Vuonna 2010: Suomi pääsi talouskasvun raiteelle ja pysyy siellä kovalla työllä

0
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen asteli Someron elinkeinoseminaariin vanavedessään Juhani Huupponen ja Mauri Salo.

Somero-lehti 8.10.2010

Salli Lehtinen

Talouden merkit ovat paremmat kuin puoli vuotta sitten. Yritysten kasvulukemat ovat parantuneet ja tilauskirjat alkaneet täyttyä.
Odotukset ovat korkealla, mutta huippuaikoja ei vielä eletä. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen ja pääekonomisti Timo Lindholm muistuttivat Someron elinkeinoseminaarissa, että nousussa on nyt kyse taantuman automaattisesta palautumisvaiheesta.
Ensi vuonna kasvu ei tule itsestään, vaan vaatii kovan työn. Asiat ovat silti menneet oikeaan suuntaan.
Suomen menestymisen mahdollisuuksia parantavat toimiva yhteiskunta, vahva osaaminen, työmotivaatio, uusi teknologia ja yrittäjyys. Pekkarisen mukaan yrittäjien toimintaedellytyksiä pitää parantaa riskirahoitusta lisäämällä. Metsä, uusiutuvat energiat ja niihin liittyvä teknologia tarjoavat myös mahdollisuuksia.
Entä Somero? Ministerin viesti paikkakunnille, seuduille ja muillekin oli, että pitää hyödyntää omat vahvuudet ja panostaa sihen, missä voi olla parempi kuin muut.

Pk-yritykset toiveikkaita

Viimeisimmät ennusteet ennakoivat kuluvalle vuodelle 3–3,5 prosentin kasvua. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen totesi Someron elinkeinoseminaarissa, että kolmenkin prosentin kasvu tarkoittaa viiden miljardin lisäystä kansantuloon. Kurottavaa riittää, sillä viime vuonna kansantulo supistui 14 miljardia.
Suomi on tuottanut arvokkaita investointi- ja kulutushyödykkeitä, jotka käyvät kaupaksi, kun menee hyvin. Huonoina aikoina ihmiset käyttävät rahansa perushyödykkeisiin. Talouden syöksyä lisäsivät metsä- ja metalli- ja konepajateollisuuden rakennemuutokset.

Innovaatioiden kaupallistaminen tökkii

Korkea osaaminen, tietotaito ja tieteellinen tutkimus antavat vahvan pohjan tuotannon kehittämiselle. Miten innovaatiot saadaan muuttumaan kaupallisiksi, kilpailuetua tuottaviksi tuotteiksi, ei meillä toimi. Tuottavuuden lisäystä haetaan tuoteinnovaatioiden ohella palveluinnovaatioista.
Kiina on haaste suomalaiselle työlle joka päivä. Tämän laman aikana se on ottanut kiinni länsimaita pitkin harppauksin, kun sillä on ollut rahaa ostaa teknologiaa ja osaamista. Rutiinitöiden lisäksi Kiina ja muut Kauko-idän maat haastavat entistä vaativammalla osaamisellaan.
Ikärakenteen vastapainoksi tarvitaan pidempiä työuria. Koko maassa on nyt yksi yli 65-vuotias kolmea–neljää työssäkäyviä kohden. Vuoteen 2020 mennessä on joillakin alueilla eläkeikäisten ja työssäkäyvien suhde muuttuu yhden suhde yhteen. Ongelmana on alhainen, 70 prosentin työllisyys.
Hetemäen työryhmä on tuonut julki ajatuksiaan pienten ja keskisuurten yritysten verotuksen muuttamisesta. Pekkarisen mukaan verotukseen ei pidä koskea. Pk-yritykset työllistävät. Verotuksen kiristäminen vähentäisi mielenkiintoa yrittäjyyteen.

Puusta taas menestystekijä

Suomen vahvuutena on sen raaka-aine, puu. Tuotekehittelyssä on saatu aikaan mielenkiintoisia uutuustuotteita, kuten kestävät, läpinäkyvät kuidut, joiden tulo markkinoille vie vielä aikansa.
Puu on tulossa lämmön ja sähkön tuotantoon ottamalla tilaa turpeelta, kivihiileltä ja öljyltä. Eduskunnalta on tulossa energiatuen ja uusiutuvan energian tuotantotuki.
– Metsän ja uusiutuvan energian tuotantoon on mahdollista kehittää teknologiaa, jota voidaan viedä muualle. Bisnes syntyy siten teknologiasta. Suomessa on yrityksiä, jotka ovat maailman kärkeä biodiesel-teknologiassa.

Tuskin lässähtää

Suomen Yrittäjien pääekonomistin Timo Lindholmin tehtävänä oli vastata, nouseeko Suomi vai tyrehtyykö kasvu.
Vastaus oli, että tuskin nousu tähän lässähtää. Tosin seuraavina kolmena, neljänä vuotena kasvu ei tule itsestään. Se on kovan työn takana. Julkisen talouden velkaantuminen rasittaa elpymistä koko Euroopassa.
Kuukausi sitten julkistettu pienten ja keskisuurten yritysten talousbarometri paljasti, että asiat ovat menneet oikeaan suuntaan.
Tänä syksynä suuremmat pk-yritykset ovat optimistisimpia liikevaihdon kehityksen suhteen. Nousuun mennään niiden johdolla ja pienet seuraavat perässä. Suomen talouden perusrakenne on kunnossa ja yritykset vahvoja.
Investointihalukkuus ei ole noussut keväästä. Pääekonomisti Lindholm päätteli sen johtuvan siitä, että kassat ovat tyhjiä. Taantuma vei asiakkaita ja liikevaihtoa. Siinä suhteessa taantumalla tulee olemaan ”aika pitkä häntä”.
Matalat korot suosivat nyt velallisia. Tässä taloudellisessa tilanteessa puhuja sanoi olevansa matalan korkotason puolella.
Onko aihetta pelätä inflaatiota? Lindholm vastasi, että enemmän hän uskoo deflaation mahdollisuuteen.

Someron elinkeinorakenne monipuolisemmaksi

Elinkeinoseminaarin isä, kansanedustaja Mauri Salo pohti Someron tilannetta. Somero on sijainniltaan hyvässä paikassa.
Uusia yrityksiä on mahdollista saada kannustamalla yrittäjyyteen, auttamalla kasvu-uralla olevia yrityksiä ja tarjoamalla yrityksille toimitiloja tai mitä ne tarvitsevatkin.
– Pääasia on, että saadaan työpaikkaomavaraisuus nousuun.
Somerolla pitää puhaltaa yhteen hiileen ja lisätä tahtoa ja luottamusta, että täällä voidaan neuvotella ja sopia asioista yritysten kanssa ilman, että tiedot leviävät ennen aikojaan julkisuuteen lehdistön kautta.
Koulutusympäristöön Somero ei voi paljon vaikuttaa. Kaupungissa on hyvä lukio, mutta sen parhaat oppilaat lähtevät muualle korkeampiin koulutuspaikkoihin. Elinkeinorakennetta tulisi monipuolistaa, että heille olisi opintojen jälkeen töitä tarjolla Somerolla.

Salo toivoi, että energiapaketti avaa mahdollisuuksia Someron maa- ja metsätalouspitäjälle.