Vuonna 2010: Siihen sanoi pullero: Vastauksesi on Somero

0
Aino Pikkusaari käy koirineen Härkälässä.

Somero-lehti 21.7.2010

Teksti Maarit Laurento
Kahvila- ja kauppakaupungin nettisivuilla pyöri kesän ajan Somero-kisa, jossa kävijällä oli mahdollisuus kirjoittaa oma Somero-aiheinen runo. Kaikkiaan 33 runoa syntyi. Yleisö sai äänestää suosikkirunoaan ja runoraati valitsi omansa. Runoraatiin kuului Risto Rasa, joka on julkaissut runoja vuodesta 1971 lähtien ja jonka uusin kokoelma ilmestyi tänä keväänä kirjassa Viimeiset vieraat: elämää autiotalossa (runoja luontokirjaan: K. Fagerström, R. Rasa & H. Willamo).
Rasalle kaksi runoa nousi ylitse muiden. Toinen oli rivin mittainen ja hauska, toinen oli runoraadin valitsema humoristinen runo. Kari Rintala on julkaissut esikoisensa Annan elämän tulla tänä keväänä. Hänelle tehtävä oli antoisa.
– Voittoruno pysäytti heti, se loi mielikuvia ja oli älykäs, Rintala kiittelee.
Timo Hiironen on ennen kaikkea aforismien ystävä. Hänen suhteensa runoihin kumpuaa läheltä; isosisko kirjoittaa runoja.
Aulis Kankare sekä kirjoittaa että lausuu runoja ja häntä tituleerataankin Someron Eino Leinoksi. Suosikki löytyi murrepuolelta.
Runoraati valitsi yksimielisesti Kesän 2010 Somero-runoksi runon, jossa leikitellään Someron ero-päätteellä. Runoraati kiitteli runoa ajatuksia herättäväksi ja älykkääksi huumoria ja ajankohtaisuutta unohtamatta. Voittoisan runon on kirjoittanut Kari Välimäki Lappeenrannasta. Runo oli myös toinen yleisön suosikeista.
Yleisön suosikiksi nousi samalla äänimäärällä myös somerolaisen Riitta Lehtisen napakka ja aforismityyppinen runo, jonka sanaleikki on oivaltava. Riitta Lehtinen kertoi, että runo syntyi vapun aattona kuohuvien koskien äärellä. Hän oli huomannut kisan internetissä, antanut ajatuksensa lentää, ja kun he illanvietossa sukulaisten kanssa olivat avanneet kahvilakaupungin sivut, hänellä oli runo valmiina. Lehtinen kuuluu Runomummot-ryhmään, joka kokoontuu kuukausittain kirjastoon keskustelemaan runoista. He myös lausuvat runoja erilaisissa tilaisuuksissa.

Tuplasuosikki Kari Välimäki – joka vierailee usein Somerolla, vaikkei nyt päässytkään paikalle – on Riitta Lehtisen tavoin runoharrastaja ja kirjoittaa itsekin runoja. Hän oli jäänyt miettimään, että ”mikä se Somero oikein on”, mistä ero-pääte lähti kaikumaan ja synnytti ciceroa ja liberoa, taaperoa ja vahveroa. Kari Rintala mainitsi runoraadin perusteluissa, että Välimäen runo on kuin romaanin alku. Kirjoittaja itse on samoilla linjoilla: ”Kaikki tekstini kertovat pienen tarinan”.

Miksi lähteä muualle?

– Ai, täällä on tämmöinenkin kahvila! oli ilahtunut kommentti, jonka Kahvila- ja kauppakesän onnekas voittaja kertoi lausuneensa useampaan otteeseen kesän aikana. Vihtiläinen Aino Pikkusaari on ollut kesäsomerolainen koko ikänsä, ja hän käy nykyisin kolmisen kertaa viikossa Somerolla kouluttamassa paimenkoiriaan kahden koiraharrastajaystävänsä kanssa. Hänestä passi oli hauska tapa tutustua somerolaisiin kahviloihin ja kauppoihin.
Aino Pikkusaari kertoi, että oli tottumuksesta kulkenut aina samoissa paikoissa, mutta kahvila- ja kauppapassi tarjosi oivan mahdollisuuden poiketa rutiinista ja löytää uusia elämyksiä tutustakin ympäristöstä. Hän päättikin, että tänä kesänä hän yhdessä vantaalaisen ja espoolaisen koiraystävänsä kanssa kiertää aina uusia paikkoja ja pitää koiratreenipalaverin eri kahviloissa tutustuen samalla Someroon uusin silmin.
– Ja kun ei näe, niin ei näe, tulee sokeaksi tutulle. Kauppoja kiersin myös, ja piti välillä ihan kysyä, että missä se tämä kauppa sijaitsee. Usein se oli vastapäätä!

Kaikki 15 paikkaa

Aino Pikkusaari oli myös yksi viidestä Kunniakahvittelijasta: hän kiersi kaiken kaikkiaan 15 paikkaa. Titteli myönnettiin niille passinpalauttajille, jotka olivat käyneet vähintään yhdeksässä eri kohteessa ja keränneet leimat jokaisesta. Aino Pikkusaaren lisäksi Kunniakahvittelijoiden joukkoon kuuluivat Jaana Kyyrä, Tanja Söderström, Sinikka Ojala ja Sirkka Hakala.
Jaana Kyyrä kertoo viettävänsä kerran kesässä kahden ystävänsä kanssa shoppailupäivää, ja tällä kertaa he valitsivat Someron, mihin passi innoitti. Alun alkaen ystävät miettivät, että miten sen päivän saa siellä Somerolla oikein kulumaan, mutta kiire tuli, niin paljon oli nähtävää ja koettavaa. Hyvä palvelu takasi tyytyväisyyden koko porukalle.
Tanja Söderströmin kesään puolestaan kuuluu vakiona ”sisarusten päivä”, jolloin tehdään yhdessä siskon kanssa jotain mukavaa. Rytmihäiriö-viikonloppuna siskokset päättivät ottaa myös passit käyttöön.
– Miksi lähteä muualle, kun kaupoissa on extratapahtumaa ja samalla pääsi kiertämään passin kanssa?
Söderströmin periaate oli, että hän pyytää leiman vain, jos hän ostaa jotain. Tästä muodostui lisähaastetta passikierrokselle.

Raadin valitsema ja yleisön suosikkiruno:

Hänen korissaan oli vahvero, seassa jokunen hapero,
päällään avoin pusero ja kädessään valkea vaivero,
kun saapui allaan kottero, mielessään osoite ja numero,
auton kyydissä napero, joka ei ollut enää ihan taapero.
Taakse jäi se punkero, se hirmuinen kavala luikero
jolle maistui vain lonkero, tai joskus myös katkero.
Vaan se olikin mamero, vanhan äitinsä paapero
puheissaan kuin cicero ja pelasi kuin huono libero
kunnes aukesi komero, se ei ollutkaan hetero.
Syntyi pulma ja koukero, mistä uusi potero
ihan oma lokero, vaikka keltainen kuin kullero?
Siihen sanoi pallero: vastauksesi on Somero.

Kari Välimäki

Yleisön suosikkiruno:
Meillä on kaikki,
Somero ja Salo…..
meinaan Mauri 🙂

Riitta Lehtinen