Säkenöivää asennetta

0
Säkenet-yhtyeessä musisoivat Janne Kuosa (kontrabasso), Sami Luoto (rummut), Anna-Maria Toivonen (laulu, viulu, kannel, melodika) ja Tommi Hakala (akustinen kitara).

Teksti ja kuva Eija Komu

Vain kymmenkunta lipun lunastanutta, mutta sitäkin innokkaampaa ja vastaanottavaisempaa kuulijaa oli saapunut Kiiruun taloon kuuntelemaan ja kokemaan turkulaisen nykykansanmusiikkiyhtye Säkenen keikkaa. Se oli osa Pienen laulujuhlan ohjelmistoa ja paljastui myös Säkenen Vesi keskellä syäntä -levyn julkistamiskeikaksi.

Säkenessä musisoivat lämminääninen armoitettu tarinankertoja Anna-Maria Toivonen , joka soitti myös viulua, viisikielistä kannelta ja eräänlaista melodikan variaatiota. Hän on myös säveltänyt useita kappaleita perinteisiin teksteihin. Sovituksista vastaa yhtye. Janne Kuosa soitti tällä akustisella keikalla hyvin erottuvaa kontrabassoa ja lauloi taustoja. Tommi Hakala helkytteli akustista kitaraa, ja Sami Luoto rytmitti kappaleita monipuolisilla lyömäsoittimilla.

Sami Luoto kertoi olevansa ilomantsilaisen runonlaulaja Mateli Kuivalattaren (1771–1846) jälkeläinen seitsemännessä polvessa. Matelia on sanottu Kantelettaren äidiksi, ja hänen säkeitään kuultiin tässäkin konsertissa. Empä huoli, haalikkainen oli Anna-Maria Toivosen reipas sävellys Matelin pilkkatekstiin, jossa kunniansa kuulevat niin ”Lylyvaaran lylleröiset” kuin ”Tokrajärven tolloturvatkin”.

Karhun sanoihin, joiden melodiat ovat perinteisiä ja sanat merkitty muistiin Anni Tenisovalta ja Annastuuna Korkeamäeltä , liittyi vanhastaan ”pyllyttäminen”. Vanhahko nainen paljasti sukuelimensä ja takapuolensa tehdäkseen tyhjäksi pedon mahdin. Tässä yhteydessä pyllyttämistä ei sentään nähty!

Monet teksteistä olivat traagisia. Sulhanen on petollinen ja petetty nainen kostaa tai tekee itselleen jotain peruuttamatonta, kuten laulussa Minä menen järveen , joka oli poikkeuksellisesti rekilaulu eli loppusoinnullinen kalevalamittaisten tekstien joukossa. ”Minä menen järveen, / siihen syvimpähän paikkaan /, jotta ne saavat sulle / muka parempia laittaa.” Uhmakkuudessa on asennetta, kuten Anna-Maria Toivonen totesi.

Herkän Tildan tuutulaulun Anna-Maria Toivonen on säveltänyt perinteistä tekstiä muokaten ja runsastaen omalle tyttärelleen, joka on nyt 13-vuotias ja suhtautuu nykyään laulun esittämiseen kaksijakoisesti. Toisaalta hän on harmissaan, mutta toisaalta salaa tyytyväinen.

Sami Luoto, joka on Matelin sukulaisena näin ollen myös Toivo Kärjen (1915–1992) sukulainen, kertoi levykauppoja tehtäessä, että Toivo Kärjen jäämistöstä on löytynyt ennen julkaisematon sävellys Matelin tekstiin. Se tulee Säkenen seuraavalle levylle. Jäämme odottamaan sitä.