä kustannuksia ja hintatason kohtuullisuutta. Harri Känkänen (ps.) kannatti Mäkisen ehdotusta. Hän kysyi, miten määritellään kohtuullinen hinta.

Vesihuoltoyhtiön toimitusjohtaja Kalle Maaranen vastasi hinnan olevan kohtuullinen, jos pysytään alle kymppitonnissa, ja alle 5 000 euron hinta on halpa.

Valtuutettu Matias Roto (kesk.) kertoi miten hän oli järjestellyt oman kiinteistönsä viemäröinnin nykyvaatimuksia varten. Kiinteistö on taajama-alueen ulkopuolella kantatien 52 varrella. Kustannukset Rotolle olivat 15 000 euroa. Hänestä 1960-luvun järjestelmä oli ollut uutta toimivampi ja varmempi.

Juha Salo (kesk.) totesi, että kunnallinen järjestelmä on selkeä ja helppo: vetää vessan, lasku tulee perässä. Hän totesi, että kun kiinteistö on liitetty viemäriverkostoon, sen arvo nousee. Kiinteistö on myös helppo myydä, kun asiat ovat kunnossa.

Perussuomalaisten Mäkinen ja Känkänen jäi mielipiteidensä kanssa kaksin, sillä 30 valtuutettua oli viemäriverkoston laajenemisen kannalla. Kolme valtuutettua oli poissa päätöksenteosta, joista kaksi, Pia Maavirta ja Jani Kurvinen, koki olevansa jäävi asiasta päätettäessä.

Tekniseltä johtajalta Marko Mäkiseltä kysyttiin, mikä on verkoston laajentamisen aikataulu. Hän arveli, että rakentaminen päästään aloittamaan tänä vuonna.