Kuka arvaisi huomisen?

0

Someron nykyiset ja ensi vuonna valittavat uudet kuntapäättäjät joutuvat sumun keskellä arvioimaan tulevien vuosien taloutta. Sote-uudistus mullistaa kuntatalouden täydellisesti. Valtio vie kunnan verotuloista reilusti yli puolet, 12,6 prosenttiyksikköä. Someron veroäyriksi jäisi 7,8 prosenttia. Ilman nykyisen suuruista valtionapua ei kunnan tehtäviä vanhusten huollosta ja koulutuksesta alkaen voisi hoitaa. Uudistus lisää siis merkittävästi kuntien riippuvuutta valtionosuuksista.
Miten ja mihin verotulot sen jälkeen riittävät? Yksi uudistuksen suurista kysymyksistä on raha: riittääkö verorahaa sekä maakuntien sote-palveluihin että kunnille jääviin tehtäviin ilman veronkorotuksia?
Sama kysymys tehdään kaikissa Suomen kunnissa tänä ja ensi vuonna.
Muutaman vuoden kuluttua Suomessa on vain vähän kuntia, jotka tulevat omillaan toimeen ja niiden kärjessä Helsinki. Tarkkojen arvioiden tekeminen on vaikeaa, sen huomasin tätä kirjoittaessani. Pyydän etukäteen anteeksi mahdollisia vääriä tulkintoja, vaikka yritinkin käyttää hyväkseni valtionvarain ministeriön laskentasimulaattoria.
Se on silti varmaa, että sote-uudistus keikauttaa Somerollakin talouden uuteen asentoon. Kaikki riippuu valtion tuesta. Nytkin vain puolet menoista voidaan rahoittaa oman kunnan verotuloilla. Kaupunginhallitus olettaa kuitenkin, että Somero voisi olla voittaja ja hyötyä sote-kustannusten siirtymisestä maakunnalle. Helpottaa, jos niin on.
Varmuutta ei ole siitä, että valtionosuudet säilyvät entisellään. Niitä on tarkoitus vähentää ja yhteisövero-osuuksia leikata. Hyvää tarkoittavien rajoittimien ja tasauksien todelliset vaikutukset jäävät arvattaviksi. Runsaasti valtionavustuksia saanut kunta tulee entistä riippuvaisemmiksi omista verotuloista. Painetta syntyy ainakin maksujen korottamiselle.
Lupaus uudistuksen taloudellisista vaikutuksista ja niiden tasoittamisesta on kauniisti sanottuna epämääräinen ja sekava. Kyse on suuresta kuntien välisestä tulonsiirrosta. Epätietoisuus kohdistuu kuntien elinvoiman säilyttämiseen. Niille jää valtavat velat, alijäämät ja kiinteistömassat. Hallitus lupaa, ettei tasapaino horju – ainakaan alussa.
Somerolla tasausmekanismi sallisi vajaan miljoonan euron suuruista vuosikatteen heikennystä. Vm:n laskelman mukaan lopullinen vaikutus voisi olla suurempikin. Miljoonakin voi horjuttaa tasapainoa merkittävästi. Sen leikkaaminen pienentyneistä menoista voi olla vaikeaa.
Siksi moni asiantuntija arvioi soten vauhdittavan kuntaliitoksia. Suomen kartta muuttuu radikaalisti. Kunnat eivät kuole, mutta ne muuttuvat syvällisesti. Paineet kohdistuvat kuntien velvollisuuksiin ja kykyyn säilyä itsenäisinä. Kuntien idea on asukkaiden halu ja kyky järjestää palvelut omalla tavallaan, itsehallinnolla. Nyt siihen tarjoutuu vaikeissa oloissa uudenlainen tilaisuus.
Sote on luvattu hoitaa kiristämättä verotusta. Lupauksesta ei ole helppo pitää kiinni. Rahoituksen siirto toteutetaan muun muassa vähentämällä kunnilta valtionosuuksia, kunnallisveroa ja kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta. Vastaavasti korotetaan valtion ansiotuloveroa. Ymmärrettävästi maakuntaveron houkutus on suuri ja veronkorotukset uhkaavat kuntiakin. Tuloverotuksessa paineet progression kasvamiseen tai kasvattamiseen on suuri. Onhan samaan aikaan päätettävä miten korona-velat hoidetaan.
Tätä jännitysnäytelmää on mielenkiintoista seurata seuraavat vuodet.
Myös valtionosuusjärjestelmän uudistamista valmistellaan lähtökohtaisesti edellisellä vaalikaudella ehdotetun ja eduskunnan perustuslakivaliokunnassa käsitellyn mallin perusteella. Nykyisen valtionosuusjärjestelmän perusrakenteeseen ja kriteereihin ei ole esitetä merkittäviä muutoksia.
Sen sijaan tulojen tasausjärjestelmään (verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus) on tehtävä suurempia muutoksia, koska merkittävä osa verotuloista siirtyy maakuntien rahoitukseen eikä järjestelmä näin enää toimi tarkoituksenmukaisesti.
Lisäksi suurten kuntakohtaisten muutosten lieventämiseksi järjestelmään on otettava muutostasauselementtejä.

Johannes Koroma
pääkonsuli