Talous etenee hyvässä etunojassa

0
Kaupunginjohtaja Sami Suikkanen kertoo tyytyväisenä vuosikatteen olleen liki tuplasti parempi kuin talousarviossa.

Kevään koronaepidemia ei monista peloista ja uhkakuvista huolimatta rankaissut juuri lainkaan Someroa taloudellisessa mielessä. Täällä pyyhki kevään ja alkukesän ajan paremmin kuin monissa muissa kunnissa.

Alkuvuoden talouden tunnusluvut ovat Somerolla talousarvioennusteeseen verrattuna parempia. Tilanne parani jopa selvin numeroin verrattuna viime vuoteen.

Vuosikate, eli tulojen ja toimintamenojen erotuksesta kertova tunnusluku oli heinäkuun lopussa melkein 2 miljoonaa euroa plussalla (+1 965 000 euroa).

– Se on noin tuplasti isompi, kuin oli tämän vuoden talousarviossa. Siinä vuosikatteeksi arvioitiin 1 063 490 euroa, kaupunginjohtaja Sami Suikkanen toteaa.

Viime alkuvuonna mentiin miinusmerkeillä.

– 2019 alkuvuonna vuosikate oli 240 962 euroa miinuksella. Talousarvioon nähden vuosikatteen toteutuma oli tänä alkuvuonna 184,9 prosenttia.

– Meillä on viimevuotiseen nähden selvästi parempi tilanne tällä hetkellä. Tulopuoli vastaa menoihin varsin hyvin, Suikkanen ynnää.

Somerolla on yli kolmen miljoonan euron isot poistot, joka vaikuttaa talouteen kirjanpidollisesti, sillä Somerolla on investoitu viime vuosikymmenen aikana paljon.

Tuloverot laskivat viime vuodesta noin 150 000 euroa. Suikkanen muistuttaa, että siihen pitää olla tilanteeseen nähden tyytyväinen.

– Kuntaliiton uusimman veroennusteen mukaan Somerolla jäätäisiin koko vuoden tuloverokertymästä noin 200 000 euroa. Se olisi tuloksena mahdottoman hyvä, jos se sellaiseen jää.

Suikkanen uskoo tähän voitavan myös päästä, mikäli korona pysyy syksyllä korkeintaan keväisessä tilanteessa..

– Olemme pärjänneet varsin hyvin verrattuna muuhun kuntakenttään. Ehkä Kuntaliiton ennuste hyvässä lykyssä voi pitääkin paikkansa.

Kaupungin toimintamenot kesäkuun lopussa olisivat 31 miljoonaa euroa, mikä on sama kuin vuosi sitten. Normaalina pidettävää nousua ei ollut, sillä säästöä tuli keväällä muun muassa koulukuljetuksissa suhteellisen pitkältä ajalta.

– Toisaalta ongelmia, joita viime vuosina on kauhisteltu esimerkiksi sosiaalityön osalta, ei nyt tullut vastaan. Tänä vuonna tilanne on nähdäkseni jonkun verran taittunut. Nyt kuljetaan aika samoissa lukemissa kuin viime vuonna. Lisäystä ei ole tullut. Toki sosiaalityön kustannukset ovat korkeat edelleenkin, mutta nousu on taittunut. Siinä saattaa vaikuttaa todella paljon ihan yksittäistenkin asiakkaitten tilanteiden muutokset.

Toimintatuottoja kaupunki jopa keräsi 100 000 euroa viimevuotista enemmän. Koronan aiheuttamat vähentävät vaikutukset eivät näkyneet.

Valtionosuuksia Somero sai alkuvuonna 13,6 miljoonaa. Lisäys viimevuotiseen verrattuna on miljoonan verran. Kasvusta yli puolet on kunnille maksettua korotusta, joka ensi vuonna vähennetään valtionosuuksista.

– Ensi viikolla sairaanhoitopiiri tulee käsittelemään kunnilta perittävää eräänlaista koronavarautumismaksua, mikä on 23 euroa per asukas per kunta. Lisäkorvaus Someron osalta olisi parisataa tuhatta euroa, jos sellainen sieltä laskutetaan. Se tietysti lisää loppuvuoden kustannuksia erikoissairaanhoidon puolella.

Toisaalta Someron erikoissairaanhoidon todellinen käyttö oli alkuvuonna 166 000 euroa vähäisempää, kuin oli ennakkolaskutus.

– Se auttaa kuittaamaan mahdollista tulevaa maksua.

Väestön kehitys on edelleenkin Someron iso murheenkryyni. Kaupungin väkiluku oli vuoden alussa 8 711 henkeä. Kesäkuun lopussa lukema oli 8 691. Vähennystä oli puolessa vuodessa 20 henkeä, eli taas uusi satalukema.

Kuntaan muuttaneita oli 190, ja kunnasta pois muuttaneita 187 henkeä. Se oli varsin hyvin tasapainossa. Maahanmuutto li 14 ja maastamuutto 1. Muuttovoitoista Somero sai plussaa.

– Syntyneitä oli 24 ja kuolleita 73. Eli suurin muutos tulee sitä kautta, koska luku on - 49 henkeä. Toinen merkittävä, korjausta vaativa asia on, miten saataisiin vaikutettua vähentävästi 16–24-vuotiaiden poismuuttoon? Millä vaikuttaisimme siihen? Ja toki heidän pitääkin lähteä opiskelemaan. Näihin asioihin Somero tarvitsisi vastauksia.

Suikkanen toteaa, että poismuuttoon on voitu jo vaikuttaa hyvinkin positiivisesti, kun ammatillinen koulutus lähiopetuksena alkoi Somerolla. Se on seikka, joka nuorten poismuuttoa on omiaan osittain vähentämään.

– Muissa ikäryhmissä saadaan normaalisti muuttovoittoa tai sitten ollaan plus-miinus-nolla -tilanteessa.

Muuttovetovoiman Suikkanen toteaa hieman nousseen verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan.

– Muuttajien määrä, sisään ja pois, on kasvanut. Se antaa mahdollisuuden taittaa alenevaa väestön kasvua, jos me pystymme myös pitämään niitä Somerolta poismuuttajia nykyistä paremmin täällä, Suikkanen pohtii.

Tavoitteena Somerolla on ollut, että tulomuuttajien määrää pitäisi pystyä lisäämään 60–80:lla hengellä per vuosi, ja että poismuuttajien määrä pystyttäisiin pitämään samoissa, mitä se on ollut viime ajat.

– Silloin meidän väestökehitys voi kääntyä.

Keskeisistä investointihankkeista Somerolla puhuttaa edelleen urheilukenttäkokonaisuuden jatko. Siihen Suikkanen toivoo saatavan vastauksia vielä tämän vuoden aikana.

Tervaskannolle kaupunki pyrkii hakemaan korvaavaa ratkaisua palveluasumisessa.

– Tärkeää olisi, että työpaikat pysyisivät Somerolla myös sote-uudistuksen jälkeenkin. Sitä kautta asukasmäärä pysyy paremmin yllä ja kehittyy, josta on myös suoraa hyötyä täällä toimiville yrittäjille ja yrityksille.

– Meneillään on myös kehitysvammaisten asumispalvelujen kehittämishanke. Siinä Somero on Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin alaisen KTO:n (Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus) kanssa aika pitkällä. Heillä on into rakentaa tänne uusi yksikkö ja tuottaa palveluja täällä. Se myöskin on omiaan lisäämään erilaisten palvelujen kysyntää keskustan alueella.

Oppimisselvitys on sekin iso kaupunkirakenteeseen liittyvä, meneillään oleva asia.

– Erityishaasteena on korona, miten se näkyy kaupungin toiminnassa jatkossa ja miten se vaikuttaa taloustilanteeseen. Korona on niin monitahoinen asia, ettei vielä tiedetä, mitä kaikkea se tuo. Virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkankorotukset 1.8. alkaen vaikuttavat myös hieman loppuvuoteen.

Tällä hetkellä Somerolla ollaan Suikkasen mukaan varsin hyvässä tilanteessa.

– Tämä on koko Someron yhteisön kannalta tärkeä juttu. Jos meillä olisi todella katastrofiset näkymät olemassa, meillä ei olisi myöskään varaa satsata kehittämispuoleen, ja viedä eteenpäin kehittämishankkeita.