Vuonna 2010:Vanhusten lemmikkejä päätyi löytöeläinkotiin helteillä – Anssi Timonen rakentaa löytökissoille paremmat tilat

0
Kissan luovutusikä on 13 viikkoa, ei kahdeksan kuten koiranpennuilla. Anssi Timosen sylissä on yksi löytöeläintalon junioreista.

Somero-lehti 5.10.2010

Teksti ja kuvat Kirsi Seppälä

Viime kesän kovat helteet aiheuttivat piikin löytöeläinkodin eläinmäärässä. Eläimiä tuli kesällä löytöeläinkotia pitävän Anssi Timosen hoitoon tavallista enemmän, kun yksin asuvia vanhuksia joutui helteen vuoksi sairaalahoitoon. Kotihoidon työntekijät ottivat Timoseen yhteyttä, ja järjestivät vanhusten lemmikeille hoitopaikan niiden omistajan sairaalareissun ajaksi.

– Tällaisia tapauksia oli loppukesästä neljä. Vaikkei niiden hoitaminen varsinaisesti kuuluisi löytöeläinkodille, oli positiivista, että kotihoidon työntekijät kantoivat huolta myös vanhusten eläimistä, Timonen kehuu.

Sairastapausten lisäksi poliisi tuo Timosen hoiviin tulee silloin tällöin lemmikkejä, joiden omistaja on kuollut. Aina vainajalla ei ole lähiomaisia, tai he eivät ole halunneet huolehtia kuolleen omaisensa lemmikeistä. Timonen hoitaa näitäkin eläimiä ja etsii niille uusia koteja.

Koska löytöeläintaloon tulee paljon kissoja, Timonen kunnostaa vanhaa omakotitaloa kissojen uusiksi tiloiksi.

– Kuukausi koulujen alun jälkeen alkaa aina tulla kissoja. Haen niitä kesämökkien liepeiltä, kun naapurit alkavat soitella, Timonen toteaa.

Vaikka Suomen Eläinsuojeluyhdistys kampanjoi jatkuvasti, etteivät ihmiset ottaisi kesäkissoja, niitä otetaan ja jätetään joka kesä. Tämän vuoden teema on Kissakaveria ei jätetä. Sanomaa välitetään julkkistenkin voimin.

– Samoilta mökeiltä ei kuitenkaan tarvitse joka syksy hakea hylättyä kissaa, Timonen lohduttautuu.

Timonen tietää mistä puhuu, sillä hän on pitänyt löytöeläinkotia vuodesta 1996. Viimeiset 1,5 vuotta mies on toiminut myös Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton vapaaehtoisena eläinsuojeluvalvojana.

Kaksi kissataloa tarvitaan

Uuden kissatalon valmistumisesta huolimatta myös vanhaa rakennusta tarvitaan.

– Vanha kissatalo jää käyttöön karanteenitilana. Laitan uudet kissat sinne ensimmäiseksi viikoksi, jolloin näen, onko niillä hoitamista vaativia vaivoja, Timonen kertoo.

Vajaa kuukausi sitten Vilukselasta Timosen tontille tuotu rakennus on toiminut alun perin työsiirtolan vankien asuntona. Timosen pihapiiriin se tuotiin kolmessa osassa. Nyt rakennuksen sisällä tuoksuu maali. Timonen suunnittelee nikkaroivansa tilat käyttökuntoisiksi alkukevääseen mennessä.

Timosen Kattilaksi nimeämässä uudessa kissatalossa on 72 neliötä. Häkkipaikkoja löytökissoille tulee 23. Timonen majoittaa yhteen häkkiin 1–3 kissaa niiden luonteesta riippuen.

– Kissojen olot paranevat, sillä osasta häkeistä pääsee myös ulkotarhoihin. Seinään tehdään häkin kohdalle luukku, josta pääsee ulkoaitaukseen, Timonen esittelee.

Kissojen häkkien koko vaihtelee, mutta jokaisen korkeus on vähintään 2,5 metriä ja lattiapinta-ala vähintään neliön. Häkit Timonen tekee käytöstä pois jääneiden häkkikanaloiden kanahäkeistä. Niiden galvanoitu verkko on kestävää ja riittävän tiheää myös kissanpennuille.

Kissojen huoneiden lisäksi Kattilaan tulee myös keittiö ja oleskelutila, jossa lemmikin hankintaa harkitsevat voivat tutustua kissoihin.

Uusi koti löytyy kuukaudessa

Parhaillaan löytöeläinkodin suojissa on 11 kissaa. Timonen pitää määrää vuodenaikaan nähden tavanomaisena. Tiedossa on kuitenkin vielä hakemista odottavia, kodittomia kissoja.

– Nyt löytöeläinkodissa olevista kissoista pari on villikissan pentuja, sellaisia sähisijöitä, joita kesytän. Lisäksi on kaksi alle luovutusikäistä eli alle 13-viikkoista pentua. Loput ovat eri-ikäisiä aikuisia kissoja, Timonen luettelee.

Timosen hoiviin päätyneet kissat löytävät uuden kodin keskimäärin kuukaudessa. Eläinten löytöeläinkodissa viettämä aika kuitenkin vaihtelee niin, että pennut saavat uuden kodin melkein heti, mutta jotkut aikuisista kissoista jäävät löytöeläinkotiin neljäksikin kuukaudeksi. Koiria tulee harvakseltaan, ja ne päätyvät yleensä muutamassa päivässä takaisin omaan kotiinsa.

– Luovutan kissoja uusiin koteihin ”omakustannushintaan”. Tyttökissan leikkaaminen maksaa eläinlääkärissä 80 euroa ja poikakissan 40 euroa. Sillä hinnalla kissan saa täältä uuteen kotiin, Timonen kertoo.

Aivan kaikille hakijoille hän ei kissaa kuitenkaan anna, sillä luovuttamisen ehtona on hyvä koti.

– Olen kasvattanut koiria 23 vuotta, ja sinä aikana minulle on kehittynyt hyvä ihmistuntemus siitä, millaiselle ihmiselle eläimen voi luovuttaa. Jos näyttää siltä, ettei kissa saisi hyvää kotia, en anna sitä täältä eteenpäin, Timonen painottaa.

Kaupunki maksaa kahdelta viikolta

– Kaupunki maksaa löytöeläinten hoidon ensimmäisten 15 vuorokauden ajalta. Sen jälkeen maksan niiden hoitamisesta itse, kun luonto ei anna periksi lopettaakaan niitä, Timonen toteaa.

Myös Kattilasta aiheutuvat kustannukset menevät Timosen omasta pussista. Koska Somerolla ei ole eläinsuojeluyhdistystä, löytöeläintalo ei voi kerätä rahaa yksityisiltä ihmisiltä. Timonen toivookin pankkilainavetoisesti toimivan löytöeläinkodin kuluihin yritysten apua.

Löytöeläinkodin suojissa on parhaillaan 11 kissaa, jotka odottavat uuteen kotiin pääsyä. Koulujen alettua kesäksi otettuja kissoja löytyy kesämökkien liepeiltä.