Vuonna 2010: ”Olipa taas mukava laulaa”

0
Pentti ja Marjatta Lauronen.

Somero-lehti 30.7.2010

Teksti ja kuvat Salli Lehtinen

Yhteislaulutilaisuus on kuulunut Häntälän kesäperinteisiin lähes kolme vuosikymmentä. Marttayhdistys aloitti lauluillat notkossa pian perustamisensa jälkeen 1980-luvun alussa ja kyläyhdistys on jatkanut.
Lounais-Someron Kyläyhdistys kutsui jälleen laulamaan Anttilan notkoon. Ensimmäiset laulut laulettiin aikoinaan vastapäisessä rinteessä.
Päivän kuumuus ei ollut pökerryttänyt kaikkia. Rinteeseen istahti 50 henkilöä. Kesäilta oli niin kaunis kuin olla voi, laulupaikalta voi ihailla kaunista notkomaisemaa ja lauluvihkossa riitti valinnan varaa.
Mika Raittila antoi tahdit harmonikallaan ja Kimmo Lindegren toimi esilaulajana. Yleisön toivomusten mukaan edettiin. Ystävän laulu, Suhmuran Santra, Kulkurin valssi, Väliaikainen ja moni muu laulettiin.
Väliajalla kyläyhdistys tarjosi mehut ja pullat ja järjesti arpajaiset. Sitten taas jatkettiin. Kun ylimääräisenä laulettu Unohtumaton ilta oli ohi, kuului yleisön joukosta, että kyllä oli mukava laulaa.
Helsinkiläiset Marjatta ja Pentti Lauronen ovat olleet monasti laulamassa notkossa ja tulivat jälleen vapaa-ajan asunnoltaan Uus-Hirvelästä.
– Tällainen ilta ja kaunis kesä. On ihanaa, kun saa laulaa yhdessä lauluja. Hieno paikka ja hyvä tunnelma, henkäisi Marjatta-rouva, jolle Soutustadioninkin yhteislaulut ovat tuttuja.
Uutta intoa ja varmuutta laulamiseen hän sai Heikki Variksen laulukoulusta viime talvena. Varis on sitä mieltä, että jokainen voi kehittyä laulutaidoissaan.
Seija ja Juhani Mäkelä lauloivat edellisviikolla Viitamäen pihassa Somerniemellä ja vuosien varrelta ovat tulleet tutuiksi niin torppamuseon kuin monen muunkin paikan laulutilaisuudet.
Pitkäaikaisina vapaa-ajan asukkaina he ovat sitä mieltä, että kun pienellä paikkakunnalla jotain järjestetään, on syytä lähteä mukaan.
– Laulaminen tuo hyvän, iloisen mielen. Tapaa mukavia, samanhenkisiä ihmisiä, joiden kanssa on mukava laulaa, Juhani Mäkelä tiivisti.
Kimmo Lindegren esiintyy työkseen muille tanssiorkesterin solistina. Yhteislaulujen vetäminen on hänelle harvinaista. Häntälässä hän laulatti nyt toista kertaa.
– Tällaisia pitäisi olla enemmän. Näkee, että ihmiset nauttivat.
– 1980-luvulla pidettiin paljon yhteislaulutilaisuuksia pubeissa ja ravintoloissa, joissa oli aivan säännöllisesti lauluiltoja. Sitten karaoke rupesi valtaamaan alaa 1990-luvun alussa.
– Suomalaiset ovat hyvin laulutaitoisia, mutta eivät halua tulla esille. Yhteislaulu on siinä mielessä paljon helpompaa kuin karaoke.

Eija Komu (edessä) ja muut laulajat saivat yhteislaulun lisäksi nauttia mahtavasta maisemasta.