Vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia

0

Kaksikymmentä vuotta sitten irtisanouduin lukion lehtorin virastani ja heittäydyin tyhjän päälle media-alan yrittäjäksi. Opettajan ammatti oli ollut minulle unelma-ammatti jo ennen kuin aloitin koulunkäynnin. Viihdyin erinomaisesti opettajana etenkin lukiossa. Filosofian, psykologian, uskonnon ja elämänkatsomustiedon opettaminen oli antoisaa ja mielenkiintoista. Oli mahtavaa saada innostaa opiskelijoita avaamaan ajattelun ovia.

Koulumaailman byrokratiakuviot alkoivat kuitenkin nopeasti tuntua liian rajoittavilta, kaipasin laajempaa toimintakenttää.

Lähes kaikki entiset opettajakollegani, kuten suurin osa lähipiiristänikin, piti ratkaisuani lähes pähkähulluna. Kuka jättää vakaan ”eläkeviran” ja hyppää yrittäjäksi vapaaehtoisesti, etenkin kun lukion lehtorin virka oli monen mielestä paljon arvostetumpi kuin freelance-yrittäjän asema.

En ole katunut päätöstäni hetkeäkään. Olen elättänyt itseni toimittajana ja valokuvaajana kaksi vuosikymmentä. En ole opiskellut kirjoittamista tai valokuvaamista muutoin kuin käytännössä.

Nyt on jälleen uuden aika. Pohdin toimenkuvani muutosta parisen vuotta. Puhuessani asiasta toimittajakollegoitteni kanssa, sain usein kuulla kysymyksen: ”Onko sinulla vaihtoehtoja?”

Minusta kysymys on absurdi. Koko maailma on täynnä mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja! Isoin kysymysmerkki minulle oli miettiä, mihin suuntaan lähden toimenkuvaani muuttamaan. Elämä on usein näyttänyt toteen, että on syytä tarkoin harkita, mitä haluaa, koska sen voi saada.

Muutos tuli luontevasti, kun minua pyydettiin viestintäkumppaniksi matkailunkehittämishankkeisiin. Ainakin tällä hetkellä haluan keskittyä viestintään sekä valokuvaukseen ja etenkin kuvausmatkojen kuten karhusafarien järjestämiseen. Journalismia teen jatkossakin, mutta vain vähän.

Uskon vaihtoehtoja olevan aina, niin arkisissa asioissa kuin elämän isommissa taitekohdissa.

Usein emme vain kykene näkemään tai hahmottamaan vaihtoehtoja tai edes halua nähdä niitä.

Sanonta ”tuttu helvetti on parempi kuin tuntematon taivas” pätee usein. Moni jää junnaamaan epätyydyttävään tilanteeseen mieluummin kuin pohtii mahdollisuuksia muuttaa elämäänsä. Toki hyppy tuntemattomaan vaatii uskallusta, mutta lähes poikkeuksetta käy niin, että saa jotain parempaa tilalle heti kun kykenee luopumaan huonosta ja epätyydyttävästä.

Kun valittaa niistä asioista, jotka elämässä eivät ole hyvin on syytä muistaa, että se vahvistuu, mihin keskittyy. Vaihtoehtoja on aina. Jos ei voi vaikuttaa olosuhteisiin, voi vaikuttaa omaan asenteeseensa.

Olen oppinut, että asioihin ja myös ongelmiin saa aina uusia näkökulmia, kun niitä katsoo hiukan eri perspektiivistä. Kun uskaltaa katsoa, ei tarvitse lähteä kauas nähdäkseen lähelle ja itseensä.

Päivi Arvonen
vapaa kirjoittaja, valokuvaaja ja viestintäyrittäjä