10 syytä muuttaa maalle

0
Sylvi Härmä on viihtynyt Somerolla 67 vuotta. – Ihan hyvä täällä on olla. Palvelut ovat riittävät, kunhan säilyvät, sanoo omakotitalossa asuva Härmä. Lapsenlapsi Essi Härmä muutti Forssaan viitisen vuotta sitten. – Miehen perässä lähdin. Muuten olisin ihan hyvin viihtynyt Somerollakin.

Maaseutu on viime vuosina nostanut profiiliaan suomalaisten sydämissä. Selvä enemmistö suomalaisista haluaa maaseudun pysyvään elinvoimaisena ja yhä useampi myös muuttaa maalle.
Maaseudun Tulevaisuus uutisoi viime vuoden lopulla 844 000 suomalaisen harkitsevan vakavasti maalle muuttamista. Koronapandemian myötä tämä joukko on suorastaan räjähtänyt.
Useat heinäkuun aikana julkaistut kyselytutkimukset osoittavat, että jopa kaksi kolmasosaa on kiinnostunut maaseutuasumisesta.
Somero-lehti kyseli katugallupissa ihmisten mietteitä maalla asumisesta: tyytyväisiä oltiin. Kaupunkiin ei houkuttele mikään.
ASV Arctic Smart Village on yhtiö, jonka ydintarkoitus on kasvattaa maaseudun elinvoimaisuutta, vaurautta ja ihmisten elämänlaatua, sekä kestävää asumista kaikkialla maailmassa. AVS teetti Metropolia ammattikorkeakoululla markkinatutkimuksen ja sen mukaan 30–40-vuotiaat lapsiperheet ovat eniten kiinnostuneita maalle muuttamisesta. Tässä 10 syytä, minkä takia he haluavat muuttaa maalle.

1. Hiljaisuus

Kaupungissa on aina ihmisten tuottamaa ääntä. Jopa öiseen aikaan jostain kuuluu jatkuvaa taustamelua. Maaseudulla on pääasiassa hiljaista. Äänimaailmasta vastaa luonto. Oppii kuuntelemaan tuulen huminaa, vesisateen ropinaa, lintujen laulua ja laineen liplatusta. Toisin kuin kaupunkien äänet, maaseudulla äänet ovat rauhoittavia.

2. Rauhallisuus

Kaupunkien elämä on stressaavaa. Ärsykkeitä tulee jatkuvasti ja niitä on pakko myös seurata valppaasti. Lähestyvät autot, ihmisten väistely kävelytiellä, hälytysajoneuvot, liikennevalojen piipitys, mainosvalojen räiske (ja mainokset ylipäätään) sekä sadat muut aisteja ärsyttävät signaalit pureutuvat silmien, korvien, ihon ja suun kautta aivojen prosessoitavaksi. Elämä on myös usein hyvin aikataulutettua. Milloin pitää ehtiä bussiin, milloin junaan. Palaverit seuraavat toisiaan ja ravintolan pöytävaraus menee umpeen, jos ei ehdi ajoissa. Maaseudulla rauhallisuus on läsnä koko ajan. Vaikka olisi etäpalavereita ja työkiireitä, jo pelkän maiseman katselu rauhoittaa. Ympäristö pitää huolen henkisestä hyvinvoinnista, sillä kiireen käsite muuttuu ja ihminen voi paremmin. Tämä parantaa myös työtehoa.

3. Taloudellisuus

Maaseudulla asuminen on tutkitusti kaupunkiasumista edullisempaa. Kaupunkikaksion hinnalla saa usein suurehkon omakotitalon omalla pihalla. Ihmiset myös kuluttavat vähemmän. He eivät ole jatkuvassa mainosmiesten pommituksessa ja shoppailu jää vähemmälle. Lisäksi elämäntapa on usein vähemmän kuluttavaa ja ihmiset harkitsevat tarkemmin, mitä oikeasti tarvitsevat.

4. Enemmän tilaa elämälle

Isomman asunnon lisäksi maalla on helpompi kasvattaa reviiriään. Lähimetsä on useimmiten vieressä ja lukuisat luontoharrastusmahdollisuudet kutsuvat maaseutuasujaa pariinsa. Pihapiirissä on tilaa lapsille ja aikuisille touhuta. Ei tarvitse kuin pukea vaatteet päälle ja mennä ulos. Kaupunkien tiukasti rajatut alueet ja kulkuväylät vaihtuvat jokamiehen oikeuksien rajoituksiin, jolloin saa mennä lähes minne vain ja vaikka tehdä omat polkunsa lempipaikoilleen.

5. Turvallisuus

Kaupungeissa eläminen sisältää paljon turvallisuusriskejä kaikenikäisille. Lapsia ei voi oikein päästää ilman valvontaa ulko-ovesta ulos keskenään, ja iäkkäämmätkin voivat joutua herkemmin onnettomuuksiin tai rikosten uhreiksi kuin maalla. Usein huumeisiin liittyvä rikollisuus on käsin kosketeltavissa. Vilkas liikenne ja kiireiset ihmiset aiheuttavat jatkuvan riskitekijän. Koronan myötä myös tauteihin liittyvä turvallisuus nousee vahvasti esiin. Maaseudulla on turvallista päästää lapset ilman valvontaa pihalle leikkimään, vakituiset huumeiden käyttäjät tiedetään ja liikkujat huomataan. Tautien leviäminen on erittäin hidasta ja koronan kaltaisten epidemioiden kohdalla suojautuminen on helppoa.

– Olen tottunut asumaan maalla. Ei sellaista syytä itse asiassa edes ole, miksi lähtisin kaupunkiin. Täällä on oma rauha ja luonto lähellä. Olemassa olevat palvelut ja kaupat riittävät minulle, sanoo Kristiina Snellman.

6. Palvelut ”luontaisetuna”

Usein kuulee lausuttavan, että maaseudulla ei ole palveluita. Väite pohjautunee siihen, että maaseudulla on vähemmän kaupallisia palveluita. Kaupunkilaisetkin käyttävät useimpia arjen palveluita verkon välityksellä. Pankki, KELA ja verovirasto löytyy verkkoyhteyden päästä. Vaikka niitä ihania kahviloita ja ravintoloita ei niin monenlaisia ole, tilalle saa jotain ainutlaatuista ja ilmaista, luonnosta. Ihmiset kaipaavat lähelle käytännössä vain ruokakauppaa. Lapsiperheille koulu on tärkeä. Kaikki muut palvelut ovat harvoin käytettyjä, eikä sitä koeta vaivalloiseksi, vaikka silloin tällöin pitäisi käydä jopa kaupungissa niiden vuoksi. Maaseudun ”palvelut” ovat usein maksuttomia, mutta elämyksinä suuria. Luontoretket, kalastus, metsästys, marjastus, sienestys, lintujen bongaus, geokätköily, suunnistus, läskipyöräily, telttailu. Ulko-oven takana odottavat harrastusmahdollisuudet ovat kaikkien saavutettavissa.

7. Oikeaa lähiruokaa

Maaseudulla on mahdollisuus syödä oikeasti lähellä tuotettua ruokaa. Useimmilta maatiloilta voi ostaa paikallisesti tuotettua ruokaa ja lisäksi on mahdollisuus kasvattaa ruokaa itse. Marjojen, vihannesten ja juuresten kasvattaminen on helppoa ja palkitsevaa. Voi myös kerätä itse luonnonmarjat, sienet ja villiyrtit. Kalaa saa itse pyytämällä tai vaikka naapurilta, ja kasvatetun lihan lisäksi voi rikastuttaa ruokavaliota riistalla. Metsästysseurat ottavat mielellään uusia jäseniä ja metsästäjiltä voi ostaa lihaa valmiiksi pakattuna.

– Maalla on mukavaa. En keksi mitään syytä muuttaa kaupunkiin, sanoo TL Koskella asuva Maarit Mäki.
– Minulla on maalla ystävät ja luonto lähellä. Kauppojakin on tarpeeksi, sanoo Somerolla noin kerran kuussa ostoksilla piipahtava koskelainen.

8. Yhteisöllisyys ja identiteetti

Maaseudulla on aina totuttu tekemään asioita yhteisen hyvän eteen. Osallistumalla yhteisön toimintaan huomaa pian olevansa tärkeä osa yhteisöä. Oppii tuntemaan kyläläiset ja huomaa sen rikkauden, joka syntyy yhdessä tekemisestä. Useimmilla kylillä on ihan oma identiteettinsä. Kun elämän ”häly” jää vähemmäksi, oppii tuntemaan myös itseään paremmin ja on enemmän aikaa pohtia kuka olen ja mitä haluan elämältä.

9. Luontokokemus on aitoa

Lähes kaikki suomalaiset arvostavat luontoa. Kaupungissa luontokosketukset jäävät usein pinnallisiksi. Jotkut luovat oman mielikuvansa luonnosta seuraamalla sosiaalisen median kärjekästä keskustelua. Kun asuu luonnon keskellä, huomaa kokevansa luonnon käsinkosketeltavasti. Myös ymmärrys ihmisten merkityksestä luonnolle kasvaa. Näkee, miten luontoa arvostetaan kaikessa tekemisessä ja miksi siitä halutaan pitää niin hyvää huolta kuin mahdollista. Oppii ymmärtämään, että ihminen on osa luontoa ja että ilman luonnon hyödyntämistä ei olisi ihmisiä. Kyky seurata luontoa kasvaa ja kiinnittää erilaisiin luonnon ihmeisiin huomiota ”kuin itsestään”. Seuraa lintuja, eläimiä, säätilojen ja vuosien vaihteluita aivan uudella tavalla ja miettii arkisten valintojen vaikutuksia konkreettisesti siihen, mitä näkee mpärillään.

10. Olet onnellisempi

Viimeisenä, mutta mahdollisesti tärkeimpänä, listalle nousee onnellisuus. Sitähän me kaikki lopulta toivomme. Olevamme onnellisia. Aiheesta on tehty lukuisia tutkimuksia ja kaikki kertovat samaa. Maaseudulla asuvat kokevat olevansa onnellisempia kuin kaupungeissa asuvat.

– Olen asunut kaiken ikääni maalla. Synnyin Somerniemellä, josta lähdin Lohjan, Nummelan ja Vihdin suuntaan, mutta palasin takaisin tänne, kertoo nyt Terttilässä asuva Tauno Saarinen.
– Ei maalla ole yhtään hullumpaa asua. Täällä on kaikki tarpeellinen. Palvelut löytyvät, kun ajaa Terttilästä Someron keskustaan.