Muistista pystyy pitämään huolta

0
Muistipajan jälkeen osa osallistujista Helena Nurkkala (vas.), Kirsi-Marja Kaarlela, Marika Lindholm ja Raila Hakamäki jäivät jutustelemaan, käymään läpi päivän antia ja puhumaan niitä näitä.

Salon Muistiyhdistys piti Somerolla muistipajaa. Iltapäivän aiheena oli, mitä itse voi tehdä muistinsa hyväksi.

Pajalaiset kertoivat omia keinojaan.

– Liikun ulkona.

– Osallistun keskusteluun.

– Soitan kavereille ja puhumme pitkiä puheluita.

– Käyn konserteissa. Kuuntelen musiikkia.

– Syön terveellisesti, paljon kasviksia ja kalaa. Saan puhtaita raaka-aineita omalta kasvimaalta. Näen vaivaa itseni takia. On huolehdittava itsestä, kun on noita sairauksiakin.

– Nukun riittävästi. Lepoa tarvitaan.

– Kävelen metsässä.

– Luen kirjoja.

– Säännöllinen vuorokausirytmi on minulle tärkeää. Nukkumaanmeno, ruoka-ajat ja muut.

Salon Muistiyhdistyksen muistiohjaaja Marika Lindholm sanoi, että voimme tehdä itse tosi paljon oman muistimme hyväksi.

Hän näyttää listaa: Muista monipuolinen ja terveellinen ravinto. Aivoterveys rakentuu arjen valinnoista. Aktivoi aivojasi. Valitse virkistävää tekemistä, sellaista mistä pidät.

Pidä yllä ystävyyssuhteita ja osallistu tapahtumiin. Sosiaalinen kanssakäyminen pitää mielen virkeänä, edistää aivoterveyttä ja ehkäisee masennusta.

Lista jatkuu: Sydänterveys on aivoterveyttä. Verenpaine hoitoon, kohonnut kolesteroli alas, sokeriaineenvaihdunnan häiriöt hallintaan ja ylipaino kuriin.

– On hyvä tietää, ovatko omat arvot kunnossa ja saada ne hoitoon. Hoitamattomat sairaudet ovat aina riski. Ja sitten terveydenhoidon ammattilainen antaa ohjeistuksen, miten jatkossa toimia. Se on turvallisinta, totesi Lindholm.

– Rasvoja ei saa unohtaa, siis hyviä rasvoja; kovaa rasvaa mahdollisimman vähän, muistutti muistiyhdistyksen toiminnanjohtaja Kirsi-Marja Kaarlela.

Hän tähdensi, että ruoasta saa nauttia.

– Hyvä ruoka tulee syödyksi. Lautaselle jätetty ruoka ei ravitse ketään. Pitää muistaa syödä. Jos ei aina jaksa itse tehdä ruokaa, voi mennä nauttimaan ruoasta ja seurasta lounaspaikkoihin.

Liikunta tavaksi, itselle mielekäs liikunta. Säännöllinen sykettä nostava liikunta vähentää muistisairauden riskiä. Pienikin ja hetken aikaa kestänyt liike on parempi kuin ei lainkaan liikuntaa.

– Pääasia, että lähtee liikkeelle. Se voi olla arkiliikuntaa ja kotona touhuamista, kertoi Marika Lindholm.

Kohtuudella alkoholia ja tupakka pois kokonaan. Jos ei pysy alkoholin käytössä kohtuudessa, on parempi olla ilman.

Nuku riittävästi ja hallitse stressi. Unenpuute ja pitkäaikainen stressi altistaa muistihäiriöille.

– Jos on nukkunut huonosti ja unohtanut syödä, vireystila laskee, eivätkä aivot vastaanota asioita, totesi muistihoitaja Raila Hakamäki.

– Ihmisen aivot, mieli ja keho ovat kokonaisuus, kaikki vaikuttaa kaikkeen. Sopiva nautintojen, aktiivisuuden ja levon suhde on hyväksi aivoille. Eli kohtuus on hyvä kaikessa, korosti Marika Lindholm.

Aktivoi aivojasi

– osallistumalla ja altistumalla uudelle, esimerkiksi kirjallisuudelle, musiikille, tanssille, teatterille, liikuntalajeille, kielille tai käsitöille, ja maistamalla jotain uutta, muuttamalla järjestystä pikkupuuhissa, esimerkiksi vaihtamalla päivittäisen kävelylenkin suunnan, istuu tilaisuuksissa etupenkkiin tai menee vaihteeksi ikkunan viereen jne.

– kuuntelemalla radiota, lukemalla ja kuuntelemalla kirjoja

– kirjoittamalla päiväkirjaa, kirjeitä, ajatelmia

– aivotreeneillä: arvoitukset, ristisanat, sudokut, pelit (tieto-, äly-, sana- ja muistipelit)

– liikunnalla

– luontoa seuraamalla