Paneeli säästää rahaa ja tuo vihreitä arvoja

0
Someron Säästöpankin toimitusjohtaja Petri Siviranta on valmis satsaamaan aurinkoenergiaan vielä lisää. Kokemukset ovat niin hyvät ja kattopinta-alaa riittää reilusti.

Aurinkoenergia ehkäisee Somerollakin tonnikaupalla hiilidioksidin muodostumista

Aurinko on ehtymätön energianlähde. Jo maaliskuussa aurinko alkaa Someronkin leveysasteilla paistaa niin, että kukkarossa tuntuu.

Edut on nähty laajasti. Esimerkiksi Seinäjoella sijaitsevan 6 megawatin aurinkopuiston investointi oli lähes 7 miljoonaa euroa ja takaisinmaksuaika on noin 10 vuotta. Paneelien kestoiäksi Motiva arvioi yleisesti yli 30 vuotta, joten rahaa tulee oikeasti.

Someron kaupunki ei aurinkovoimaa ole hyödyntänyt. Asia on kuitenkin ollut esillä ja sitä on selvitelty.

Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Juha Salo toteaa, että käyttöön soveltuvia kiinteistöjä ei kaupungilla juurikaan ole.

– Sote-ratkaisusta ei kukaan tiedä, miten siinä käy. Mutta selvityksiä aurinkovoimasta on tehty ja tarjouksiakin on pyydetty. Kaupungintalo, entinen SoLu tai jokin kaupungin omistama rivitaloyhtiö voisi ehkä tulla kyseeseen.

Esimerkiksi kouluissa ei kesäaikaan ole kulutusta.

– Eräs malli voisi olla eräänlainen leasing-tyyppinen ratkaisu, jossa ulkopuolinen yritys rakentaisi Somerolle aurinkoenergiaa, jotka sitten sopimusteitse siirtyisivät vuosien päästä kaupungin omistukseen. Ja sen jälkeen kaupunki voisi tekniikasta saada itselleen hyötyjä, Juha Salo selvittää tilannetta tällä hetkellä.

Somerolaiset yritykset ovat jo ansiokkaasti toteuttaneet isoja aurinkoenergiaa hyödyntäviä laitteistoja. K-Supermarket oli ensimmäinen ja suurin, teholtaan 53 kW. Someron Säästöpankki puolestaan rakensi oman voimalansa pankin katolle viime marraskuussa.

Rakennettuja oli Salo Solar Oy, joka urakoi tasakatolle 60 kappaletta 330 watin tehoisia paneeleita. Yhteisteho on 19 800 wattia, eli pyöreästi 20 kW.

Pankin toimitusjohtaja Petri Siviranta kertoo paneeleiden tuoton olleen toukokuussa yli 3 MWh ja kesäkuussa jo 3,6 MWh. Hyvinä aurinkoisina päivinä päivätuotto on lähes 150 kWh per päivä.

– Laskennallisesti voimala on säästänyt tähän asti hiilidioksidipäästöjä hieman yli 5 000 kiloa, Siviranta toteaa.

Hän muistuttaa sähkökulutuksen olevan kiinteistössä suurta.

Säästöpankin kiinteistössä on töissä noin 70 henkilöä. Kun suuri kiinteistö on kyseessä, niin myös sähkönkulutus on suuri.

Suurimmillaan kulutus on kesällä, kun taloa jäähdytetään.

– Tätä kulutuspiikkiä pyritään pehmentämään, tuomalla aurinkovoiman avulla kiinteistöön vihreämpää energiaa. Sähköä kuluu kiinteistössä kesä–elokuussa 11–15 MWh per kuukausi. Siis lähes saman verran, kuin normaalissa omakotitalossa vuodessa, Siviranta vertaa.

Loppuvuonna on tarkoitus pohtia aurinkovoimalan kokonaistuottoa suhteessa Säästöpankin kiinteistön kokonaiskulutukseen, jonka jälkeen tehdään päätös mahdollisesta voimalan laajennuksesta ensi keväänä.

– Ajatuksissa on kaksinkertaistaa aurinkosähkö ensi kesää varten. Säästöpankilla on kattopinta-alaa hyödyntämättä vielä niin paljon, että voimme tarvittaessa jopa kolminkertaistaa voimalan koon.

– Kaikkialla on aihetta antaa arvoa vihreälle ajattelulle.

Arskametalli Oy:n teollisuuskiinteistön katolla on saman verran aurinkoenergiatehoa kuin Säästöpankilla, eli 20 kW. Paneeleita on katolla 88.

– Vihreän energian rakentaminen alkoi meillä täällä Somerolla, mutta myös Yläneen tehtaita varten on pyydetty tarjous, toimitusjohtaja Janne Käkönen kertoo.

Vaikka tehdas valmistaa itse öljypannuja, on lämmitettäviä kuutioita aivan liikaa, jotta öljylämpö olisi kannattavaa. Siksi lämmityskin väännettiin pykälän verran ”vihreämmälle”.

– Sekä Somerolle että Yläneelle asennettiin keväällä ilmalämpöpumput. Säästämme siinä noin 50 000 litraa öljyä joka vuosi, Käkönen lisää.

Veli Hännisellä on Jaatilassa sijaitsevassa verstaassaan 11 kW:n laitteisto (42 x 265 W). Asunnolla vieressä on 5 kW:n paneelisto (18 x 280 W). Lisäksi mökillä sähköä tuottaa 2,8 kW:n voimala.

Esille tähän kirjoitukseen on valittu otos Somerolla nykyisin toiminnassa olevia aurinkovoimaloita. Alarajana oli 10 kW:n kokoluokka.

Someron Säästöpankin paneeleista oli viime tiistaina kello 15 tullut virtaa 50,3 kWh, heinäkuun aikana tähän asti 1,93 MWh ja koko käyttöiän aikana 12,86 MWh. Pylväiköstä näkyy, että sähköä alkoi virrata käyttöön selkeästi jo maaliskuussa. Tammi- ja helmikuun tuotot olivat heikkoja.

Maatilat ovat myös ruvenneet kunnostautumaan aurinkovoimarakentamisessa. Tuotantorakennusten sähkönkulutus saattaa olla suurta, kuten esimerkiksi Mäkiniemen Tila Oy:n kanaloissa.

– Meillä paneelit ovat olleet toiminnassa nyt 11 kuukautta. Paneeleita on 108 kappaletta, teho 315 wattia per yksikkö. Yhteensä teho on 34 kW, kananmunantuottaja Pekka Kivisaari kertoo.

Jussmäki Oy:n Kalevi Uutelalla on aurinkopaneeleita kanaloissa kahdessakin paikassa. Kaskistossa on 11 kW:n laitteet ja Terttilässä teho on 22 kW. Kokonaisteho on 33 kW.

– Kanalan pölyistä emme ole havainneet olevan haittaa, sillä sade huuhtelee lasipinnat puhtaiksi. Pöly vaikuttaa sitten, kun on ollut pitkään kuivaa.

Kahden vuoden aikana paneelit ovat tuottaneet sähköä 60 000 kW, mikä tarkoittaa 30 000 kW/vuosi.

Kalevi Uutela huomauttaa Suomen aurinkovoimasäädösten epätasa-arvoistavan kansalaisia verrattuna vaikka Ruotsiin tai Saksaan.

– Ruotsissa kaiken, mikä menee valtakunnan verkkoon, saa talviaikana takaisin. Suomessakin Fortum on lupaillut korjauksia asiaan, mutta vielä ei ole mitään tapahtunut. Siirtokustannusten nousu koko ajan nopeuttaa ihmisten siirtymistä aurinkovoimaan.

Lähes naapurissa lypsykarjatilaa pitävä Pasi Vallenius laittoi oman 21 kW:n laitteiston pystyyn hiljattain.

– Se tuli käyttöön toukokuussa. Tähän asti virtaa ei ole saatu täydellä teholla, kun linjat eivät sitä kestä. Caruna on jo lupautunut vaihtamaan muuntajapiirin, Pasi Vallenius kertoo.

Myyntiin sähköä ei riitä, mikä tekee laitteistosta taloudellisen. Järjestelmä on oikein mitoitettu.

– Kaikki menee omaan käyttöön. Sähköä tulee ulos 17 kW. Myyjien tulisi se aina kertoa, että huipputehoon ei laitteisto pitkällä aikavälillä yllä, mutta hyvä näin, Vallenius huomauttaa.

Olavi Kolilla Kultelassa paneelit ovat maassa. Tehoa löytyy 10,8 kW.

Lautelassa viljatilallinen Mikko Lindeman rakennutti voimalansa vajaa kolme vuotta sitten. Sen teho on 11,2 kW.

– Kesäaikaan myymme sähköä aika paljon. Viimeisin sähkölasku huhti–touko-kesäkuulta oli melkein ilmainen. Myydessä tuottajalle maksetaan valtakunnallinen spottihinta, minkä ansiosta lasku oli muutaman euron luokkaa.

Lindeman huomauttaa, että jos sähkön saisi itse käytettyä, olisi taloudellinen hyöty parempi.

– Tuntuu epäreilulta myydä sähköä pilkkahintaan, verrattuna siihen, mitä se ostettaessa maksaa. Lakimuutos on kuitenkin tekeillä, että ostaessa ja myydessä hinta olisi sama.

Energiapolitiikan Lindeman toteaa olevan Suomessa suurvoimalavoittoista.

– Tänne suunnitellaan vain suuria tuulivoimapuistoja, sen sijaan, että tuulivoima voisi olla pienempää ja hajasijoitettua. Miksi kaiken pitää aina olla niin suurta? Välillä voitaisiin mennä myös pienuuden ehdoilla, Mikko Lindeman ehdottaa.

Häntä ihmetyttää siirtohintojen erot maan eri osien välillä yhtiöittäin ja alueittain.

– Ihmisten yhdenvertaisuus kärsii asuinpaikasta.

Parin kilometrin matkan päässä Lautelassa sikatilallinen Jukka Eeva laittoi oman voimalansa pystyyn sikalan päätyyn.

– Se oli 2017 syksyllä. Aluksi teki mieli tehdä isompi, mutta tässä takaisinmaksuaika on järkevä. Teho on 16,7 kW, Jukka Eeva kertoo.

Toista voimalaa Jukka Eeva on miettinyt toisen sikalan viereen, mutta yksikön virrankulutus olisi pienempi.

– Asennus ei silloin ole yhtä järkevää.

Valtakunnan verkkoon Eevan ei tarvitse sähköään myydä.

– Siirron osuus hinnassa on isompi kuin sähkön osuus. Se pistää tällaisia laitteistoja pystyttämään.

Talvisillalla sijaitsevalle Uusitalon tilalle aurinkosähkö laitettiin 1,5 vuotta sitten. Sillä saa ladattua nykyisin myös hybridi-auton.

10 kW:n laitteisto on maassa.

– Kattojakin olisi, mutta osa niistä on vanhoja. Maa-asennus antaa pelivaraa. Sähköä tulee kuin paistaa. Ihmeen laajasti, sillä 2-3 kW tulee tästäkin laitteistosta helposti, Juha Kakko kertoo.

Maailmalla laitteistot ovat isoja.

– Vuosia sitten Berliinin liepeillä käydessämme näimme 10 MW:n aurinkovoimalan, jonka akusto oli jokseenkin rivitalon näköinen – ja kokoinen.

– Siellä oli yhteinen sähköosuuskunta ja päälle vielä biokaasuvoimala. Oli myös jonkin sortin oma sähköverkko. Mutta Suomessa pistetuotantoa ei jostain syystä pidetä edistettävänä asiana.

Kakko muistuttaa, että esimerkiksi sikapitäjässä Somerolla pitäisi ilman muuta olla biokaasulaitos. Hän perehtyi siihen itsekin, kun tilalla vielä oli sikoja. Lupahallinto on kuitenkin mittava. Siksi ratkaisuna oli aurinkovoima.

– Aurinkosähkö ei ole kultakaivos, mutta ei riskisijoituskaan. Sillä mielellä tätä itsekin lähdettiin perustamaan.
———————————————–

Aurinkosähköjärjestelmän teho

Sauli Kaipainen

Aurinkopaneelien nimellisteho ilmoitetaan piikkiwatteina (Wp). Paneelien nimellisteho on määritetty laboratoriossa standardiolosuhteissa, joissa auringon säteilymäärä on 1 000 W / neliömetri ja kennon lämpötila 25 astetta.

Piikkiwatti on siis aurinkopaneelin enimmillään tuottama teho standardiolosuhteissa. Mikäli ulkolämpötila on 25 °C ja paneelille tuleva hetkellinen säteilymäärä on 1 000 W / neliö, paneeli tuottaa sähköä ilmoitetulla nimellisteholla. Käytännössä paneeli voi tuottaa hetkellisesti sähköä nimellistehoaan suuremmalla teholla, kun sille tulevan säteilyn määrä ylittää 1 000 W / neliö. Toisaalta pilvisellä säällä hetkellinen teho jää alle ilmoitetun nimellistehon. Myös paneeleita ympäröivä lämpötila vaikuttaa tehoon, sillä ne tuottavat tehokkaammin sähköä matalammissa lämpötiloissa.

Järjestelmän tuottoon vaikuttaa säteilyn määrän ja aurinkopaneelien hyötysuhteen lisäksi niiden lämpötila, suuntauskulma ja puhtaanapito. Tuottoon vaikuttaa myös järjestelmän muiden osien, kuten invertterin ja mahdollisen akuston, hyötysuhde sekä mahdolliset varjostukset, joita paneeleille osuu.

Aurinkopaneelien tekninen elinikä voi ylittää 30 vuotta, ja niille on saatavilla jopa 25 vuoden tehontuottotakuu. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että muiden komponenttien, kuten invertterien ja akkujen, elinikä on tavallisesti noin puolet paneelien eliniästä.

Lähde: Motiva