Svengikone kierroksilla

0
Tauri Oksala (banjo), Jussi Syren (mandoliini) sekä Tero Mäenpää (basso) taitoivat myös tyylin mukaisen harmonialaulun. J.P. Putkonen kitarineen seurasi tilannetta tässä kohtaa settiä tyynesti vierellä.

Teksti ja kuva Olli Salomäenpää

Olihan kieli-iloittelua. Eipä ole taidettu moista musisointia Somerolla vähään aikaan kuulla, jos koskaan. Tämä jäi päällimmäiseksi ajatukseksi Jussi Syrenin And The Grounbreakersin konsertista Someron seurakuntakeskuksessa. Kontrabasso, kitara, mandoliini ja banjo yhdistettynä pääsääntöisesti varsin vikkeläsormisuutta vaativaan musiikin esitystapaan ja hyvin toimivaan harmonialauluun eivät voineet olla tempaamatta yleisöä mukaan svengiin.
Jussi Syren And The Grounbreakers ovat tahkonneet roots-musiikin ja erityisesti bluegrassin kenttää jo 25 vuotta. Vahva osaaminen ja ammattitaito näkyy ja kuuluu. Vaikka Jussi Syren mandoliineineen on yhtyeen keulakuva, väittäisin että yleisön korviin suurimman huomion saa Tauri Oksalan virtuoosinen banjon soitto. Banjo on ääneltään sen sortin soitin, että se tuo väkisin hymyn huulille. Ja kun soittimen kaulaa ja kaikukoppaa hivelöi varsinainen taituri, yleisön suosio on taattu. Kun soppaan lisätään vielä Tero Mäenpään jykevä bassolinja ja kitaristi J.P. Putkosen tiukka komppi, niin paketti on suvereenisti kasassa.
Soitto siis toimii ja laulukin kyllä. Paitsi, että: Yhtye esittää laulunsa tyylillensä uskollisesti englanniksi ja tässä ehkä on live-esiintymisen pieni kompastuskivi. Mikä saadaan studiossa toimimaan, onkin lavalla haastavampi tapaus. Jussi Syren hakee lauluunsa tiettyä autenttista soundia ja laulutapaa, valitettavasti tekstin selkeyden kustannuksella.
Yhtye käyttää, ilmeisestikin tyylisyistä, vain yhtä laulumikkiä, joka ei ollut herkkyydeltään ja suuntakuvioltaan porukalle ihan riittävä. Kun lauluetäisyys mikrofoniin vaihteli varsin paljon, se erottui kuulijalle varsin voimakkaina voimakkuuden vaihteluina, joka teki tekstin kuulemisesta ja ymmärtämisestä varsin hankalaa.
Eli yhtye olisi voinut laulaa vaikka korona-viruksen myönteisestä tai kielteisestä merkityksestä USA:n presidentinvaalien ennakoitavaan lopputulokseen ja täydestä olisi mennyt. Headset-mikrofonit varmaankin korjaisivat tämän ongelman, mutta vaikutus yhtyeen lavatyöskentelyyn olisi luonnollisesti varsin järisyttävä.
Täytyy aina nostaa hattua taiteilijoille, jotka ovat löytäneet oman linjansa ja uskollisesti seuraavat sitä. Jussi Syren And The Groundbreakers ovat malliesimerkki tästä sitoutumisesta. Pitkä ura tuo mukanaan myös uskollisia faneja, jotka kulkevat keikoilla. Ja ehkäpä joku muukin sai keikalta kipinän yhtyeen seuraamiseen. Sillä kone käy ja kokonaisuus svengaa kuin satasen juoksijalla konsanaan.