Vesihuolto sujuttaa

0
Virolaiset Janek Lehestik ja Andrea Tammiste ovat olleet työpari jo 25 vuotta. He tietävät usein ääneen sanomattakin, mitä kulloinkin tehdään. Työmaata kävi katsomassa toimitusjohtaja Kalle Maaranen (oik.). - Tämä korjaus on hyvin huoleton asukkaille. Vettä saa käyttää korjauksen aikana aivan normaalisti, Tammiste toteaa, käsissään viemärilinjaan työnnettävä, pätkäsujutuksessa käytettävä muoviputki.

Someron Vesihuolto pyrkii parsimaan kuntoon joka vuosi viemärijärjestelmiä. Korjattavaa riittää. Savimaassa muun muassa routa liikuttaa putkia. Korjaukset ovat välttämättömiä, sillä Someron tulee pienentää viemärivesien ohijuoksutuksia vesistöön.

Tänä syksynä saneerausvuorossa on Lamminniemen alue. Korjattavaa viemärilinjaa on työn alla 2,5 kilometriä. Arviolta vajaan 200 000 euron urakan tekee Uponor Infra Oy vuoden loppuun mennessä.

– Uponor on valtakunnallinen iso toimija, joka teki viemärisaneeraukset Somerolla myös viime ja edellisvuonna. Silloin korjattavaa oli vajaa 5 kilometriä, eikä huomautuksia töistä tullut yhtään, Vesihuollon käyttöpäällikkö Rauno Kasvi kiittelee.

Aikaisemmin viemäreitä korjattiin kaivamalla vanhat linjat ylös, ja rakentaen ne sen jälkeen uusiksi. Nyt päästään kevyemmin. Puhutaan sujutuksista ja sukituksista, jotka termeinä kertovat maallikolle varsin vähän.

– Kattoterminä on sujutus, mutta viemäreihin voidaan tehdä myös pätkä-, pitkä-, sukka-, muotoputki- ja pakkosujutuksia. Sukituksista puhutaan, kun tehdään sukkasujutuksia. Lamminniemessä päädyttiin käyttämään pätkäsujutusta, josta olemme saaneet hyviä kokemuksia, toimitusjohtaja Kalle Maaranen määrittelee.

Viemäreiden ohella myös Someron jätevesipuhdistamoon pitää tehdä korjauksia. Puhdistamon tehoa pitää parantaa, jotta uudet lupamääräykset saadaan täytettyä.

Kaikki parannukset tulevat maksamaan aikanaan käyttäjille.

– Puhdistamon ja sen tuloviemärin tapauksessa puhuttaneen tällä hetkellä arviolta muutaman miljoonan euron hintaisesta saneerauksesta, Maaranen toteaa.

——————————————————

Korjauksia tarvitaan sekä puhdistamoon että viemäreihin

Nykyisin ei katualueilla juuri kannata kaivaa. Someron Vesihuollon toimitusjohtaja Kalle Maaranen toteaa kaivutöiden olevan ”neitseellisellä” maalla eli uudella alueella varsin helppoja.

– Kaivuri etenee nopeaan, eikä tarvitse varoa muita linjoja. Mutta teiden rakentaminen on kallista. Siksi niitä ei kannata purkaa, ellei kaikkea kunnallistekniikkaa korjata kerralla. Pitää valita kevyempiä toimia viemäreiden saneeraukseen, Maaranen huomauttaa.

Kaupunkiympäristössä sujuttamiset puoltavat siten paikkaansa.

Lamminniemen alue rakennettiin Somerolle pääosin 1970–80-luvuilla. Korjaustoimiin piti lähteä vajaa 50 vuotta rakentamisesta.

Korjattavat putket ovat betonia. Saneeraustavaksi valittiin pätkäsujutus, jossa viemärilinja uusitaan hydraulisesti uusilla, 55 sentin mittaisilla muoviputkilla. Putkien väleissä on tiiviste, joka sekään ei ole heikko kohta.

Etuina on muassa pätkäsujutuksen joustavuus. Tekninen kestävyys on parempi erityisesti huonokuntoisissa viemäreissä.

– Putken avulla tehtävien sujutusten hyvä puoli on, että se ei ole riippuvainen vanhan putken kestävyydestä. Se saa periaatteessa vaikka hävitä ympäriltä, sillä muoviputki kestää myös ulkoista painetta, Kalle Maaranen tietää.

Saneerattavien putkien läpimitat ovat 225 millimetriä. Maaranen toteaa koon riittävän korjauksen jälkeenkin. Kapasiteetti säilyy, sillä muovi on betonia liukkaampaa. Korjattavat putket ovat viettoviemäreitä, paineviemäreitä ei ole.

Vesihuollon teettämä Vuotovesiselvitys antoi tuloksen, että saneerauksia tarvitaan.

– Tähän ryhdyttiin vuotovesien vähentämisen vinkkelistä. Vuotavia ja korjattavia kaivoja on Lamminniemessä paljon. Vastaavasti fyysiseltä kunnoltaan huonompiakin verkostoja Somerolta löytyy muualta.

Käyttöpäällikkö Rauno Kasvi täsmentää korjattavia kaivojen määräksi Lamminniemellä noin 60 kappaletta.

– Ensi vuonna niitä voi taas tulla lisää muualta. Jos kaivoon tehdään korjaus ja korjataan siitä viemäreitä kumpaankin suuntaan, tuloksena on helposti tilkkutäkki. Siksi alueelliseen korjaamiseen pyritään. Viemärit on myös kuvattava ennen korjausta.

Betonikaivojen sisälle tulee muovikaivo. Vanhat kaivot vuotavat useimmiten saumoista roudan liikuttelemina.

Lamminniemessä on pyrkimys päästä eroon myös kiinteistöjen hulevesistä.

– Sama koskee koko keskustaa. Noin puolella Lamminniemen tonteista hulevedet tai perustusten kuivatusvedet menivät viemäriputkeen. Salaojista useimmiten, harvemmilla meni kattovedet, ja tahattomiakin tapauksia oli, Kasvi ja Maaranen arvioivat.

Vesihuollon tavoite on korjata viemäreitä joka vuosi jonkun verran. Kohteen koon on oltava riittävän iso, jotta se on urakoitsijalle houkuttava.

Raha on rajoittava tekijä. Tänä syksynä korjattava Lamminniemen alue on arviolta vajaan 200 000 euron hintalapullaan noin puolet siitä, mitä maksoivat viime ja edellisvuoden viemärisaneeraukset.

Korjausvuoroa odottaa jo ensi vuonna myös jätevedenpuhdistamo. Suunnittelu on käynnissä. Maarasen mukaan ”putsarilla” on tarve tehostaa puhdistettavan jätevesimäärän vastaanottokykyä, lähinnä lisätä hydraulista kapasiteettia.

Isojen sateiden aikana puhdistamon volyymi on ollut vahva rajoittava tekijä.

– Esimerkiksi viime viikonlopun runsaiden sateiden takia virtaama moninkertaistui, Rauno Kasvi muistuttaa.

Seuraavaa viemärikorjauskohdetta ei ole vielä päätetty.

– Vuotovesiselvitys on, ja joku alue on valittava. Se ei ole kiinni vain yhdestä seikasta, siinä vaikuttaa myös viemäreiden ikä, kunto sekä se, mistä vedet tulevat, Kalle Maaranen sanoo.

Keskustan viemärit ovat olleet Vesihuollon hoitovastuulla vuodesta 2010.

– Isoista vuotovesimääristä päästään eroon sitkeällä työllä. Kuluja kertyy väkisin. Viimeksi maksukorotus, 27 prosenttia, tehtiin pitkälti vuotovesien takia, Maaranen muistuttaa.

Puhdistamon lupa-asia on parhaillaan kesken. Määrän vastaanottokykyä pitää lisätä, sen tehostamista saneeraustoimilla haetaan.

– Jätevesien johtamisen ja käsittelyn osalta puhuttaneen tällä hetkellä arviolta joidenkin miljoonien eurojen remontista. Esimerkiksi viime talvi oli hyvin sateinen. Jätevesien pumppauksessa tammikuun märkyys näkyi jopa sähkölaskun suuruudessa, joka kasvoi merkittävästi normaalista.