Tuore yritysbarometri paljastaa:Varsinais-Suomen pk-yritysten suhdanneodotukset alhaalla

0
Hanna Munter muistuttaa, että suomalaisista yrityksistä 93 prosentissa on alle 10 työntekijää, ja vain 0,2 prosenttia on suuryrityksiä.

Varsinais-Suomen alueen yrittäjien suhdanneodotukset ovat laskeneet selvästi negatiivisiksi koronakriisin tuoman epävarmuuden myötä. Myös yritysten rahoitustarve on kasvanut.

Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö julkistavat yritysten seuraavan vuoden ajan suhdanneodotuksia kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Nyt oli uusimman aika.

Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter toteaa tilanteen olevan juuri nyt varsin synkkä. Hän esittelee grafiikkaa yleisestä suhdannenäkymästä Varsinais-Suomen maakunnassa.

– Koko Suomen yleinen suhdanteita kuvaava saldoluku on miinus 10. Mutta Varsinais-Suomen saldoluku on miinus 15. Se on nyt mun suurin huoleni.

Kilpailijamaakunnat esittäytyvät yritysbarometrin vertailugraafissa paremmin odotuksin.

– Ne porskuttavat hieman pienemmillä miinuksilla. Tosin Pirkanmaalla ja Uudellamaalla on myös ihan merkittäviä pudotuksia. Satakunta ja Kanta-Häme selviävät tässä vertailussa pienemmin vaurioin.

– Mutta tämä meidän pudotus on niin suuri, kevään mittauksesta on tultu 19 yksikköä alas.

Kysely tehtiin kesä–heinäkuussa.

– Jos yrittäjiltä nyt kysyttäisiin, olisi ilmapiiri tällä hetkellä vielä synkempi. Olemme tukevasti taantumassa. Tästä ei nyt pääse yli eikä ympäri. Eikä näkymä ole hyvä lähitulevaisuuteenkaan, jos katsotaan ensi vuoden työllistämisodotuksia. Niissä kaikissa mennään reippaasti pakkasen puolelle.

Hanna Munter muistuttaa talouskasvun lähteneen liikkeelle Varsinais-Suomesta.

– Ei liene hämmästyttävää, että se myös lähtee täällä alas. Meillä on suhdanneherkkiä aloja ja maakunta on viennistä riippuvainen. Myös matkailu on merkittävä osa Varsinais-Suomen taloutta. Matkailuhan koronassa on kärsinyt, toki kotimaan matkailu vähän piristi kesällä tilannetta.

Munter toteaa tilanteen näyttävän nyt aika pahalta.

– Haluaisin kertoa jotakin myönteisempää. Tilanteesta ei selvitä ilman, että yhteiskunnan tukia jatketaan, sekä niitä toimia, joita hallitus on ihan ansiokkaasti sinällään tehnyt yrityskenttään. Niille on kysyntää.

Yksinyrittäjien tuille tarvitaan toinen kierros.

– Tarvitaan kaikki mahdollinen tuki, jotta ei pääse syntymään tilannetta, jossa vaarassa olisi kokonaisia toimialoja, jotka voisivat kadota kartalta.

Esimerkkinä tästä on tapahtuma-ala.

– Yhteiskunnan tuet eivät ole ulottuneet käytännössä lainkaan matkustus- ja tapahtuma-alalle. Vastaavasti Euroopan muut maat ovat tapahtuma-alaa tukeneet. Globaaleilla markkinoilla ei kulu kauan, kun sieltä otetaan markkina haltuun, ja suomalainen yrityskenttä siltä toimialalta katoaa.

Kustannustuki instrumenttina on oikea. Munter muistuttaa, että kriteerit pitää vain määrittää ja avata instrumentti uudelleen.

– Nyt kustannustuki on loppu. Hylkäysprosentti 73 kertoo sen, että kaikkea ei ole tehty ihan oikein. Kustannustuella olisi voitu tukea eniten vaikeuksissa olevia aloja. Ravintolatuki toimi ja kohdentui hyvin – sitten kun se saatiin aikaan.

– Olkoon viestinä, että vielä on yrityksiä, joilla menee ihan hyvin, joita korona ei ole koskettanut. On yrityksiä, joilla menee paremmin kuin koskaan. Osa yrityksistä on innovatiivisesti kehittänyt uutta liiketoimintaa. Synkkyyteen ei pidä vajota, Munter teroittaa.

Tilanne on eri kuin 90-luvun lamassa. Se oli kotiperäinen ongelma, jota hoidettiin, miten hoidettiin.

– Yhteiskunnan rakenteet ovat nykyisin aivan erilaiset vastaanottamaan tällaisia shokkeja, vaikka tilanne onkin hyvin, hyvin poikkeuksellinen. Vähän samantyyppinen kuin finanssikriisi. Samantyyppisestä asiasta ja isoista haasteista on globaalisesti kysymys.

Entistä useampi on ahtaalla

– Entistä useampi yrittäjä on taloudellisesti ahtaalla. Se on vaan tunnustettava ja sillä on omat seurauksensa ja vaikutuksensa yhteiskuntaan. Korona ei tilannetta ainakaan helpota.

Ongelmaa ja murhetta kuvaa Hanna Munterin mukaan se, että Suomessa on 182 000 yksinyrittäjää.

– Valtava joukko ihmisiä työllistää itsensä. Siitä porukasta parikymmentä prosenttia elää alle sosiaaliturvan rajan. Ja seuraava osa tienaa 800–2 000 euroa kuukaudessa. Käytännössä todella vähällä tullaan toimeen. Jos tämä porukka kaikki siirtyisi yhtäkkiä sosiaaliturvan piiriin, oltaisiin aika lailla liemessä.

Munter muistuttaa, etteivät yrittäjät ole aiemminkaan yrittäneet pitää tätä asiaa salassa. Mutta nyt siitä on alettu puhua enemmän.

– Mielikuva yrittäjistä saattaa olla ihan väärä. ”Ajellaan isolla bemarilla ja mersulla”, joka todellisuudessa on leasing-kapine, joka yritykselle on otettu. Tarina voi olla aivan toinen kuin olettamukset.

Maailma on täynnä erilaisia ratkaisuja ja vaihtoehtoja.

– En sano, että sitä porukkaa pitäisi ruveta jollakin lailla säälimään. Osa on siinä ihan omasta tahdostaan. Osalla yritystoiminta on sen kaltaista, ettei yrittäjä edes halua sitä kasvattaa. Tulee vähemmällä toimeen tai koetaan, että se riittää. Taikka tulo tulee perheessä jostakin muualta. Toiminta voi olla sivutoimista. Mutta yhteiskunnallisen keskustelun kannalta on mielestäni tärkeää, että tästä puhutaan.

Sitä Hanna Munter pitää hyvänä, että yrittäjyys edelleen kiinnostaa nuoria.

– Yhä useammat nuoret kokevat, että yrittäjyys on potentiaalinen uravaihtoehto. Siitä ollaan Yrittäjissä aidosti iloisia.

Uhkana yrittäjävaje

– Monet ihmiset hämmästyvät sitä, että yrittäjien keski-ikä on vaan 47 vuotta. Onhan siinäkin sitä ikää jo. Isot yrittäjäikäluokat ovat tulossa eläköitymisen eteen, eli kyllä tässä asiassa on aidosti haastetta, Hanna Munter huudahtaa.

Hän muistuttaa, että aika paljon tarvitaan nuoria tasaamaan tilannetta, ettei yhteiskuntaan syntyisi kovin suurta yrittäjävajetta.

– Näköpiirissä silti on, että sellaistakin on syntymässä.

2000 -luvulla yritykset ovat syntyneet pienempään kokoluokkaan. Huomattavasti pienempi osa on tullut keskisuuria yrityksiä tai suuryrityksiä.

Kaiken kaikkiaan suomalaisista yrityksistä 93 prosentissa on alle 10 työntekijää, ja vain 0,2 prosenttia on suuryrityksiä.

– Niiden nettomäärän kehittyminen on ollut miinusmerkkistä. Osa tästä selittyy sillä, että suuryritysten työ ei tästä maasta ole kadonnut minnekään, mutta se tehdään nykyään yrittäjätyönä, joko yksinyrittäjän tai pienen yrittäjän toimesta.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here