Vuonna 1990: Minä olen Keskustan mies

0
- Jokaisen yksilöllisyyden pitää antaa kukkia puolueessa, puheenjohtaja Esko Aho sanoo.

Somero-lehti 31.7.1990

Keskustapuolueen uusi puheenjohtaja, Esko Aho kulkee Paavo Väyrysen varjo askelissaan. Häneltä kysellään, onko hän edelleen Väyrysen miehiä.

– Siihen saakka olin tietyllä lailla Väyrysen mies, kun hän oli puolueen puheenjohtaja. Nyt tilanne on toinen. Olen itse puheenjohtaja ja teen itsenäisesti päätöksiä.

– Uskon tietäväni, mihin olen pääni pistänyt. Työtä, vastuuta ja vaikeita ratkaisuja on paljon, muttaa toisaalta on nautinto toimia ison joukon edusmiehenä.

Varsinais-Suomen piiri avasi kevään eduskuntavaalien kampanjan Esakalliolla, kun kesä on vielä leppoisemmillaan. Syksyä kohden tahti alkaa tiivistyä ja puheenjohtajakin kiitää tilaisuudesta toiseen.

Keskusta lähtee vaaleihin oppositioasemasta, joka on sille hyvin poikkeuksellista.

– Sukupolvellemme on ennenkokematonta, että olemme vaaleissa hyökkääjänä ja haastajana emmekä puolustamassa.

Aho sanoi puolueen pyrkivän vaalivoiton lisäksi hallitukseen, minkä hän myönsi olevan monen mutkan takana.

– Hallitukseen meno ei ele itsetarkoitus. Menemme vain sillä ehdolla, että politiikan suunta muuttuu. Suunnanmuutos tapahtuu vain siten, että saamme tavoitteemme hallitusohjelmaan. Jos se ei käy, meidän on parempi pysyä oppositiossa.

Suomen talouden tervehdyttäminen on ensimmäinen asia, johon tavoitellaan muutosta.

– Suomesta on tulossa velkamaa niin kuin köyhistä maista, joille naureskelemme.

Pelkkä koron nostaminen on julma keino. Talousratkaisuja ei saa siirtää eduskuntavaalien yli.

Kansalaisten perusturvaa on parannettava niin, että yhteiskunnan heikompiosaisetkin pääsevät nauttimaan hyvinvoinnista. Työttömille, eläkeläisille, äitiyslomalaisille, ynnä muille tulisi turvata noin 3000 markan kuukausitulo.