Somerolla maakunnan viidenneksi suurin riski loukkaantua onnettomuudessa

0
Somerolla loukkaantuu 6,4 ihmistä sataa asukasta kohden liikenneonnettomuudessa. Vertailuun on laskettu mukaan kymmenen vuoden aikana Onnettomuustietoinstituutin tietoon tulleet onnettomuudet.

Somerolla sattuu väkilukuun suhteutettuna vähän onnettomuuksia verrattuna maan pahimpiin kuntiin. Sen sijaan Varsinais-Suomen sisäisessä vertailussa Somero nousee pahimpien onnettomuuskuntien joukkoon.
Onnettomuustietoinstituutin (OTI) julkaisemista tilastosta selviää, että monissa Pohjois-Suomen kunnissa sattuu muuta maata yleisemmin onnettomuuksia, joissa loukkaantuu ihmisiä. Syynä on muun muassa moottorikelkkailu, talviset olosuhteet sekä suuri matkailijoiden määrä.
Somerolla sattui vertailuajankohtana, 2009–2018, 1 613 liikennevahinkoa, joissa uhrien lukumäärä oli 563. Uhri tarkoittaa kaikkia lievästikin loukkaantuneita sekä kuolleita.
Menehtyneitä oli kymmenen vuoden ajanjaksolla kuusi. Asukaslukuun (8874 vuonna 2018) suhteutettuna Someron onnettomuuksissa oli 6,34 uhria sataa asukasta kohden.
Sataa vahinkoa kohden uhreja tuli 34,9.
Varsinais-Suomen kuntia vertailtaessa Someron tilastot ovat pahempia, kuin koko Suomeen verrattuna.
Pahin onnettomuuskunta Varsinais-Suomessa on Oripää, 7,36 uhria sataa asukasta kohden. Yli kuuden uhrin kuntia on viisi: Vehmaa (6,91), Nousiainen (6,52), Loimaa (6,52), Somero (6,34) ja Aura (6,27).
Eli Somero on Varsinais-Suomen viidenneksi pahin onnettomuuskunta väkilukuun suhteutettuna.
Vähiten uhreja tuli Kemiönsaaressa, 2,65 per sata asukasta, ja Naantalissa, 2,84.
Suomen pahin onnettomuuskunta on tilaston mukaan Kittilä, jossa sataa asukasta kohden tuli 13,7 uhria. Yli kymmenen uhrin kuntiin kuuluivat myös Muonio ja Kolari.
Enontekiö, Joutsa, Simo, Sodankylä ja Kauhajoki nousivat kymmenen kärkeen yli yhdeksällä uhrilla asukasta kohden. Lähes samoihin lukemiin ylsivät myös Humppila ja Kuusamo.
OTIn tilasto perustuu lakisääteisestä liikennevakuutuksesta korvattuihin henkilövahinkoihin, joten se pitää sisällään myös henkilöitä, jotka ovat esimerkiksi käyneet näyttämässä pieniä vammoja lääkärillä kolarin jälkeen.
– Pääsääntöisesti vahinkoja sattuu eniten siellä, missä ihmisiä ja liikennettä on eniten, mutta kuntavertailussa nousee esiin myös alueellisia eroja. Onnettomuuksien vakavuuteen vaikuttavat esimerkiksi käytetyt kulkuneuvot, ajonopeudet ja yleensä olosuhteet, sanoo liikenneturvallisuustutkija Salla Salenius OTI:sta.
Liikennevakuutus pitää Suomessa ottaa kaikille liikenteesssä käytettäville ajoneuvoille, joten vahinkotilastossa on mukana autojen ohella esimerkiksi mopolla, mönkijällä ja moottorikelkalla sattuneita vahinkoja. Onnettomuuden sattuessa liikennevakuutuksesta korvataan henkilövahinkoja sekä syyttömän osapuolen omaisuusvahingot.
Pinta-alaltaan suureen Suomeen mahtuu hyvin monentyyppistä liikennettä. Se heijastuu myös liikenteessä sattuneisiin vahinkoihin. Lapin maakunnan alueella henkilövahinkojen osuus kaikista liikennevahingoista oli viime vuosikymmenellä noin 23 prosenttia, kun se esimerkiksi Uudellamaalla oli 14 prosenttia, selviää OTI:n tilastoista.
Valtaosa kaikista liikennevahingoista on omaisuusvahinkoja eli esimerkiksi autoihin tulleita kolhuja.
Kaikkein eniten liikennevahinkoja sattuu tietysti tiheän asutuksen alueilla. Esimerkiksi Helsingissä kirjattiin OTI:n tietojen mukaan vuosina 2009–2018 kaikkiaan noin 121 000 liikennevahinkoa, kun Kittilässä niitä sattui runsaat 2 100 ja Somerolla 1613.
Uhreja eli vammautumisia tuli Helsingissä noin 14 600, kun Kittilässä vastaava luku oli 880 ja Somerolla 563. Kuolemantapauksia oli Helsingissä 40, Kittilässä alle viisi ja Somerolla kuusi.
– Taajamissa selvästi eniten vahinkoja sattuu pysäköintipaikoilla. Siellä tulee kolhuja autoihin, mutta harvemmin vammoja ihmisille. Pysähtymis- ja risteyspaikat voivat selittää monien pienten kuntien alueilla sattuvia vahinkomääriä. Esimerkiksi näin kesäaikaan mökkipaikkakunnilla ja lomaliikenteen taukopaikoilla on paljon liikennettä. Talvella sama virta suuntautuu pohjoiseen, sanoo Salenius.
Liikennevakuutus on lakisääteinen vakuutus, joka tulee ottaa liikenteessä käytettäville moottoriajoneuvoille. Se korvaa lähtökohtaisesti kaikkien osapuolten henkilövahinkoja ja syyttömän osapuolen omaisuusvahingot. Oman auton turvaksi voi ottaa vapaaehtoisen kaskovakuutuksen.
OTI saa vuosittain vakuutusyhtiöiltä tiedon liikennevakuutuksesta korvatuista vahingoista.
Liikennevahinkotilasto ei siis kata esimerkiksi törmäyksen aiheuttajan ajoneuvolle sattuneita, vakuuttamattomalla ajoneuvolla aiheutettuja tai ulkomaisten ajoneuvojen aiheuttamia vahinkoja.
Myöskään kaikki rattijuoppojen itselleen aiheuttamat henkilövahingot eivät päädy tilastoon, koska juopumuksen takia vakuutuskorvausta saatetaan pienentää tai evätä.
Kaikkiaan OTIn tietoon tuli vuosina 2008–2019 hieman yli miljoona liikennevakuutuksesta korvattua vahinkoa. Niistä henkilö- eli vammoja aiheuttaneita vahinkoja oli vajaa viidennes, loput omaisuusvahinkoja. Yleisin vahinkotyyppi on peruutusvahinko.

Somero

Liikennevakuutuksesta korvatut henkilö- ja omaisuusvahingot

2009     61 (henk.) 132 (om.) 193 (yhteensä)
2010     41             113                 154
2011     47             130                 177
2012     41             127                 168
2013     46             130                 176
2014     53             118                 171
2015     39             106                 145
2016     45             103                 148
2017     45             102                 147
2018     35               99                 134

Kymmenen vuoden periodilla yhteensä 1 613 vahinkoa, joista henkilövahinkoja 453 ja omaisuusvahinkoja 1 160

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here