Vuonna 2014: Veri veti kauppamiehen alalle ja huolehtimaan sotiemme veteraaneista

0
Arto Arvonen Somero-lehden 70-vuotishaastatteluun otetussa kuvassa.

Kauppaneuvos Arto Arvonen kuoli viime keskiviikkona 29.9. 2020. Tämä hänen 70-vuotishaastattelunsa julkaistiin lehdessä kuusi vuotta sitten.

Somero-lehti 31.1.2014

Arto Asko Aulis Arvonen

Syntynyt 1.2.1944 Loimaalla.
Vaimo Ilse Arvonen.
Kaksi lasta, tytär asuu Kairossa ja poika perheineen Kauniaisissa.
Kirjoilla Helsingissä, viettää suurimman osan ajastaan vapaa-ajan omakotitalossaan Ainontiellä Somerolla.
Someron Osuuskaupan toimitusjohtaja 1975–1979, josta siirtyi Salon Seudun Osuuskaupan
toimitusjohtajaksi.
Eläkkeellä vuodesta 2004.
Hallitusammattilainen sosiaali- ja terveystoimen toimialalla, elinkeinoelämän sektorilla ja
vapaaehtoisen maanpuolustuksen saralla.
Maksaa jäsenmaksuja noin 30 yhdistykseen, jotka ovat yhteiskunnan eri toimialoilla
kirkollisista organisaatioista urheiluseuroihin asti.
Ei juhli syntymäpäiviään, ei vastaanottoa.
Mahdolliset tervehdykset voi osoittaa Someron Seudun Kuntokotiyhdistys
sotiemme veteraanien kuntoutusrahastoon FI06 5434 0820 1017 28 tai
Maanpuolustuskiltojen säätiö, Arto Arvosen nimikkorahastoon FI32 1745 3000 1596 26.

Teksti ja kuvat Merja Ryhtä

Arto Arvonen on kauppamies viimeiseen piirtoon. Kauppaneuvos uskoo, että työllään elää ja kaupan tekemisellä rikastuu. Näin S-ryhmässä on käynyt Arvosen aikakaudella.

Arto-poika oli mieltynyt kaupantekoon jo lapsena. OTK:n sivumyymälä oli kiehtova paikka, kun hän kävi siellä äidin kanssa ostoksilla.

– Vanhempieni mukaan olen jo nelivuotiaana leikkinyt kauppaa yksikseni. Pakkilaatikko oli myymäläpöytänä. Olin välillä myyjä ja sitten menin senkin toiselle puolelle ostajaksi. Erikokoiset kivet olivat kauppatavaroina ja sanomalehdestä leikatut palaset rahoina.

Seitsenvuotiaana hän myi kyläläisille joulukortteja. Kymmenvuotiaana hän piti kanitarhaa, kun tiesi myyntiartikkelin lisääntyvän mukavasti ja taskuun kertyvän pennosia.

Suvussa ei ole ollut yhtään kauppiasta. Isän puolelta oli käsityöläisiä ja äidin puolelta maanviljelijöitä.

Reserviupseerikoulussa rekrytointiin väkeä osuuskaupparyhmän johtajakoulutukseen. Nuori upseeri tarttui tilaisuuteen. Testit osoittivat, että hän on liikkeenjohtajatyyppiä.

Nuorukainen asetti tavoitteekseen osuuskaupan toimitusjohtajuuden. Arvosesta tuli 31-vuotiaana Someron Osuuskaupan toimitusjohtaja ja kolmen vuoden päästä hän johti Salon Seudun Osuuskauppaa, joka oli tuolloin Suomen kymmenen suurimman osuuskaupan joukossa.

Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan pääjohtaja Martti Mustonen neuvoi nuorta pomoa tämän aloittaessa työnsä Somerolla: ”Arto, sinä menet köyhään osuuskauppaan. Muista olla nöyrä pankinjohtajille.” Pankinjohtajat olivat tuolloin herroja, joiden edessä pokkuroitiin.

– Silloin mietin, valitsinko urani väärin. 1990-luvulla tilanne kääntyi. Pankkimiehet olivat lakki kourassa pyytämässä yhteistyötä suuntaan jos toiseen.

Arvonen muistuttaa, ettei menestys ole millään alalla ikuista: tulee hyviä, huonompia ja huonoja aikoja. Hän sanoo vähittäiskaupan olevan suurten rakennemuutosten kourissa. Nettikauppa vie asiakkaita. Kiireiset ihmiset ostavat netistä. Yksittäinen kauppa kilpailee eurooppalaisten ja maailman nettikauppojen kanssa, joissa vaihtoehdot ovat runsaat. Kauppa kansainvälistyy ja on haettava monikanavaisuutta. Kansalaisten ostovoima on myös veronkorotusten vuoksi heikohkoa.

– Kivijalkakaupalla on vaikeuksia saada ostaja huomaamaan sen palvelut. Kauppakeskuksissa on sentään asiakasvirrat valmiina. Minun mielestäni pitää erikoistua eikä kilpailla ketjujen kanssa. Omaleimaisuudella ja henkilökohtaisella palvelulla on suuri merkitys menestymiseen.

Arvonen loi elämäntyönsä Salon seudulle

Arto Arvonen ei ole hamunnut valtakunnallisia virkoja. Hänellä oli selkeä tavoite: hän halusi luoda elämäntyönsä yhdelle seutukunnalle eli aikaansaada Salon seudulle alueellisesti toimivat osuuskauppapalvelut.

Hänen johdollaan uudistettiin koko palveluverkostoa. Hän katsoo saavutuksikseen kauppakeskus Plazan avautumisen Saloon, Prisman toteutuksen, Hotelli Rikalan ja kuuden ABC-myymälän valmistumisen. Vielä eläkkeellä ollessaan hän sai aikaan retail park -ostokeskittymän Prisman viereen, jossa toimii muun muassa Kodin Terra.

– Minulle on ollut palkitsevaa, että olen voinut toteuttaa merkittävän kilpailukykyisen palveluvarustuksen asiakasomistajien hyväksi.

Hän on ollut mukana seuraamassa, mitä valtakunnassa tapahtuu ja mihin ollaan menossa. Hän toimi S-ryhmän hallinnon johdossa liki parikymmentä vuotta aina SOK:n hallintoneuvoston puheenjohtajuuksista alkaen, ryhmän ketjuhallituksissa ja yhtiöiden hallituksissa.

– Yritysjohtajalle työn hyvä jälki on tärkeä asia ja se, että työntekijät etenevät ja menestyvät.

Arvosen mielestä osuuskaupassa on etenemisen mahdollisuuksia, jos kykyjä riittää.

– Kunnianhimoiselle tärkeä moottori on, että on jotain mitä tavoitella ja päästä eteenpäin uralla.

Eläkeläinen yrittää olla seuraamatta vanhan työpaikkansa asioita.

– Aluksi oli vaikea ottaa etäisyyttä. Työ oli vienyt minua ja ollut suuri intohimoni. Minun sukupolvelleni on iskostettu, että työtä tehdään aamusta nukkumaan menoon asti. Omien lasten lapsuus ja nuoruus menivät ohi. Tytär sanookin olevansa osuuskauppaorpo.

Arto Arvonen ottaa takaisin menetettyä aikaa poikansa kaksosia hoitamalla. Ukki pyrkii käymään kerran viikossa lastenlasten luona ja antamaan heille läsnäoloaan.

Harrastuksina vapaaehtoista maanpuolustusta, veteraanien palvelua, elinkeinoelämää…

Kun Arto Arvonen jäi kymmenen vuotta sitten eläkkeelle, hän ryhtyi yhdistysaktiiviksi, hallitusammattilaiseksi ja yrityskummiksi. Hänelle on kertynyt hallintovuosia eri organisaatioissa yhteensä 400 tilivuotta ja saman verran hän on antanut tilintarkastuslausuntoja ja nyttemmin toiminnantarkastajalausuntoja.

– Olen kohdistanut aikani vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön, veteraanien kuntoutuksen ja hyvinvoinnin edellytyksiin Lamminniemen Hyvinvointikeskus Oy:n hallituksen puheenjohtajana, elinkeinoelämään ja sosiaali- ja terveyspuolen asioihin.

– Elinkeinoelämän puolella käynnistin yrityskummitoiminnan Salon seutukunnassa 10 vuotta sitten. Toimin myös valtakunnallisen organisaation johdossa puheenjohtajistossa hallituksen jäsenenä.

Hyvinvinvointikeskus antaa sosiaali- ja terveyspalveluita. Myös syöpäjärjestöt ovat samalla toimialalla. Arto Arvonen on ollut 15 vuotta Lounais-Suomen syöpäyhdistyksen hallinnossa ja keskusjärjestön Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksissa.

– Minulle rakkain on kuitenkin työ Lamminniemen hyväksi. Se on kunniatehtäväni, koska veteraanisukupolvi pelasti maan, jälleenrakensi sen ja loi pohjan nykyiselle hyvinvointiyhteiskunnalle.

Reservin majuri Arto Arvonen pitää maanpuolustushengen ylläpitoa tärkeänä.

– Kun valtio supistaa armeijan organisaatiota, kolmannelle sektorille tulee lisää tehtäviä. Niistä pyrimme huolehtimaan, kertoo Maanpuolustuskiltojen liittovaltuuston jäsen, Maanpuolustuskiltojen säätiön asiamies ja Porin prikaatin killan valtuuskunnan puheenjohtaja.

– Minulle vapaaehtoinen maanpuolustustyö on itsestään selvää. Olihan isäni viisi vuotta sotatantereella haavoittuen vaikeasti. Isä ei puhunut lapsille sota-ajoista. Ne olivat vaikeita asioita, joista tuli varmaan mieleen liian kovia muistoja. Mutta kun isänikäisiä miehiä tuli kylään, he menivät huoneeseen, panivat oven kiinni ja alkoivat jutella.

Kuntokoti jatkaa yhteistyökumppanien etsintää

Lamminniemi-koti, sittemmin Lamminniemen Hyvinvointikeskus, oli viimeinen Suomeen rakennetuista 23 veljeskodista. Arvonen nostaa hattua henkilöille, jotka saivat sen rantautumaan Somerolle. Pääorganisaattori oli kaupungin tuolloinen johtaja Arto Luhtala, jolla oli asialle sopivia henkilösuhteita Helsingissä. Paikkakunnalla oli yhteistä poliittista tahtoa veljeskodille. 1990-luvulla aikaansaatiin laitos ja paikkakunnalle työpaikkoja.

Arto Arvonen vaikuttaa hyvinvointikeskuksen hallituksen puheenjohtajana. Keskus tarjoaa asiakaspaikkojen ja palvelun lisäksi erikoisosaamista ja työtä 60 henkilölle. Ne halutaan säilyttää jatkossakin paikkakunnalla.

– Hoidamme veteraanit kunniakkaasti loppuun. Lamminniemen Hyvinvointikeskuksella on valtavat haasteet edessä veteraanien laitoskuntoutuksen vähetessä. Valtion tarkoitus on hyödyntää veljeskotien tiloja vanhuspalveluihin.

Yhteistyökumppaneiden etsintä jatkuu. Päänavaus on tehty aivohalvaus- ja aivoverenkiertopotilaiden suuntaan.

– Kiinnostusta on, mutta Someron sijainti ei houkuta, kun asiakkaat pitää tuoda tänne Helsinki-, Tampere- ja Turku-akselilta. Syrjäinen sijainti ja huonot kulkuyhteydet hidastavat innostumista yhteistyön solmimisesta.

Tänä vuonna hyvinvointikeskus aloittaa kotipalvelujen tarjoamisen.

– Toivomme syvempää yhteistyötä Someron kaupungin kanssa. Onhan sitä virinnytkin. Esimerkiksi rakenteilla olevaan kaupungin tehostetun palvelun asumisyksikköön ei tule omaa keittiötä. Lamminniemen Hyvinvointikeskus hoitanee muonituksen.

Arto Arvosen mielestä vanhuspalvelut ovat mahdollisuus Somerolle.

– Tulevaisuuden eläkeläiset ovat tottuneet käyttämään rahaa ja hoitamaan itseään. Olen varma, että palvelubisnestä syntyy heidän tarpeidensa tyydyttämiseksi. Siksi Lamminniemeä kehitetään seniorikampuksen suuntaan.

Lamminniemen Hyvinvointikeskuksen pihamaalla paljastettiin viime vuonna muistomerkki. Kyseinen 76 K 02 kenttätykki toimi tärkeässä asemassa jatkosodan ratkaisutilanteissa. Sillä ammuttiin yli 10 000 laukausta. Arto Arvoselle maanpuolustustyö ja veteraanien hyvinvointi ovat tärkeitä asioita.