Vastaava mestari Markus Älli: Rakennusala kolahti ja osoittautui oikeaksi

0
Markus Älli arvostaa

Kaupungin rakennuspuolen vastaava mestari Markus Älli , 40, jatkaa eläkkeelle jääneen Kari Kostianderin pitkää uraa. Aloitus oli kaksi vuotta sitten ja tapahtui onnellisten tähtien alla.
– Se oli hienoa. Päästiin tekemään Karin kanssa vuoden verran sellaista hiljaisen tiedon siirtoa.
– Rakennuspuolella se on hyvin tarpeellista, sillä kaikista töistä ei ole saatavilla kirjallisia tietoja. Vaikka kaksi miestä teki osittain samoja hommia päällekkäin, se on kaupungin kannalta hyvä asia sijoitus- ja tuottomielessä, Markus Älli korostaa.
Isä Markku Älli on urakoinut Someron kaupungille pitkään. Outoon ympäristöön ei syntyperäisenä somerolaisena tarvinnut tulla. Mikko -veli istuu valtuustossa.
Alkuun Markus Älli oli pari vuotta trukkikuskina ja 2005 hän valmistui Turun AMK:sta rakennusinsinööriksi.
– Kiinnosti oikeasti päästä tekemään, rakentamaan tai luomaan jotakin. Olen aina ollut kova työmies ja tykännyt saada aikaan valmista.
Idea alaan tuli koulussa.
– Selasin paksuja Yhteishaku-kirjoja, joita ennen käytettiin. Rakennusala kolahti ja oikeaksi se osoittautuikin.
Ensimmäinen työ oli Raita-Yhtiöillä, joka nykyisin kulkee nimellä Consti. Sitä seurasi kahdeksan vuotta NCC:llä, työmaiden vastaavana tai työmaamestarina ja -insinöörinä. Sittä meni jälleen vuosi Constilla, jonka jälkeen alkoi työ Somerolla.
Nykyinen työ poikkeaa aiemmista.
– On eri, jos mestaroi vain yhtä kohdetta, taikka täällä kymmeniä.
Kunnalla työskennellessä mukana seuraa byrokratia.
– Siinä on tietyt byrokratialliset hienoudet. Koneisto jauhaa toisessa päässä, mutta loppupäässä valta on kuntalaisilla.
Yksityisestä puolesta ajatellaan, että asiat voivat edetä kuntakoneistoa nopeammin.
– Täällä pitää ottaa huomioon muut sidosryhmät. En sanoisi, että itse työ menee hitaammin. Mutta sitä prosessoidaan syvemmin, tehdään selvityksiä ja pyöritellään erilaisia vaihtoehtoja, Markus Älli muotoilee.
Rakennuksissa piilee iso omaisuus. Rakennettu ympäristö muodostaa yli 70 prosenttia Suomen kansanvarallisuudesta, ja rakennusinvestoinnit vastaavat kahdesta kolmasosasta kansantaloutemme vuosittaisista kiinteistä investoinneista. Siksi toimiala koskettaa suuresti kuntataloutta.
– Kaupungin kiinteistöjen peruskunnostus, rakennuttaminen ja rakentamisen valvonta ovat päätyöni. Pidän rakennukset kunnossa käyttöä varten, ja haluan pitää niiden käyttäjät tyytyväisinä, Älli tähdentää.
Tilakeskuksen päällikkö Jari Kauppi on Ällin esimies, joka hoitaa yhteydenpidot toimialapuolelle. Markus Älli on se, joka lähtee toteuttamaan töitä käytännössä. Hänen alaisuudessaan on kaksi kirvesmiestä, yksi metalli- ja yksi sähkömies. Myös lisätyövoiman palkkaus on suunnitteluasteella.
Koulut ja päiväkodit ovat kesäisin eniten työllistäviä kohteita. Työlistat ulottuvat pitkälle – sillä toisesta päästä lista aina kasvaa. Tarpeen mukaan käytetään paikallisia aliurakoitsijoita.
– Jari on tosi hyvä työpari ja esimies. Töihin on joka päivä kiva tulla. Pääsee tekemään asioita valmiiksi.
Työkohteiden joukossa ei ole ollut tänä kesänä isoja, vaan monia pienempiä.
– Ahola ja Kiiruu maalattiin, ehostettiin Kivimakasiiniin ympäristöä, raivattiin Kiiruun puistoa, uusittiin hammashoitolaan ilmanvaihto ja maalattiin rivitaloja. Piha-aitoja kunnostettiin, kuten myös Aholan ikkunat ja ovet sekä Kiiruun ikkunat ulkoa.
– Lisäksi parannettiin kaupungintalon esteettömyyttä automaattiovilla ja alakerran uudella asiakaspalvelupisteellä. Esteettömyyskorjauksiin on joka vuosi varattu investointirahaa, Älli luettelee.
Kivimakasiinin tiiliseen väliseinään nousee talvella kosteus, joka kuivuu kesän myötä.
– Se vaatisi isompia toimenpiteitä, jos siihen pitäisi lähteä. Mutta ei ole ollut tarvetta. Se on jyhkeä ja komea rakennus Joensuuntien katukuvassa.
Parhaillaan tehdään töitä valvontakameroiden parissa.
– Se on nykyajan trendi ja hinnatkin ovat jo tulleet alas. Niitä tulee Kiiruun taloon, Joensuun koululle, kirjastoon, urheilukentälle sekä tarpeen mukaan muualle.
Kamerat ovat yhä enemmän tarpeen.
– Esittäisin vetoomuksen paikalliselle nuorisolle, että käyttäytyisivät asianmukaisella tavalla. Se on yhteistä omaisuutta jota tärvellään. Tänä vuonna ilkivaltaa on ollut todella paljon.
Kuntoarviot kiinteistöihin tehtiin vuosina 2014–15. Kaupungin koko kiinteistökannasta on myös tehty kohdekohtainen korjausvelkalaskelma, joka osaltaan ohjaa budjetointeja ja investointeja.
Enää työt eivät tule millekään kuntaorganisaation osapuolelle täysin yllätyksenä. Tärkeä tekijä on myös huoltokirjajärjestelmä.
– Työt, huollot ja toimenpiteet saadaan aikataulutettua. Huoltokirja helpottaa meidän päivittäistä työtä ja budjetointia.
Koronasta huolimatta rakennustarvikkeita on ollut hyvin saatavissa. Ällin mukaan ongelmia on voinut olla isommilla työmailla, ei heillä.
Kotona Perttelissä on vaimo ja kolme lasta: 11, 14 ja 15 vuotta. Lapsille on tosi tärkeää tuossa iässä, että mihinkään ei kavereiden luota muuteta.
– Vaimo käy töissä Paimiossa, jonne työmatka on 25 minuuttia. Mulle kertyy 20 minuuttia, joten hyvissä asemissa eletään.
Harrastuksista Markus Älli mainitsee ensimmäisenä ”pappajääkiekon”.
– Vähän on myös punttien kilistelyä. Lenkkeilläkin täytyy, sillä itsensä liikkeellä pitäminen on tärkeää. Isompia moottoripyöriä on aina ollut tallissa, mutta en harrasta niitä. Ajan, kun huvittaa.
Vasara ja saha pysyvät nekin kädessä kotona ja mökillä.
– Viimeksi tehtiin kesähuone navetan vintille ja kattoremonttia.