Vuonna 2010: Ekologista elämää kompostivessaa myöten

0
Kompostivessan ämpärit tyhjennetään ulkorakennuksen takana oleviin astioihin jatkokompostointia varten. Avokompostorikin on kovassa käytössä.

Somero-lehti 28.8.2010

Teksti ja kuvat Salli Lehtinen

Jarna Kortelahti tiesi lapsesta asti, että hän haluaa punaisen talon. Kun hän sitä alkoi etsiä puolisonsa Harrin kanssa, se löytyi Palikaisista.

Turkulainen nuoripari muutti maalle kahdeksan vuotta sitten kahdestaan. Perhe on Someron vuosina kasvanut viisihenkiseksi. Aava täyttää piakkoin kuusi, Kaisla viisi ja kuopus Usva talvella neljä.

Talon sisätilat ovat muuttaneet muotoaan Kortelahtien käsissä, ja remontti jatkuu edelleen. Kaikesta näkee, että ekologisuus ja kierrätysmateriaalit ovat olleet kunniassa ja viihtyisää jälkeä on syntynyt.

Kun kuivakäymälät, kompostivessat ja muut vastaavat ratkaisut, eivät ota yleistyäkseen Somerolla, tässä talossa sellainen on ollut kahdeksan vuotta.

Jarna Kortelahti kertoo tekevänsä ratkaisut intuitioon luottaen, eli mikä tuntuu hyvältä. Aviomies on insinööriainesta, hän hankki kaiken saatavilla olevan tiedon ennen kuin kompostivessa hankittiin.

Ekologinen vessaratkaisu valittiin jo ennen kuin haja-asutusalueen jätevesimääräykset tulivat. Nyt ei tarvitse pähkäillä, mitä pitäisi tehdä.

Vanha eteinen muutettiin yhdistetyksi kylppäriksi ja vessaksi. Nurkassa könöttää pönttö, joka erottelee kiinteät ja nestemäiset ainekset. Kakat jäävät pöntön alla olevaan kompostiämpäriin ja päälle ripotellaan kompostikuoriketta. Virtsa, joka on puhdasta ainetta, virtaa muiden harmaiden vesien kanssa imeytyskenttään.

– Kompostiämpäri täyttyy meidän viisihenkisessä perheessä viikon välein. Puolet aineksesta on ehtinyt jo muuttaa muotoaan, kun ämpäri tyhjennetään isompaan astiaan ulkorakennuksen taakse jatkokompostointia varten. Muutaman vuoden päästä se on valmista käyttöön.

Jos eteisen alla olisi ollut korkeampi ryömintätila, lattian alle olisi voinut sijoittaa astian, joka olisi tarvinnut tyhjentää vain kerran vuodessa.

Tuuletusiputki pitää huolen, että vessasta ei tule hajuja. Laitteet Jarna löysi nettihuutokaupasta. Normaalisti vajaan tonnin maksan pönttö tuuletusputkineen maksoi 250 euroa.

– Muuta haittaa ei ole kuin että kompostikuorikkeesta tulee joskus pölyä, kun sitä käsittelee.

– Tämä on hyvin helppo hoitaa, Jarna Kortelahti sanoo ja kertoo, että talokauppoja tehneet ja talon rakentamisesta suunnittelevat ystävät aikovat ottaa mallia.

Paljon ihmisiä asuu haja-asutusalueella ja tuskailee jätevesimääräysten kanssa. Kortelahtien mielestä kuivakäymälä kävisi monelle muullekin, kun vain ennakkoluuloista päästäisiin. Ihmiset muistelevat vanhan ajan ulkohuusseja ja ajattelevat, että ei ikinä.

Jätevesineuvontaa Somerolla hoitava Sanna Tikander on suunnitellut jopa kiertoajelua kohteisiin, joihin on asennettu vedetön vessa. Jarna Kortelahden mielestä siinä olisi järkeä, ihmiset saisivat nähdä omin silmin, mistä on kyse.

Kaikkien talousjätteet kompostoidaan tietenkin. Sitten on keväisin hyvää maanparannusainetta levitettäväksi puiden ja pensaiden juurille. Jos kompostimullasta tulee ylituotantoa, viereiselle yli kahden hehtaarin pellolle mahtuu.

Luomuruokaa perhe syö paljon ja lähiruokaa yritetään hankkia, jos se on mahdollista. Somerolle on tulossa luomuruokapiiri, jotta luomuruoan hankinta tulisi helpommaksi. Jarnan hyppyset ovat siinäkin mukana.

Teatterin tarpeiston hoitajille ei Somerolla ole töitä. Jarna Kortelahti keskittyy nyt lastenkulttuurin tekemiseen. Hän kuuluu Someron Ekologisen lastenkulttuuriyhdistys Nupun perustajiin ja aktiiveihin, ja veti talvella Mummut ja vaarit kyläkouluilla -hanketta. Pari viikkoa sitten hän aloitti Turun kulttuuripääkaupungin Leikkivallankumous -hankkeessa, jonka hän saa toteuttaa Somerolla.

Kierrätysaate soveltuu myös sisustamiseen. Entinen karjakeittiö on muuttunut tilaksi, johon Jarna on koonnut kierrätyssisustustavaraa. Ehkä jonain päivänä hänestä tulee liikenainen, joka myy vaikkapa netissä kierrätyssisustustavaraa.

Ekologisten asioiden arvostuksen Jarna omaksui äidiltään. Jalat ilmassa hän ei maalle muuttanut, koska oli äiti oli opetanut käytännön töihin.

– Olin ollut maalaisihminen jo Turussa asuessani niin kuin miehenikin Kerrostalo kaupungin keskustassa ei olisi ollut meidän asuinpaikkamme.

– Somero on hyvä paikka. Täällä on niin paljon mahdollisuuksia.