Alkuvuoden vuosikate liki kaksi miljoonaa ja yhä paranee

0
Marita Forsberg on kunnallistalouden maisteri, joka aloitti Someron talouspäällikkönä kuukausi sitten. Aikaisemmin hän oli Lopen kunnan talouspäällikkö.

Valtuusto etsi syitä hyville talousluvuille

Someron kaupunginvaltuutetuilla oli mieluista kuulla alkuvuoden mainioista talousluvuista. Kuukauden töissä ollut uusi talouspäällikkö Marita Forsberg availi puolivuotisraportin tunnuslukuja. Hän kävi niitä perusteellisesti läpi, erikseen joka hallintokunnalta.

Forsbergin laatimat sini–punaiset liikennevalot kertoivat hallintokuntien pysyneen tasapainossa sekä viime vuoden vastaavaan aikaan kuin myös tämän vuoden talousarvioon nähden.

– Vuosikate heinäkuun lopussa oli melkein kaksi miljoonaa euroa. Tilikauden tulos oli 123 733 euroa plussalla, Forsberg kertoi.

Toimintakate alkuvuodelta oli 31 miljoonaa.

Ennakkotiedon mukaan vuosikatteessa eli tulojen ja toimintamenojen erotuksessa olisi vielä odotettavissa paranemista. Kesäkuun alussa vuosikate oli 750 000 euroa.

Korona ei Somerolla näy talouden tunnusluvuissa, sillä talousarvio oli yli kaksi miljoonaa alijäämäinen.

Valtuutettu Tero Pirttilä (kesk.) kysyi, mistä vuosikatteen jyrkkä nousu heinäkuun aikana johtuu.

– Onko siihen jokin selitys, vai onko vain hyvää tuuria, että kaikki on sattunut samaan kuukauteen.

Forsberg vastasi Someron saaneen valtionosuuksia vähän enemmän, kuin oli tiedossa talousarviota tehtäessä.

Kaupunginjohtaja Sami Suikkanen vastasi Pirttilän kysymykseen lisää.

– Yllättävän paljonkin vuosikatteen heinäkuiseen nousuun vaikuttaa se, että kesäkuun palkkojen yhteydessä maksetaan myös lomapalkat. Tämä aiheuttaa kesäkuussa notkahduksen. Esimerkiksi toukokuussa vuosikate oli korkeampi.

– Valtionosuuksista tuli huhtikuussa päätös, jolla niitä korotettiin verotulojen lykkääntymisen kompensoimiseksi Suomen kunnille 540 miljoonaa. Sitä nyt ehkä ollaan pienentämässä. Someron kaupungille se tarkoitti noin 600 000 euroa. Sitä on jo maksettu joidenkin kuukausien osalta.

Verotulot ovat kehittyneet hyvin. Alkuvuonna verotuloja tuli 60 prosenttia (17,2 miljoonaa) siitä, mikä on tämän vuoden talousarvio.

Heikki Lehtinen (vas.) kysyi, voiko verotietoihin jo luottaa viime vuonna käyttöön otetun tuloverorekisteriuudistuksen jälkeen, ovatko ne ajan tasalla tai onko jotain mahdollisesti vielä tulematta.

– En ole vielä nähnyt sellaista lukua, ovatko ajan tasalla. Meillähän verotulojen ennuste tälle vuodelle on viimeisimpien ennusteiden mukaan, että talousarviosta jäätäisiin runsaat parisataa tuhatta, Suikkanen vastasi.

– On aika hyvä tilanne, jos siihen pääsemme. Somerohan myös nosti veroprosenttia tälle vuodelle. Kokonaisuudessaan viivettä ei varmaankaan ole vielä paikattu, joten tilannetta on aika vaikea verrata edellisiin vuosiin.

Riitta Lehtinen (sd.) hämmästeli luomusertifioinnin toteutumattomuutta. Sen todetaan aiheuttavan kustannuksia. Lisäksi väitetään, ettei Someron metsien luonnontuotteiden sertifiointia pystytä hyödyntämään taloudellisesti.

– Onko tätä ajateltu loppuun asti? Vaikka kaupunki ei hyötyisi sertifioinnista, niin ehkä olisi potentiaalia, että joku lähtisi jatkojalostamaan marjoja. Lisäksi kysyn, kuinka kallis tämä olisi kaupungille?

Mikko Virtanen (kesk.) huomautti ongelmalliseksi erottaa, onko marja luomua vai naapurimetsästä. Puheenjohtaja Jani Kurvinen (kesk.) vitsaili, että marjakopassa täytyy olla aina olla mukana gps-laite.

Suikkanen vastasi, että asiasta varmaankin aikanaan tulee perusteellisempi selvitys käsiteltäväksi hallitukseen.

Muuttopuoli on kulkenut molempiin suuntiin vilkkaasti.

– Kun aiempaa paremmin pystytään pitämään myös nykyiset asukkaat Somerolle, niin päästään ehkä portaittain lähemmäs tavoitteitamme, että väestön vähenevä suunta päästäisiin joskus kääntämään. Hiukan valoisampia näkymiä on sillä puolella olemassa, kuin vielä joku aika sitten, Suikkanen luotsasi.

Huhti–kesäkuussa Somerolle muutti 39 asukasta enemmän kuin muutti pois.