Vuonna 2010: Hukkakauran torjunta vaatii pitkäjänteisyyttä

0
Tarkastaja Emmi Pietilä kiikaroi, näkyykö hukkakauraa.

Somero-lehti 30.7.2010

Teksti ja kuvat Salli Lehtinen

– Koko ajan tulee lisää. Kun yksi lohko pääsee hukkakaurarekisteristä, muutama uusi tulee tilalle, Someron kaupungin maaseutuasiamies Tauno Sallinen ja maaseutusihteeri Riikka Gustafsson toteavat.
Hukkakauraa on kaikkialla, missä viljellään viljaa. Rikkakasvi valtaa elintilaa viljelykasveilta ja alentaa satoja. Kasvia pidetään niin haitallisena, että moni maa on säätänyt sen torjunnasta erityisellä lailla, Suomi lailla ja kahdella asetuksella.
Yhdestä hukkakauraröyhystä voi kehittyä kymmeniä tai jopa satoja siemeniä. Siemenet varisevat heti tuleennuttuaan, pari viikkoa kasvin röyhylle tulosta. Tutkimustietoa ei ole, mutta kokemuksesta tiedetään, että levossa oleva siemen säilyy itämiskelpoisena kymmenenkin vuotta.
Hukkakauran torjunnassa käytetään kitkentää, viljelykiertoa ja ruiskutuksia.
Keski-Euroopassa hukkakaura on jo niin laajalle levinnyt vitsaus, että viljelijät velvoitetaan ruiskuttamaan kaikki peltonsa. Suomi painottaa valvontaa ja neuvontaa.

Tarkastajat Emmi Pietilä ja Esa Poutanen ovat harjaantuneet havaitsemaan tienvarsipeltojen hukkakauraröyhyt jo auton ikkunasta. Somerolla he käväisivät merkitsemässä muutaman yksilön punaisella nauhalla ollessaan matkalla varsinaisiin tarkastuskohteisiinsa. Tieto esiintymistä lähtee hukkakaurarekisteriin.

Somero tukee hukkakaura-ruiskutuksia

Kolme viranomaistahoa, kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiset, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja Ely-keskus tekevät viljelijöiden rinnalla työtä hukkakauran kurissa pitämiseksi.
Viljelijä on velvollinen ilmoittamaan hukkakauran saastuttamista lohkoista tukia hakiessaan. Uusista tapauksista kaupungin maaseututoimi saa tietoa viljelijöiltä itseltään, naapureilta ja muilta viranomaisilta.
Someron kaupungin maaseutuasiamies ja maaseutusihteeri tarkastavat kumpikin joka kesä satoja peltohehtaareja. Uudet ilmoitukset tarkistetaan, samoin lohkot, joita on haettu pois hukkakaurarekisteristä. Pois pääsy rekisteristä on mahdollista vain, jos lohko on ollut puhdas kahtena vuotena peräkkäin.
Someron kaupunki tukee ruiskutuksia 25 eurolla hehtaaria kohden maaseudun kehittämisrahoista. Perusteeksi riittää, että lohko on hukkakaurarekisterissä.
Ely-keskuksen roolina on seurata hukkakaura-asetuksen toteutumista. Välinpitämätöntä viljelijää voidaan rangaista.

Evira neuvoo

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tarkastajat Emmi Pietilä ja Esa Poutanen tarkastivat tällä viikolla somerolaistiloja, joille on tehty hukkakauran torjuntasuunnitelma. Viisivuotinen suunnitelma voidaan tehdä tilalle, joka ei ole päässyt irti rikkakasvista. Somerolla tällaisia tiloja on kymmenkunta.
Kunta teettää suunnitelmat neuvontajärjestön avulla ja Evira osallistuu niiden kustannuksiin. Suunnitelma antaa ohjeet, mitä viljelijän pitäisi tehdä. Torjuntaa avustetaan ja tarkastajat seuraavat tilannetta käynnein.
– Tänä kesänä käymme kohteissa, joissa on meneillään ensimmäinen tai viimeinen suunnitelmavuosi.
Esa Poutanen on ollut hukkakauran kanssa tekemisissä vuosituhannen vaihteesta lähtien, jolloin hän oli TE-keskuksen palveluksessa. Someron pellot ovat tuttuja. Mies ilahtuu, kun pellolla, joka aiemmin oli pahoin hukkakauran valtaama, ei nyt näy merkkiäkään kasvista. Se todistaa, että viljapeltojen vitsauksesta voi päästä irti.
– Hukkakauran torjunta on pitkäjänteistä työtä. Helpointa ja halvinta on, jos tarttuu toimeen heti, kun löytää ensimmäisen yksilön pellostaan, Emmi Pietilä tuumaa.

Hukkakauran havaitsee helpoimmin ohrapellosta. Vaikein on ruisvainio.