Mitä minä oikein teen?

0

Elämän helmiä on tv-sarja, jota filmataan Somerolla. Sarjan kantava voima on Muotiputiikki Helmen Duracell -pupun ja Marilyn Monroen yhdistelmä, sofistikoitu vintage -kansankiihottaja ja Pink Cadillacista nillittäjien kiihdyttäjä Anita Hallapelto karismoineen ja säteilyineen.

Minäkin olen tekemisineni mukana. Tuottaja Jarmo Korhonen pyysi aloittamaan siitä, että kerron mitä teen.

Tehtävä osoittautuikin vaikeammaksi kuin olin kuvitellut. Kyllähän minä tiedän, mitä teen. Toimeksiantajani myös ja myös sen, mitä saavat. Mutta kuinka kerron sen ymmärrettävästi ja raflaavasti katsojille. Tai somerolaiselle Joensuuntiellä? Ammattini kun on konsultti ja johdan konsulttitiimiä.

Mitä teet elääksesi?
– Olen yrittäjä.

Minkä alan?
– Konsultoinnin.

Mitä se konsultointi tarkoittaa?
– Ymnghhh….

Kun olen ollut yritysjohtaja, vastaus oli helppo: ”Johdan risteilyvarustamoa”. Kun olin saneeraaja ja vuokrajohtajana tervehdyttäjä (liiketoiminnan, en ihmisten, koska hyvien ihmisten ulosheittäminen ei suurta älykkyyttä vaadi, vain tiettyä luonteenlaatua), vastaus oli helppo. Panen firman porukan kanssa sellaiseen iskuun ja kasvuun, että se tuottaa ja ihmisillä on töitä.

Kun olin muusikko ja stand up -koomikko, niin vastaus oli vielä helpompi ja mieluisampi: ”Viihdytän ja jaan iloa”. Kun yritin olla laulaja, niin vastaus oli silloinkin helppo: ”Tulkitsen”. Vei laakista pohjan pois kaikelta kritiikiltä, ja sinänsä jo läheni konsultointia. Suosittelen monelle muullekin laulajaksi itseään kuvittelevalle.

Konsultti-ammattinimike herättää monenlaisia intohimoja. Kun minun ja työryhmäni kohdalla on kyse koko organisaation johtamisesta ja työntekijöiden innostamisesta, niin miten se eroaa itse johtamisesta? Konsultin ja linjajohtajan välistä eroa on kuvattu kollikissoilla, jotka maaliskuussa mouruavat kiimassa. Yksi kolleista mouruaa yli kaikkien muiden. Paljastuu, että se on kattilaumassa ainoa joka on leikattu. Muut ihmettelevät, että mitäs sinä vehkeettömänä täällä teet ja mouruat. No, konsultoin…

Olen työryhmäni kanssa kehittänyt sloganin, jolla kuvaamme tekemisiämme ja liikeideaamme. Se on ”Tunteella ja teholla pienistä suuriin saavutuksiin”. Ratkaisemme ja ideoimme koko henkilöstön viisauden voimin organisaatioiden ydinongelmia ja vapautamme voimia oikeisiin asioihin oikeaan aikaan oikealla tavalla. Annamme vastaukset kysymyksiin, miten kokee työnantajan, mitä tehdään oikein, mitä tehdään turhaan ja mitä aivan uutta pitäisi tehdä. Myös mihin uskoo, luottaa ja rakentaa omaa tulevaisuuttaan.

Tuo tunnepuoli on – jos nyt saa kehua – digitaalisen älykkään GreatGain -areenamme keräämänä ja analysoimana ainutlaatuinen koko maailmankin mittapuussa. Lähtökohta on se, että jos ei osaa, niin huvittamisesta ei ole hyötyä. Ja jos osaa, mutta ei huvita, niin mitään ei tapahdu. Siis rakennetaan yhdessä niin, että huvittaa ja osataan. Johdolla ja etulinjalla kun on samanlaiset aivot, mutta eri näkökulmat. Näiden yhdistämisestä syntyy yhteinen tavoite, sen eteen toimiminen ja työn ilon kautta. Tämä yhdistelmä on tuotteemme.

Voiko konsultti ja yrittäjä palata ”rehellisiin töihin” linjajohtajaksi ja -työntekijäksi. Totta kai!

Eräs yritys haki aikanaan toimitusjohtajaa. Lähetin paperini sisään, koska toimiala ja vaatimukset sopivat osaamiseeni kuin Hannu Kerttuun. Pääsin testeihin, ja jo konsulttina näitä itse laatineena ja tehneenä se oli helppoa kuin herneen syönti.

Mutta niihin testeihin sisältyy aina niin kutsuttu regressiopiste, yksinkertainen kysymys, jolla testataan keskittymiskyvyn herpaantumattomuutta. Tässä tapauksessa se oli 3×7. Ja siihen minä täräytin 19, ja huomasin sen vasta kotona. Se siitä, ajattelin, ja jatkan konsultoinnin yrittämistä.

Yllätyksekseni yrityksen hallituksen puheenjohtaja soitti viikon kuluttua, ja pyysi neuvottelemaan työsopimuksesta. Kun nimet olivat paperissa, kysyin, mikä ihme sai valinnan osumaan minuun. Olihan siellä kymmenkunta toinen toistaan terävämpää ja kokeneempaa kaveria kilpailijana. Vielä siihen yksinkertaiseen kertolaskuunkin vastasin oikean vastauksen 21 sijasta 19. ”Osuit kaikkein lähimmäksi…”

Juha Wiskari
konsultti, yrittäjä