Jälki-ilmoittautuneita riittää tänä vuonna runsaasti kasvustoissa

0
Jaakko ja Matti Välttilä näyttävät havainnollisesti, miten härkäpapu tänä kesänä kasvaa. Alhaalta palot ovat mustia ja valmiita, ylhäältä aivan tuoreita.

Kuiva kevät ja alkukesä löivät leimansa kasvukauteen ja tulevaan satoon. Puinnit ovat Somerolla vasta alkuvaiheessa.

Välttilän sikatilalla syksyn sato käytetään eläinten rehuksi. Sato ei heilläkään monen muun maatilan tapaan vastaa tänä kesänä niitä odotuksia, joita viljelijällä normaalisti on pelloiltaan.

– Kevätkuivuus jatkui juhannukseen asti. Syntyi jälkiversontaa, jota puuttuvan kasvukosteuden ohella korostaa kuivasta maasta johtuva lannoitteiden huono hyväksikäyttö kasveilla, Matti Välttilä toteaa yhdessä poikansa Jaakko Välttilän kanssa.

Lihantuotannossa tarvittavaa valkuaista Välttilät ovat hankkineet viljelemällä härkäpapua jo toistakymmentä vuotta.

– Härkäpavut jurottivat maassa melkein kuukauden ennen kuin kasvusto tuli pintaan. Se alkoi kukkia jo 10-senttisenä, ihan liian aikaisin. Nyt peltojen alakasvustossa on mustia, valmiita palkoja, jotka varistavat papuja maahan. Yläkasvusto on sitä vastoin aivan vihantaa. Oikeaa puintiaikaa ei löydy mistään lohkosta.

Vaihteluita on Someron eri osissa. Esimerkiksi Somerniemellä vettä saatiin kylvöjen jälkeen.

————————————–

Härkäpapu on hyvä ja kotimainen valkuiaisen lähde

Sauli Kaipainen

Härkäpavun kasvuaika on 114 päivää, eli se kannattaa kylvää aikaisin. Viljelijä Matti Välttilä huomauttaa, että vaikka maa olisi kylmää, sen pitää olla kosteaa.

– Härkäpapu on Suomessa ikivanha viljelykasvi. Se oli tärkeä valkuaislähde ihmisille jo ennen perunaa. Edelleenkin puhutaan papusopasta, vaikka se oikeasti on nykyisin hernesoppaa, Välttilä vertaa.

Viime vuosiin asti soija on ollut halpaa, joten sitä on syötetty kotieläimille.

– Nyt hinta on noussut korkeaksi, jolloin härkäpavun kannattavuus nousee koko ajan, kuten muunkin kotimaisen valkuaisen.

Härkäpavussa on valkuaista 30 prosenttia, herneessä 20 ja viljoilla 12, mutta soijassa 50 prosenttia. Soijaa on käytetty, koska tonneja tarvitaan vähän.

– Totuuden nimissä on sanottava, ettei kasvusto ole nyt hyvää. Sadealue meni kaksi viikkoa ennen juhannusta ohi Lahden suunnasta. Se olisi ollut Somerolla miljoonasade, Matti Välttilä keksii vertauksen musiikista.

Hän kertoo viljelleensä härkäpapua sitkeästi jo yli 10 vuotta. Se on typensitomisen ansiosta hyvä esikasvi viljoille. Satoa saattaa saada 3 500 kiloa/hehtaari. Hyvin onnistuneita vuosia on ollut nelisen.

– Lajike on ikivanha Kontu, mutta se on edelleen paras. Jalostusta kuitenkin tarvittaisiin.

Välttilän pelloista 70 prosenttia kasvaa ohraa. Härkäpapua on alle 10 prosenttia ja loppu oli tänä vuonna kauraa ja kevätvehnää.

Ohra säilötään vuonna 2007 käyttöönotettuun 800 tonnin tuorerehupyttyyn. Se näkyy kauas Jokioistentielle.

– Tuoreviljasiilo pelastaa paljon. Vihreässä jyvässä on valkuaista periaatteessa enemmän ja viljan kosteusprosentti voi olla 20. Siilo on merkittävä kuivatusöljyn ja ilmaston säästäjä.

800 tonnista riittää sikojen eteen ruokaa huhti–toukokuulle, eli viljaa pitää lisäksi kuivattaa.

Ohra on kärsinyt härkäpavun tavoin kuivuudesta.

– Tämän kevään säät ovat laskeneet satopotentiaalia ja lisäävät kuivatuskustannuksia. Ohrasta osassa kasvustoa on niska jo taittunut, ja osa on vielä vihantaa. Puitava sato tulee olemaan väriltään kirjavaa.