RASKAAN SARJAN kuljetuksia

0
Yrityksen Facebookissa puhutaan huumorilla ”hiekkalaatikkojutuista”: Käytiin siirtämässä vähän pienempää puomia, 70 000 kiloa per kappale!

Maailmalta löytyy yrittämisen paikkoja :

Terttilässä toimii Someron mittakaavassa iso yritys. Lavettikuljetus Alanne Oy näkyy silti hyvin vähän kotipitäjässään. Tarkkasilmäinen voi bongata Somerolta lähinnä yhden, komeasti teipatun Mersun pakettiauton, jolla Aleksi Alanne liikkuu työmaille.

Yrittäjä Aleksi Alanteen pakettiauto on se, mikä tavallisimmin kalustosta Somerolla näkyy. Nyt ollaan kotipihassa Terttilässä. Kuva Sauli Kaipainen.

Yritys on siis kirjoilla Somerolla ja maksaa verot tänne. Lavettikuljetus Alanne Oy:n liikevaihto on kohonnut noin viiden toimintavuoden aikana jo liki kolmeen miljoonaan euroon. Työntekijöitä on yrittäjän lisäksi 16.

– Ilman koronaa oltaisiin liikevaihdossa vielä korkeammalla, Alanne huomauttaa.

Aleksi Alanteen firman toimipisteet ovat kahdessa paikassa valtateiden solmukohdissa. Toinen on Kouvolassa ja isompi III-tien ja kantatie 54:n risteyksen tuntumassa, Lopen kunnan puolella.

Terttilässä on Alanteen koti. Syntyjään hän on naapurikylästä Lautelasta.

– Yritys tulee aina olemaan Somerolla. Täällä pysytään, yrittäjä lupaa painokkaasti.

Tänä keväänä yritys laajeni entisestään kuljetuspalveluista kuormauspalveluihin.

—————————————-

Erikoisjärjestelyjä vaaditaan, kun kuormat painavat ja ovat ylileveitä:

Isot Alanne -tekstit koristavat punaisten lavettien nuppeja. Akseleita on parhaimmillaan 11, sillä kuorma saattaa olla 100 tonnia ja kokonaispaino 150 tonnia.

Näitä autoja näkyy Somerolla ani harvoin, mutta somerolaisen Aleksi Alanteen rekkoja ne silti ovat. Lavettikuljetus Alanne Oy:n suorittamat erikoiskuljetukset liikkuvat muutoinkin osin yöaikaan, jolloin normi-ihminen vetää unta kaaliin ja kääntää kylkeä.

Talolohko liikkuu ja täyttää tien. Tässä kohtaa tie on leveä.

Iältään Alanne on 31, mutta on ehtinyt moneen.

– En ole käynyt kouluja. Jätin lukion kesken, kun käsillä tekeminen kiinnosti enemmän.

Vanhemmat Satu ja Kari Alanne pitävät naapurikylässä Mattilan taloa. Aleksi Alanteen kotitalo on Lautelan puolella. Yli-Lauttia ja Mattila ovat kumpikin kylien vanhoja kantatiloja.

Työnteon poika oppi viimeistään 12-vuotiaana mennessään vieraalle töihin. Ensin olivat Yrjö Laurénin työmaan salaojapellot. Siitä hän jatkoi Janne Laurénilla.

– Ajoin Sora-Maraa ja tein lapiohommia. Yrjöltä opin käskemisen taidon. Hän osasi hyvin ilmaista itseään, Aleksi Alanne hymyilee.

15–16-ikäisenä kuvaan tulivat jokkikset.

– Isä ei ostanut autoa, joten tein sellaisen itse entisestä peltoautosta. Hitsasin kaaret Volvo 240:een ja tein moottorin. Kari-isääkin kärpänen puri myöhemmin. Hän käy edelleen katsomassa jokamiesluokan kisoja.

– En ole ajanut enää kuuteen vuoteen. Jostain on luovuttava, kun on yrittäjänä.

Töitä löytyi tekemään tottuneelle. Niitä tarjosivat ensin Someron Varaosa ja sitten Autokorjaamo Suominen.

– Tein aina kotonakin maatilan kaikki remonttityöt koneiden parissa. Isä ei niinkään ole remonttitaitoinen. Hänellä ovat vastaavasti kaikki viljelyyn liittyvät työt olleet aina niin paljon paremmin hanskassa.

CAT nostamassa louhetta murskaan.

Armeija-aika meni autopuolella.

– Menin 2008. Kävi tuuri, ja pääsin ajamaan lavettia. Patria oli valmistanut sinä vuonna 4-akselisia AMV-ajoneuvoja (Armoured Modular Vehicle), jotka menivät vuoronperään ajokieltoon. Kaikki kuskattiin lavetin kanssa pois milloin mistäkin. Myöhemmin ne on pistetty kuntoon, viat olivat sähköissä ja ohjauksessa.

– Armeijan jälkeen mietin, lähteäkö Afganistaniin rauhanturvaajaksi vai jäänkö tänne. Pääsin töihin Kosken Autokeskukseen ajamaan lavettia ja sen jälkeen JR-Pointiin.

Aleksi Alanne muutti Yli-Lauttian tilalle 2010. Ex-puolison kanssa on kolme lasta: Hilla, 8, Eemeli, 6 ja Lyydia, 4. Kaikki ajavat mopoa ja mönkijöitä, Terttilässä on menoa ja meininkiä.

– Palkkatyö ei oikein innostanut, koska olen yrittäjähenkinen. Ostin tämän talon Lehtolan Leilalta. Tein töitä sen eteen, että sain viidessä vuodessa talon maksettuaa. Siitä sain pantin ensimmäiseen rekkaani. Sillä pystyi viemään 90 tonnin murskia sekä koneita.

Murska-asema muuttaa ja Lavettikuljetus Alanne Oy auttaa.

Talo on periaatteessa vuodelta 1974, mutta Alanne on rakentanut kaiken uusiksi. Vanhasta ei ole jäljellä kuin pohjalaatta ja kaksi ulkoseinän runkoa.

– Oli ehditty uusia pesutilat, joten kaikkea ei purettu täysin. Ellei niitä olisi ollut, olisin purkanut koko talon. Se olisi tullut loppujen lopuksi paljon halvemmaksi, kuin korjata vanha uudeksi.

– Nyt on tehty taloa ja ulkorakennusta. Nurkat ovat sekaisin, mutta onneksi naapurista löytyi avuksi pari luotettavaa timpuria. Näin jää viikonloppuisin aikaa myös lasten kanssa touhuamiselle.

Klaus Rintala on pyöräkuormaajakuljettaja. Yhteensä heitä on neljä. – Tämä Catin kasipari on paras pyöräkone mitä olen ajanut, mies toteaa vuosien kokemuksella. Kuva Juhani Viitanen.

Nyt päärakennus on pulpettikattoisena neljä metriä korkeampi kuin entinen tasakattoinen. Tavoitteena on saada loput kuntoon ensi kesäksi, etenkin piha. Ulkorakennukseen on suunnitteilla aurinkosähköllä täydennetty maalämpökeskus, joka lämmittäisi kanaalin kautta myös päärakennuksen.

Viime vuosina Alanne on ajanut rata- ja tiesiltojen korjauskoneita ympäri Suomea. Korjattavia siltoja riittää. Keikkamurskainlaitoksia siirrellään lähes päivittäin.

Asiakkaina ovat valtio, kaupungit, kuntakeskukset, isommat tiekunnat sekä myös yksityiset autoilijat, jotka murskaavat tavaraa omassa kuopassa myntiin ja omaan käyttöön.

– Näillä seuduin hommia ei kauheasti ole. Ne ovat enemmän Keski- ja Itä-Suomessa. Murskia siirretään pitkiäkin matkoja. Tällä viikolla esimerkiksi yksi murska siirrettiin Juvalta Sysmään. 170 kilometrin matka neljän lavetin voimin.

Viipaletalojen kuljetus on oma erityisala. Ne ovat kasvaneet yhä isommiksi; ajokorkeus on 7 metriä ja leveydet 7–7,6 metriä.

– Joku voi ajatella, että se on vain neliskanttisen laatikon kuljettamista paikasta A paikkaan B. Mutta siinä astuu kuvaan reittisuunnittelun tärkeys ja hallinta. Edellista viipaletalokuljetustakin varten poistettiin parikymmentä lyhtypylvästä. Kivetyksien ylitystä varten pitää ajaa asvalttimassaa kynnysten reunoihin. Puitahan emme pysty siirtämään kuljetusten tieltä.

Kerran yhtäkin urakkaa varten jouduttiin tekemään 200 metriä pitkä väliaikainen tie, jotta kuljetus saatiin toteutettua.

– Me ne hoidamme, ellei kaupunki halua hoitaa urakoitsijan kanssa purkutöitä tiestöllä kuljetusta varten.

– Joskus tuntuu hölmöltä, jos työmaalta toiselle on lähes näköyhteys, mutta saatetaan joutua ajamaan jopa 100 kilometrin lenkki. Työmaita voi erottaa vaikka vesistön ylittävä silta, jonka kantavuus ei riitä.

Painorajoitukset paukkuvat vastaan näiden vehkeiden kanssa usein.

– Paljon on kiinni siitä, että osaa pyytää niitä teitä, mille saa luvan. Suomen byrokratia on kankeaa: Ruotsissa lupa lohkeaa päivässä, Suomessa menee viikko!

Siirron saa tehdä vasta kun kuljetuslupa Ely-keskukselta on saatu.

– Tätä ei moni tilaaja ymmärrä. Ilman lupaa ylikuormasakko olisi 50 000–100 000 euron luokkaa. Sellaisia riskejä ei oteta. Jos tielle aiheuttaa vahinkoa ylimassaisena, tulevat vielä korjauskustannukset päälle.

Rekkoja on kaikkiaan 11, kärryjä parisenkymmentä ja liikenteenohjausautoja kolme. Näiden lisäksi kalustoon kuuluvat pyöräkuormaajat.

Molemmat ovat järeän kokoluokan Caterpillareja. Isompi on 60 tonnia ja pienempi 40 tonnia. CAT 988 K -mallin teho on 403 kW ja polttoainesäiliö on 712 litraa. Tyhjänä kauha painaa 7 000 kiloa ja ”pohjapellin” paksuus on 10 senttiä.

– Ne ovat syöttö- ja altakantokoneita. Eli niillä syötetään louhetta murskaan ja kannetaan valmista mursketta kuormattavaksi kasaan. Koneilla pyritään tekemään vain yli 100 000 mursketonnin työmaita.

– Kasa kunnioittaa massaa. Kuormaajan pitää olla riittävän iso, jotta kauha tunkeutuu louhekasaan. Renkaat eivät kestä louheella sudittelua kauhan täyteen saamiseksi.

Kuormaus on ihan uusi aluevaltaus.

– Edellinen urakoitsija lopetti yllättäen ja tilaisuus tälle puolelle aukesi.

Mittakaava tulee esille muun muassa pakoputken koossa. Koneen päällä ovat molemmin puolin Klaus Rintala ja Aleksi Alanne.

Pyöräkuormaajat menivät töihin isolle murskainlaitokselle, jota Alanne on siirtänyt jo yli viiden vuoden ajan.

– Keskinäinen luottamus tekijöiden välillä oli ehtinyt vuosien varrella jo syntyä. Oli luontevaa puolin ja toisin lähteä tähän mukaan, tiesi, että homma toimii, Alanne arvioi diiliä

Liikevaihto oli hilkulla mennä yli kolmen miljoonan.

– Korona rauhoitti aika paljon, nyt ei investoida suurrakentamiseen niin isosti. Tilikausi päättyi juuri, ilman koronaa olisi pärjätty paremmin. On liikevaihto vähän pompannut siitä mistä aloitettiin. Mutta nousupyrähdystä ei tullut edelliseen tilikauteen verrattuna.

Aleksi Alanne huomauttaa, että kaikesta tapahtuneesta huolimatta yhtään miestä ei tarvinnut lomauttaa.

– Alettiin ajaa asvalttia kolmen miehen voimin ja yksi lavettimiehistä meni ajamaan pyöräkonetta. Näin saatiin homma pyörimään ja kaikille riitti poikkeustilanteessa töitä.

Talon viipalelohko painaa 20–25 tonnia. Lavetin päällä kuorma on varsin epätasapainossa, mikäli viipaleen sosiaalitilat ovat toisessa laidassa ja toinen laita onkin tyhjää oleskelutilaa. Iso osa näistä on viipalekouluja ja -päiväkoteja.

Leveyden ja painopisteen suhteen saa olla tarkkana.

Yrityksen kolme Hiab-autoa huolehtii muun muassa murskan ja paalukoneiden irtotavaranostoista. Niitä kertyy yllättävän paljon. Talolohkot nostetaan isoilla mobiilinostureilla.