Lankapuhelin on mennyttä aikaa: Tilalle rynnii mobiili- ja valokuituverkko

0
JMN Racing Oy Pusulasta laittaa Lounean kuitukaapelia parhaillaan tienposkeen Kultelassa. Töissä ovat Mikko Nikander, Tero Nurmi sekä koneen puikoissa Teemu Niemi. Kaksi konetta kaivaa runkolinjaa ja yksi kone tonttiliittymiä.

Lounea on rakentanut Somerolle valokuituvalmiuden 2 863 osoitteeseen. Someron kotitalouksien määrä on noin 4 300, joten lähes 70 prosenttia somerolaisista on kuituverkon piirissä.

Aktiivisia valokuidun käyttäjiä Lounealla on 1 598, joten käyttöaste on vähän yli puolet (55,8 %).

Kaikki eivät nettiä tai valokuituverkkoa tarvitse. Osa kokee valokuituun liittymisen kalliina.

Mobiiliverkoilla yhteydet saa edullisemmin, mutta haja-asutusalueella kuuluvuus tuppaa olemaan niin ja näin. Jos käyttäjiä on paljon, niin linkkiyhteys ruuhkautuu – eikä netti toimi.

Tarve ratkaisee, kuinka paljon rahaa nettiyhteyteen kukin sijoittaa. Valokuidun rakentaminen jatkuu. Potentiaalisia liittyjiä tavoitellaan lisää.

Johtaja Jari Lahti Louneasta toteaa laajentumisen olevan kiinni somerolaista itsestään. Siitä, minkä verran halukkuutta ja kiinnostusta kuituverkkoon on liittyä.

– Meillä on netin kautta löydettävissä saatavuus/hakuportaalit. Aina kun joku käy sivustolla klikkaamassa olevansa kiinnostunut kuidusta, niin meille karttapohjalle ilmestyy uusi piste. Siitä menee tieto kuitumyynnin esimiehelle. Siinä vaiheessa kun kiinnostusta rupeaa tulemaan vähän enempi, alue nostetaan niin sanotusti ”myyntimoodiin”.

– Seuraavaksi laitetaan kirjeitä menemään, että kuituverkkoa on nyt vähän suunniteltu kyseiselle alueelle. Kylätalolla voidaan pitää infotilaisuus, ja kertoa mikä kuitu on ja mitä se tarkoittaa. Jos kiinnostusta on riittävästi, niin alue lähtee siitä tietysti rakentumaan, Jari Lahti selvittää.

Kuituliittymän hinta on kiinni asiakkaasta, miten hän haluaa sen maksaa. Voi maksaa isompaa kuukausimaksua, ellei halua liittymismaksua. Jos taas maksaa kerralla enemmän, ei tarvitse maksaa jatkossa kuin palvelusta.

Tyypillisin liittymähinta Lounealla on alle pari tuhatta euroa verollisena.

– Kun korot eivät nykyisin juuri mitään ole, summa voidaan jakaa vaikkapa viidelle vuodelle. Silloin verkon osuus on muutama kymppi peruspalvelun päälle, Lahti tähdentää.

Yrityksille on vastaavasti eri tyyppisiä liittymiä, joissa hinta on korkeampi. Mukana on esimerkiksi ”takuukaistaa”, ”valvottu päätelaite” tai ”korjausvasteaika” on lyhyempi. Hintaan vaikuttaa myös sisäisten kaapelivetojen pituus kiinteistössä. Kauempana taajamasta päälle tulevat kaivukustannukset.

– Kuluttajapuolella ratkaisut ovat simppelimpiä. Kuviot ovat helpompia hinnoitella.

Lankapuhelin ja kupariverkkoon yhdistetty laajakaista eli ADSL-nettiliittymä alkaa edustaa Somerolla mennyttä aikaa. Kupariverkkoa puretaan niin keskustassa kuin kylillä.

– Kupariverkkoa ei pahemmin ole jäljellä. 10 vuotta sitten meillä oli vielä 45 000 puhe- ja datapalvelua kuparilla. Silloin Lounealla ei ollut Sastamalaa. Nyt meillä on vajaa 1 000 laajakaistaa ja vain noin 2 000 perinteistä puhelinliittymää.

Tekniikan Jari Lahti toteaa vanhentuneen: kupariverkon välityskyky ei nykyisin ole riittänyt.

– Somerolla ei kupariliittymissä puhuta enää kovin kummoisista määristä. Tilastomme ovat alueittain, eivät kuntakohtaisina. Somerolla voisi olla ehkä noin 100 liittymää, jos kerran Salon ja Someron alueellakin on yhteensä vain noin 300 dataliittymää kuparilla. Puhepuolella Somerolla ja Salossa on 900 liittymää, joten Somerolla niitä voisi olla korkeintaan kolmasosa, ehkä 300.

—————————————————–

Mobiilin nimeen vannotaan liikaakin
Kuituverkkoa Lounea on rakentanut, kun isoilla operaattoreilla ei ole ollut siihen kiinnostusta:

Nettiin liittyäkseen kuluttajalla on valintamahdollisuuksina kolmea erilaista yhteyttä: On ADSL-kupariverkko eli laajakaista, valokuituverkko, taikka mobiililiittymä.

ADSL:n ja kupariverkkojen purkaminen jatkuu vääjäämättä. Jos linjoihin tai tekniikkaan tulee vikaa, niitä ei enää korjata. Leijonanosa purkamisesta on jo tehty. Valittavaksi jää joko laajakaista taikka mobiililiittymä.

– Aina se on niin, että jos alueella kiinnostusta on, niin kyllä sinne verkko pystytään rakentamaan. Ihan suit sait sukkelaan, kaupallisin ehdoin, toteaa Lounean johtaja Jari Lahti.

Lahti sanoo tilanteen olevan Suomessa monin paikoin Someroa huonompi, kun kuituverkon rakentamisintoa ei markkinaperusteisesti juuri ole ollut.

– Vasta ihan viime aikoina kuituverkon rakentaminen on laajasti alkanut vähän kiinnostamaan. Perinteisiä operaattoreita – kolmea isoa, eli DNA:ta, Elisaa ja Teliaa se ei ole kauheasti kiinnostanut. Ne ovat rakentaneet suhteessa tosi vähän kuituverkkoja.

Jari Lahti katsoo isojen operaattorien vannovan aika voimakkaasti mobiilin nimeen.

– Kuituverkon rakentaminen on haasteellista siinä mielessä, että tämä on varsin pitkäjänteistä liiketoimintaa. Takaisinmaksuajat ovat tosi pitkiä.

Kyseessä olevat operaattorit toimivat pörssissä, jolloin kuiturakentamisessa ei sijoitetun pääoman tuotto ole osakkeenomistajien toivomalla tasolla.

– Me emme ole pörssiyhtiö, joten meillä ei ole ihan niin kiire saada niitä rahoja sieltä takaisin; ja poistoajat ovat pitkiä.

Lahti toteaa kuiturakentamisen sisältävän kalliita investointeja.

– Lounealla on tällä hetkellä 73 000 osoitetta, joihin kuituverkko on rakennettu. Siellä on 43 000 aktiivista käyttäjää. Rahaa kuituverkkoihin on satsattu noin 110 miljoonaa euroa.

Viime vuosina Lounea on toteuttanut Traficomin tukihankkeita. Säkylässä kunta maksaa kuituverkosta 33 prosenttia. Tuki on saman verran, ja operaattorille eli Lounealle jää loput 33 prosenttia.

– Se oli viime vuonna tosi iso panostus Säkylän kunnalta. He satsasivat siihen yli puoli miljoonaa, että hanke saatiin toteutettua. Siellä ei oikein ketään muuta kiinnostanut verkon rakentaminen.

Jari Lahti nyökkää, että myös Somero voisi halutessaan toteuttaa vastaavan hankkeen.

– Rahaa on luvassa taas vähän lisää. Potti taitaa kuitenkin olla aika pieni, sillä puhe on ollut noin viiden miljoonan euron valtion tuesta. Kunnan rahoitusosuus tarvitaan tietysti lisäksi.

Lounealla on yli 90 mobiiliverkon mastoa. Se vuokraa niitä kännykkäkkäoperaattoreille, jotka tuovat mastoon antenninsa ja keilansa. DNA-omistuksistaan Lounea luopui 2009.

– Me olemme infrayhteistyökumppani mobiilitoimijoille. Parhaissa tolpissa vuokralla on kaikki kolme operaattoria, jossain vain yksi. Keskimäärin vuokraajia on 2,3 asiakasta/masto.

Lounea vie tukiasemille myös kuidun. Isot operaattorit vuokraavat koko paketin.

– Käytännössä mobiiliverkkokin on kuituverkko. Vain viimeinen ”maili” signaalista kulkee ilmatietä.

5G:n yleistyminen on laittanut epäilemään, miten runkolinjan verkko riittää, kun liikkeellä oleva datamäärä nykyiseen verrattuna moninkertaistuu. Jari Lahti rauhoittelee tuntemasta turhaa pelkoa.

– Kuituverkossa on oikeastaan rajaton välityskyky. Kuidun päähän saadaan ajan ja kehityksen myötä aina vain parempia ja tehokkaampia laitteita. Koko ajan nopeudet ovat kasvaneet: jossain vaiheessa nopeus oli 10 Mbit/s (megabittiä per sekunti), sitten sata megaa ja sitten 500. Nyt myydään gigaa ja kymppigigainenkin on mahdollista. Tekniikka kehittyy, eikä kuitu siinä jarruta.

Haasteita voi olla sitä kautta, että kotona on kuitupääte. Siinä vaiheessa kun käyttää mobiilia, voi samaa kuitua olla käyttämässä 50 tai 100 muutakin asiakasta.

– On ihan selvää, että oman kuidun käyttökokema on huomattavasti parempi, kuin että väylän on jakanut vaikkapa 50:n muun ihmisen kanssa.

Koronaepidemian tullessa tilanne kilpistyi, kun ihmiset siirtyivät kotitöihin netin varaan. Myös netin viihdekäyttö lisääntyi, kun ihmiset olivat entistä enemmän kotonaan. Mobiiliyhteydet ruuhkautuivat. Myös lapset käyttivät entistä enemmän sekä nettiä että mobiilinettiä.

– Se oli tosi monessa paikassa haasteena. Etätyön Teams -yhteydetkin menivät välillä puuroksi, kun kaista verkoissa rupesi loppumaan.

Puhelujen kuuluvuus on aina etusijalla. Sen takia datan siirtyminen hidastuu tarvittaessa. Myös hätäliikenteen pitää päästä kulkemaan esteettömästi. Datalla ei voida tukkia koko verkkoa.

– Alkuvaiheessa kun 5G tulee, sieltä saa vähäisen käyttäjämäärän ansiosta valtavan hyviä nopeuksia. Operaattoreilta meni 5 vuotta 4G:n rakentamiseen. Se toimii 1,8 GHz:n, 2,1 GHz:n ja 2,6 GHz:n taajuuksilla.

– Kun 5G rakennetaan voittopuolisesti 3 500 GHz:n taajuusalueella, niin Suomeen tarvitaan noin 1 000 mastoa lisää. Rakentamisiin menee varmasti samat 5 vuotta aikaa. Asiakkaita tulee paljon, ja niin tullaan samoihin ongelmiin kuin 4G-verkonkin kanssa, eli kaista rupeaa loppumaan. Sen jälkeen rakennetaan ”tosi-5G” -taajuuksia, joka toimii 26 Gigaa ja siitä ylöspäin olevilla taajuuksilla.

Mastojen /tukiasemien matkat tulevat vääjäämättä lyhenemään.

– Joku on leikkisästi sanonut, että suurin piirtein joka toinen tai joka kolmas valaisinpylväs Suomessa pitää varustaa tukiasemalla.

– Eräs konsultti arvioi, että Suomeen saadaan ”lähes täydellinen” verkko , jos sille rakennettaisiin 55 000 small shell -pikkutukiasemaa. Niitä tulisi valaisinpylväisiin, kerrostalojen käytäville, katoille ja niin edelleen. Tällöin 70 prosenttia suomalaisista olisi kehittyneemmän 5G:n varassa. Eli kyllä pilviverkossakin tehtävää on!

Kehityspolku on loputon. Kun 5G aletaan saada jonkin moiseen jamaan, ruvetaan jo hankkimaan 6G-verkkoa.

Rajat voivat tulla vastaan. Välttämättä 55 000:ttä tukiasemaa ei pykätä Suomeen viidessä vuodessa. Rinnalla tullaan jatkossakin tarvitsemaan mahdollisimman kattavaa valokuituverkkoa.

– Tämän päivän lukemasta en tiedä, mutta jossain vaiheessa mobiiliterminaalien datasiirrosta 70–80 prosenttia kulki kiinteän verkon kautta. Mobiililaitteet eivät välttämättä rupea edes päivittämään itseään, ennen kuin ne ovat kiinteän verkon Wi-Fi :ssä kiinni.

Somerolle 5G ei ole vielä saapunut. Mobiilitoimijoiden käsissä on, koska se tulee. Rakentaminen toteututetaan alkuvaiheessa sinne, missä massoja ja käyttäjiä on enemmän. Lounean mastoissa Someron keskusten tuntumassa on tilaa ja valmiudet tulla.

– Maaseudulla valokutuverkon rakentaminen on raskas investointi. Tilaajia pitää olla riittävästi, ettei rakentaja joudu tekemään sitä tappiolla. Muutamaa tilaajaa varten kuitua ei voida vetää, jos vastaavasti kymmenen lähellä asuvaa ilmoittaa pärjäävänsä mobiililla. Tosin jälki-ilmoittautuneita voi tulla, kun sitten kaivutyöt alueella aikanaan oikeasti starttaavat, Jari Lahti arvelee.

Koronan myötä yhteydet ovat saattaneet ruuhkautua. Mitä aktiivisempi kulmakunta on, sitä nopeammin kohde nousee Lounean listoille.

– Jos 15:kin halukasta jostain alueelta ilmaantuu, niin kyllä verkon rakentaminen melko rivakasti lähtee käyntiin, Lahti lupaa.

Seuraavia rakentamiskohteita Somerolla tulee olemaan Tervaskannon viereen kohoava masto, joka on jo tilattu. Olettaa voi, että syyskuussa masto on pystyssä, jonka jälkeen operaattorien aliurakoitsijat rakentavat sinne omat tekniikkansa. Antennien kiinnityspaikkana se korvaa terveyskeskuksen savupiipun.

– Mahdollista on, että 5G loppupuolella vuotta rupeaa toimimaan Somerolla.

5G:n myötä peilien fyysinen koko ja paino kasvavat. Tuulikuormaan yhdistettynä myös joitain muitakin mastoja joudutaan uusimaan.

Kuituverkon rakentamista Somerolle toteutetaan lähitulevaisuudessa Kultelan lisäksi Rautelaan, Levonketoon ja Kurinkulmalle.

Keskustan lisäksi esimerkiksi Reksuon tuntumaan sekä useammallekin alueelle Painion ympäristöön Somerniemelle verkko on ollut jo saatavissa.