Loistavia tuloksia suunnittelukisasta

0
Professori Panu Lehtovuori antaa korona-ajan onnittelut kilpailun voittajakolmikkoa edustaneelle opiskelija Anselmi Moisanderille.

Someron kehittämiseksi syntyi kokonainen ideapaletti:

Korkeakouluopiskelijoille suunnattu ideakilpailu tuotti ennätysmäisen sadon. Edelleen työstettäväksi saatiin laaja kattaus visioita, joilla Somerolle voidaan saada aikaan entistä yhtenäisempi ja yhteisöllisempi kaupunkikeskusta.

12 kappaletta juuri Someroa varten perusteellisesti mietittyä työtä tekivät vaikutuksen palkintolautakuntaan. Saatiin enemmän, kuin kukaan taisi villeimmissä unelmissaan odottaa.

Palkintojenjakotilaisuudessa puhunut kaupunginjohtaja Sami Suikkanen muisteli aiempaa työuraansa Loimaan kehittämisjohtajana.

– Esimieheni kiteytti loistavasti toimivan kaupunkikuvan merkityksen. Hän sanoi, ettei tiedä yhtään kaupunkia Suomessa, jossa olisi onnistunut kaupunkikeskusta, mutta jossa silti menisi huonosti. Vastavuoroisesti hän ei tiennyt kaupunkia, jolla menisi hyvin, vaikka kaupunkikeskusta on huono.

Suikkanen muistutti kaupunkirakentamisen laajasta vaikutuksesta.

– Puhutaan Pisaramallista. Eli keskustaan tehdyt satsaukset lainehtivat menestystä koko kaupungin alueelle.

Kehittämistarve oli tullut esille valtuuston elinvoimaseminaarissa.

Paikallislehti Somerosta oli luettu täällä vaikuttavasta Tampereen yliopiston yhdyskuntasuunnittelun teorian professorista Panu Lehtovuoresta. Huomasimme, että siinä meillä on suora kontakti tarjolla kaupunkimme kehittämiseksi.

Sami Suikkanen totesi Panu Lehtovuoren ottaneen asian innostuneesti vastaan. Niin muotoutui ajatus ideakilpailusta.

– Kilpailun tulos oli erinomainen: Työt antavat loistavan ideapaletin meidän käyttöömme. Niiden avulla voimme merkittävästi kirkastaa Someron kaupunkikuvaa. Palkintolautakunta sai erittäin raikkaita töitä arvioitavaksi, Sami Suikkanen tähdensi kuulijoilleen.

Panu Lehtovuori huomautti, että liian harvoin kaupunkisuunnittelussa kohdistetaan huomiota pienempiin kaupunkeihin.

– Jollakin tavalla kaupunkitila on ihmisyhteisön tila. Somerolla konkreettisesti se on somerolaisten tilaa. Se ei ole mitään abstraktia tilaa, vaan ihmisten omaa ympäristöä.

Lehtovuori vastasi vuoropuheluna vitsaillen Suikkasen osuuteen myös Loimaasta.

– Loimaalla ei ole mitään. Jos haluaa viettää aikaa siellä, sen voi viettää omassa autossa. Siellä ei ole yhtään kahvilaa tai ravintolaa, Somerolla niitä on 15. Loimaalla kyllä järjestettiin suunnittelukilpailu, mutta töitä ei lähdetty toteuttamaan. Ne eivät olleet toteutettavissa olevia, ne olivat liian suuria.

Lehtovuori kertoi olevansa vaikuttunut kilpailutöistä.

– Olen itsekin ajatellut, mitä kaikkea täällä voitaisiin tehdä. Minut onnistuttiin yllättämään, tuli uusia ideoita. Esimerkiksi pitkään Somerolla pohdituttanut tori ja sen sijainti sai uusia ideoita.

– Kannattaa tehdä juttuja, joita voi tehdä kevyesti, pienellä rahalla ja pidemmällä ajalla! Panu Lehtovuori tähdensi.

Palkintolautakuntaan kuulunut Jutta Varjus totesi ennen palkintojen jakoa, että kilpailun annista on hyvä jatkaa.

– Toivottavasti somerolaiset tulevat töitä tänne monitoimitalolle katsomaan. Kun somerolaiset innostuvat näistä itse, syntyy keskustelua, ja se on hyvää. Kilpailulautakunnan päätös oli yksimielinen ja keskustelu voittajasta oli helppo. Toisaalta kaikki kolme kärkeen sijoittunutta työtä olivat varmoja ja harmonisia kokonaisuuksia.

Voittajaryhmästä palkinnon Somerolle pokkaamaan saapunut Anselmi Moisander kertoi ryhmän pyrkineen tunnistamaan Someron vahvat puolet, joista tärkein on yhteisöllisyys.

– Emme halunneet suunnitella pilvilinnaa, vaan vahvistaa olemassa olevia, vahvoja juttuja. Tehtävä oli hyvin kiinnostava. Kilpailutyössä teimme eri ikäisille, eri ikäryhmiä edustaville ihmisille saman aukion ja torin, jossa voi yhdessä olla ja toimia.

Moisander oli itsekin havainnut, että Kiiruun koulun, kirjaston ja uimahallin/monitoimitalon muodostama kolminaisuus oli monen muunkin kilpailutyön kärkenä.

– Sinne tulisi aivan toisenlainen sisäänkäynti nykyisen Kiiruuntien kautta, joka muutettaisiin kevyelle liikenteelle. Risteykseen, purkutuomion saaneen talon paikalle rakennettaisiin aivan uusi Järjestötalo. Katutila muuttuisi yhteiseksi ihmisille. Jalankulkija eli ihminen on tilan käyttäjä ja hallitsija.

– Autoliikennettä pitäisi vastavuoroisesti järkevöittää. Esimerkiksi toimivia hidasteita ja loivia kaarteita pystytään rakentamaan Joensuuntielle, siitä ryhmämme otti varta vasten selvää. Nykyisellään Joensuuntie on vaarallisen tuntuinen.