Salon vedenottovalitus ajoi seinään

0
Vähä-Pitkustan mökkiläinen

Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi Liikelaitos Salon Veden valituksen aluehallintoviraston päätöksestä kieltää pysyvä vedenotto Hyyppärän harjualueella.
Hallinto-oikeuden mukaan Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki vesilain mukaan oikean päätöksen hylätessään 2018 Salon hakemuksen.
Tarina ja taistelu alkoi jo 2002, kun Länsi-Suomen ympäristölupavirasto antoi Salolle, Halikolle ja Perttelille luvan Kalattomannotkon ja Kaskistonnummen pohjavedenottamoiden rakentamiseen ja vedenottamiseen Someron kaupungissa ja Kiikalan kunnassa.
Harjualue sijaitsee osittain Somerolla, osittain Salossa. Vedenottamot sijaitsevat Narura 2000 -suojelualueella, toinen Somerolla ja toinen Salossa aivan Someron rajan tuntumassa. Natura-alueen 2 468 hehtaarin pinta-alasta reilu puolet sijaitsee Somerolla.
Valtaosa Halkjärven eteläpuolelle sijoittuvasta Natura-alueesta kuuluu myös harjujensuojeluohjelmaan (Hyyppärän-Kaskistonnummen harju) ja Lammensuo-Pehkusuon alue soiden suojeluohjelmaan.
Salon Vesi haki lupaa 1 000 kuution vedenottoon vuorokaudessa, jota olisi tehty ilman vesistöjä koskevia rajoituksia. Yhtiö valmistautui rakentamaan toiset kaivot Kalattomannotkoon ja Kaskistonnummeen.
Lupaharkinnan perusteet hylkäykselle olivat muun muassa pohjavesivirtaaman vähenemisessä, mikä on lisännyt pohjaveden, lampien ja järvien vedenkorkeuden vaihtelua. Lisäksi luonnontilaisten lähteiden virtaamat ovat pienentyneet. Luvan mukaiset rajoitukset vedenotossa eivät ole estäneet Kalattoman tai pohjavesialueen muiden lampien taikka Pitkustojen vedenpintojen huomattavaa laskua eikä pohjavesivirtaamien vähentymistä.
Vedenottohanke myös heikentää äärimmäisen uhanalaisen taimenkannan elinmahdollisuuksia ja vähentää melkoisesti Pitkustajärvien ja Ison Mulkkulammin alueella vesistön ja rantakiinteistöjen soveltuvuutta virkistyskäyttöön.
Avin mukaan hakemus on siten vesilain nojalla hylättävä. Vedenotosta aiheutuvien haittojen estäminen merkitsisi vedenottomäärien pienentämistä hakemuksen mukaisesta siinä määrin, ettei riittävää taloudellista hyötyä saavutettaisi.
Vastustajina vedenotolle oli suuri määrä yksityisiä ihmisiä. Avin lisäksi vastustavia tahoja oli Metsähallitus, Suomen Luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ja Salon Seudun Luonnonsuojeluyhdistys, Varsinais-Suomen Ely-keskus ja Someron ympäristölautakunta.
Myös Salon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on vastineessaan katsonut, että aluehallintoviraston päätöstä ei ole syytä muuttaa. Ristivetoa oli siis Salonkin sisässä.
Vaasan hallinto-oikeuden toteaa, että asiassa saadun selvityksen perusteella vedenotto alentaa pohjaveden pintaa ja vähentää pohjaveden luontaista purkautumista. Pohjaveden pinnan aleneminen vaikuttaa järvien ja lähteiden vedenpintaan, järvien ja purojen virtaamaan sekä suoraan kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin. Vaikutukset ovat jo nähtävissä aiempien lupien nojalla tapahtuneen vedenoton seurauksena ja käyvät ilmi tehdyistä kasvillisuusseurannoista.
Hanke heikentäisi siten merkittävästi niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon.
Kun lisäksi otetaan huomioon vesilain intressivertailussa hankkeesta yhdyskunnan vesihuollolle saatava hyöty, ja toisaalta siitä aiheutuvat edunmenetykset lampien ja järvien tilaan, vesiluontotyypeille, vaelluskalakannoille, vapaa-ajanasutukselle ja yksityisille kaivoille sekä virkistyskäytölle, ei myöskään hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatavan hyödyn voida arvioida olevan huomattava verrattuna menetyksiin. Aluehallintoviraston on siten tullut hylätä hakemus, muistuttaa hallinto-oikeus.
Salon Vedellä on hallinto-oikeuden päätöksestä kuukauden mittainen valitusoikeus korkeimpaan oikeuteen, jos korkein oikeus valitusluvan myöntää.