Paras mustikka-aika on ihan hollilla

0
Carita Ingman on ollut innokas marjastaja nuoresta lähtien.

Mustikat ovat paikoin Somerolla jo kypsiä.
Alkukesän helteet takasivat Luonnonvarakeskuksen mukaan pölyttäjille hyvät olot, ja heinäkuun epävakaisten säiden aikana metsiin on puolestaan satanut marjojen kehittymisen kannalta sopivasti vettä.
Mustikkasato näyttää näin olen keskuksen arvion mukaan olevan tänä vuonna viime vuotista parempi.
Saman on havainnut luonnossa paljon liikkuva somerniemeläinen Manu Kärki .
– Ainakin paikoitellen on mustikkaa paremmin kuin viime vuonna. Tosin viime vuosi oli hyvin huono mustikkavuosi. Ennen sadejaksoa näytti vielä hyvin huonolta, mutta sateet ovat muuttaneet tilanteen paljon paremmaksi, hän kertoo.
Innokas somerolainen marjastaja Carita Ingman on jo lähdössä marjaan.
– Tosi hyvin näyttää tänä vuonna mustikkaa löytyvän.
Ingman on ollut nuoresta lähtien ahkera marjastaja.
– Kerään perheelle koko talven tarpeiksi ja äidille myös.
Mustikkaa käytetään Ingmanin perheessä piirakoihin, jogurtin sekaan ja vaikka mihin.
– Puurolautasen pohjalle laitan jäisiä mustikoita, joiden päälle ripottelen vähän sokeria ja sitten lämmin puuro siihen päälle, herkuttelee Ingman mielessään samalla, kun nyhtää mustansinisiä, kypsiä marjoja poimuriinsa.

Carita Ingman

—————————————————–

Marjoista 90 prosenttia jää metsään

Teksti Kari Kauppinen, kuvat Arktiset aromit

Koronapandemian aiheuttamat poikkeusolot vaativat suomalaisilta myös metsämarjojen poimintaan poikkeuksellisia toimia. Mikäli suomalaiset eivät innostu keräämään marjoja, ne uhkaavat jäädä metsään.
– Olisi katastrofi jättää kymmenien miljoonien eurojen arvoiset marjat metsään, sanoo Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen .
– Tarvitsemme suomalaisten yhteishenkeä ja vastuunottoa, toteaa Partanen.
– Yhdessä, isolla joukolla, voimme tehdä keräämisessä ennätyksen. Satonäkymät ovat nyt poikkeuksellisen hyvät.
Kaupallisiin tarkoituksiin metsämarjoja poimivat Suomessa käytännössä vain ulkomaalaiset. Thaimaalaiset, jotka ovat keränneet valtaosan teollisuudelle menevistä marjoista, eivät pääse Suomeen. Selvittelyn alla on, jos marjatiloilla työskentelevät ukrainalaiset voisivat tilapoiminnan päätyttyä jäädä Suomeen keräämään metsämarjoja. Se ei kuitenkaan poista sitä, että suomalaisten keruuintoa tarvitaan.
– Ulkomaalaisilla kerääjillä on ja on ollut iso merkitys marjayrityksille ja sitä kautta jatkojalostuksen raaka-aineen saannille ja satoihin työpaikkoihin, sanoo Partanen.
– Tilanne on huoltovarmuuden kannalta riskialtis. On aika ottaa poiminta jälleen omiin käsiin, sanoo Partanen.

Suurin osa jää poimimatta joka vuosi

Viime vuonna Arktiset Aromit aloitti Marjakaveri-kampanjan, jonka avulla haluttiin rohkaista suomalaisia marjametsään. Kampanja kannustaa keräämään talven marjat vähintään itselle ja sellaisille lähimmäisille, jotka eivät itse metsään pääse, mutta myös myyntiin.
– Luonnonmarjoistamme suurin osa, yli 90 prosenttia, jää myös normaalioloissa poimimatta, sanoo Birgitta Partanen.
– Useampi lähtisi mielellään marjaan, jos olisi joku kaveri mukaan lähtijäksi. Joku tarvitsee kyytiä, toinen marjamaastojen tuntijaa ja kolmas ei tohdi yksin lähteä metsään petojen tai eksymisen pelossa. Ja monen mielestä marjastaminen vain on monin verroin hauskempaa hyvässä seurassa.
– Vielä on hyvää aikaa sopia valmiiksi seuraa metsä-treffeille. Ennakkoon kannattaa ulkoillessaan jo käydä katsomassa sopivia marjapaikkoja, sanoo Partanen.
Arktiset Aromit on luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö. Sen toiminta kattaa luonnonmarjat, -sienet, -yrtit ja erikoisluonnontuotteet.

Metsän uusi tuleminen

Koronapandemian takia yhä useampi suomalainen ja perhe tosiaan löytää metsän uudelleen.
Marjainpoiminnan ei tarvitse olla urakkatyötä aamusta iltaan, vaan koko perheen yhteinen retki. Samalla voi katsella luontoa, syödä eväitä ja leikkiä.
Kun mukana on lapsia, heille voi syntyä luontainen halu liikkua metsässä, joka kantaa läpi elämän. Vastaavasta on tutkimusnäyttöä liikkumisen suhteen.
Lapsena ja nuorena harrastettu liikunta lisää todennäköisyyttä liikunnan harrastamiselle myös aikuisiässä.
Mitä pidempään nuoruudessa liikuntaa harrastaa, sitä paremmin se ennustaa aikuisiän liikunnallisuutta. Metsässä oleskelu laskee myös ihmisen stressitasoa ja verenpainetta.
Ja kuten kaikki tietävät, marjat ovat myös terveellisiä.

Metsämarjojen myynti verotonta

Itse poimituista metsämarjoista ei joudu maksamaan veroa, mikäli ne myy. Niitä voi myydä verovapaasti esimerkiksi torilla tai tienvarsien levähdysalueilla. Ne voi verotta myydä myös suoraan esimerkiksi torikauppiaille, tukkuostajille ja ravintoloille.
Verollista sen sijaan on marjojen myynti jatkojalostettuna eli esimerkiksi mehustettuna, survottuna, makeutettuna tai pakastettuna.

Lisää tietoa luonnonmarjoista: arktisetaromit.fi.