Joensuun maantien kestopäällystystyöt alkoivat

0
”Joensuussa tiistaina vieraillut suuri auto- ja traktorikaravaani saavutti vilkkaan yleisömenestyksen. Jo alkuhetkistä riitti vierailijoita molemmilla esittelypaikoilla Someron Osuuskaupan ja Someron Huollon pihoilla. Kuvassamme osa mainitusta näyttelystä.” (Kuvateksti 60 vuoden takaa.)

Somero 60 vuotta sitten 16.9.1960:

Melko tarkalleen 60 vuotta sitten Joensuuta halkova maantie, nykyinen Joensuuntie, koki suurimman muutoksen koskaan. Kesällä pölyinen ja sateella kurainen savipohjainen valtatie sai vuosia odotetun ensimmäisen kestopäällysteensä.

Työt olivat loppuvaiheessa 16.9.1960, jolloin alkoi varsinainen päällysteen laskeminen. Sitä ennen oli muun muassa kaadettu suuri määrä koivuja nykyisen Joensuuntien vieriltä.

Somero -lehti kirjoitti tuolloin, että varsinaisen autotien leveydeksi tulee 7 metriä. Sen molemmille puolille sijoitetaan 1,5 metrin levyinen pyörätie sekä 1,8 metrin levyinen jalkakäytävä. Niiden valmistuttua ei enää saanut kävellä ajoradalla. Päällystettävä tieosuus oli 2,2 kilometriä.

Urakoitsijana oli Asfaltor Oy. Massa sekoitettiin Saukkolassa. Sitä tarvittiin päivittäin 500 000 kiloa, jota kuljetti kaikkiaan 15 kuorma-autoa. Työmiehiä oli pohjustustöissä noin 40.

Esimerkiksi jalkakäytäviä varten ajettiin tuhansia kuutioita soraa. Sepeliä tarvittiin 3 500 kuutiota ja vaaleita reunakiviä jalkakäytäville 3 500 kappaletta. Lisäksi rakennettiin viemäreitä. Työmaan avaaminen vaikuttikin erittäin edullisesti paikkakunnan työllisyystilanteeseen.

Joensuun kestopäällystäminen oli Asfalttorin sivu-urakka Turun–Helsingin välisen maantien päällystämisen ohessa. Asfalttor teki Somerolla myös eräiden liikkeiden edustojen ja ajoteiden kestopäällystyksen tietyön yhteydessä. Somero-lehti kirjoitti liikenteen olleen korjausten aikana sekä hankalaa että vaarallistakin.

Liikennetoimikunnan puheenjohtajan, nimismies Aarne Keturin mukaan keskustan liikennettä rasittaa vilkas kauttakulkuliikenne, joka tulevaisuudessa ja varsinkin raskaiden kuljetusautojen osalta tulee edelleen kasvamaan.

Tämän vuoksi olisi välttämätöntä, että tulevaisuudessa saataisiin kauttakulkuliikennettä varten tie sivuun Someron keskustasta, jolloin nykyinen kauttakulkuväylä jäisi vain paikallisliikenteelle. Salon–Someron välisen maantien rakentaminen oli alkanut helmikuussa 1960.

Tapahtumat muistaa hyvin Jouko Palander Kultelasta. Hänelle ne ovat syöpyneet mieleen kirkkaina, sillä nuoren miehen työ oli liikenteessä. Palander kuljetti kuorma-auton kanssa kyliltä Somerolle meijerin maitotonkkia.

– Sain ammattiajokortin autoilijan poikana jo nuorena. Menin kahdeksalta aamulla meijeriin, josta sain kuorman jäähdytyksen jälkeen jakoon. Jakelupaikkoja oli tuohon aikaan peräti noin 30, sillä pieniä kauppoja oli paljon. Aloitin toukokuussa, jolloin mukana olivat vielä koulutkin.

Palander ajoi kuutena päivänä viikossa. Lauantai oli kiireisin päivä.

– Siihen aikaan autossa ei tarvittu oikealla puolella taustapeiliä lainkaan. Peruuttaessa oli aika vaikea havaita tiemestarin korkokeppejä, ja niitähän oli tietä korjattaessa paljon.

Tien lisäksi Joensuuta rakennettiin noina aikoina muutoinkin runsaasti.

Oraksen kesällä 1960 laajennettu tavaratalo ja ravintola viettivät vihkiäisjuhlaa joulukuussa. Juhlassa puhunut Oraksen toimitusjohtaja, talousneuvos Paavo Numminen mainitsi, että loppuunsaatettu rakennushanke juonsi alkunsa 1940-luvulle, jolloin jo tehtiin alustavat suunnitelmat liikkeen laajentamiseksi toimialuetta edustavaksi tavarataloksi.

Tavaratalojen entisen myymälätilat olivat jääneet ahtaiksi jo ajat sitten lähinnä tekstiilimyynnin lisäämiseksi. Niinpä viritettiin uudelleen vanha ajatus hotellin ja ravintolan aikaansaamiseksi Somerolle.

Tavaratalo jaettiin halleihin tavararyhmien mukaan. Elintarvikehalli jakaantui liha- ja leikkele-, leipä-, maito- ja siirtomaatavaraosastoihin. Rauta- ja taloustavarahalli jakaantui myös maatalous- ja maalausaineosastoihin.

Tekstiilihalli jakaantui valmisvaate-, kangas- ja lyhyttavara-, jalkine- ja kemikaaliosastoihin.

Hämeenportti avasi ovensa lauantaina 19.11.1960. Pöytävarauksien suhteen ilmoitettiin ottamaan yhteyttä hovimestariin.

Rakentaminen oli muutoinkin vilkasta. Pitkäjärvellä jatkettiin Hovirinnan koskeen rakennettavan säännöstelypadon rakentamista, jota Turku tarvitsi raakaveden hankintaan.

Jykevistä lohkokivistä rakennettu silta joudutaan padon vierestä purkamaan, ja Turku joutuu rakentamaan uuden tilalle. Kaupunginhallitus ehdotti tie- ja vesirakennuslaitokselle, että silta saataisiin kokonaan rakentaa painekyllästetystä puutavarasta. Sillan hyödyllinen leveys olisi 6 metriä.

Tie- ja vesirakennuslaitos katsoi kuitenkin, että nykyinen tie on riittävän hyvä, huolimatta mutkaisuudesta ja mäkisyydestä. Siksi Hovirinnan sillallekaan ei voitane asettaa leveyteen ja rakenteeseen nähden korkeampia vaatimuksia kuin parantamattoman paikallistien sillalle yleensä.

Lisäksi laitettiin alulle terveydenhoitolautakunnan sysäämänä Someron liikekeskuksen puhdasvesilaitoksen alustavat suunnitelmat. Tunnettua oli, että liikekeskuksen kohdalla pohjavesi oli osittain saastunutta.

Jaatilassa Maili ja Jalmari Härmä avasivat avomyymälän. Pirkko Piekkala avasi Kirjakaupan talossa Lasten Asusteen. Häntälän uuden koulutalon rakennusurakka hyväksyttiin. Someron Kutomolla, nykyinen Sähkö ja Kone, oli harjannostajaiset.

Someron uuden virastotalon piirustukset valmistuivat. Someron kunnan rakennuskaavaa laajennettiin Jaatilan–Pappilan ja Pärnämäen–Kultelan asutuslähiöt käsittäviksi.

Punatiilipäätyinen elokuvateatteri Jukola vietti avajaisjuhlaansa 25.9.1960. Someron Työväen Elokuvien päästessä siirtymään uuteen huoneistoonsa, vapautuivat entiset tilat työväenyhdistyksen käyttöön. Kun paikkakunnalla oli ollut talvisin pulaa sopivista tanssipaikoista, päätti yhdistys korjata entisen elokuvasalin tarkoitusta varten, jotta nuoriso voisi kokoontua omalla kotipaikkakunnallaan.

Autoja ja traktoreja esiteltiin Joensuussa marraskuussa 1960 Suuressa auto- ja traktorikaravaanissa. Vaikka ympäri Suomea kiertänyt karavaani pysähtyi Somerolle vain tunniksi, se ehti saavuttaa vilkaan yleisömenestyksen.

Kulkue käsitti Hanomag-jakeluauton tyypit Garant ja Kurier, Tempo-pakettiauton Rapidin ja Matadorin, BMW-henkilöauton sekä M.A.N-kuorma-autojen tyypit 770, 735 ja 415. Tilaisuudessa esiteltiin lisäksi Hanomagin maataloustraktori K 320 sekä Metzeler -renkaita.

Ajoneuvojen teknillisiä ominaisuuksia selostettiin kävijöille. Lisäksi suoritettiin ajonevuojen testauksia.

Liikenneväylien järjestelyistä kunnanhallitus kävi laajan evästekeskustelun. Tuloksena todettiin, että Salon–Someron välinen uusi maantie olisi jatkettava sen luonnollisessa suunnassa eli Hämeenlinnaan päin.

Samoin todettiin, että nykyinen Härkätie olisi johdettava tälle tielle niin, että teiden risteys tulisi Kultelaan.

Kuten tiedossa on, tämä hanke ei koskaan toteutunut. Ohikulkutieksi rakennusta tiestä tuli Joensuuntien rinnakkaistie, joka on jäänyt liike- ja asuinrakentamisen sisään.

Liikenteessä sattui jo silloin myös onnettomuuksia. Esimerkiksi pelkästään jouluaattona 1960 Somerolla sattui kolme liikennekolaria.

Pitkäjärvellä linja-auto törmäsi Långsjön kohdalla traktorin vetämään tielanaan. Myös Härkälässä oli toisena osapuolena linja-auto sekä vuokrahenkilöauto, jotka törmäsivät kapealla sillalla etukulmista toisiinsa.

Kolmaskin aaton vahinko sattui Härkälässä, kun someroalaisen nuoren miehen ohjaama henkilöauto pyörähti liian nopean vauhdin ja liukkaan kelin takia ympäri, suistuen lopulta ojaan.

Liikennevakuutusmaksut olivat kohoamassa keskimäämäärin 22,5 prosenttia vuoden 1961 alusta. Uusi maksu henkilöautolle tuli olemaan 13 900 markkaa ilman alennusta. Täysraittiille vakuutus annettiin alennettuun hintaan, 11 300 markalla per vuosi.

Ammattimaisessa käytössä henkilöauton liikennevakuusmaksuksi tuli vuodessa 38 100 markkaa, täysraittiille 28 300 markkaa.

Huomattiin myös, että pimeän aikana jalankulkijat ovat autoihin nähden useasti turvattomassa asemassa. Someron Liikennetoimikunta käsitteli uudenlaisen keksinnön, heijastinnauhan käyttöä. Se suositteli Taljan tavoin nauhan käytön yleistymistä turvallisuussyistä.

Tapahtumista uutisoi Somero , Someron ja Somerniemen uutis- ja ilmoituslehti.

Marraskuun lehdessä SMK ilmoitti käytettyjen trakroreiden valikoimasta. Varastossa oli sillä hetkellä muun muassa Porche Super 42 hv, kuin uusi, halvalla, Nuffield 51 hv, sekä petroolikäyttöiset Ferguson 26 hv ja Ford 26 hv.

Someron Autokoulussa uusi kurssi alkoi 14.11.1960.

Kolari Torron suolla

Torronsuolle päättyi viime lauantaiyönä viiden Helsinkiin matkalla olleen mieshenkilön matka. Somerolta lähtenyt Vanguard-merkkinen henkilöauto AV-84 oli mainittuna iltana noin 22.30 aikaan kuljettajan kertoman mukaan sakean sumun ja tiessä olleen yllättävän mutkan johdosta Tammelan Talpian kylän Tuomolan torpan kohdalla luisunut niin lähelle tien oikeata laitaa, että se oli törmännyt notkossa olleen sillan kaiteeseen, kääntynyt poikittain tiellä ja luiskahtanut loivan tiepenkan yli suolle. Suota auto kynti vielä parinkymmenen metrin matkan, kunnes kaatui kyljelleen noin 7 metrin etäisyydellä tienreunasta kulkevaan maantieojaan. Pehmeässä maastossa auto kärsi vain vähäisiä vaurioita, mutta etulyhdyn rikkoontuminen esti kuitenkin matkan jatkamisen. Henkilövahinkoja ei koitunut eikä alkoholilla ole osuutta asiassa.

Somero-lehti 11.11.1960