Teksti ja kuvat Armas Töykkälä
Perussuomalaisen puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho vieraili Somerolla vauhdittamassa tulevien kuntavaalien ehdokasasettelua. Viimeisin Halla-ahoa koskeva uutinen koskee vastajulkaistua elämäkertateosta, jonka kirjoittamisessa kirjan päähenkilö ei ole ollut itse mukana lainkaan.
Palkitun politiikantoimittajan Lauri Nurmen kirja Epävirallinen elämäkerta on kattavan lähdeaineiston lisäksi koottu yli viidenkymmenen Halla-ahon sukulaisen ja lähipiirin henkilön haastatteluista. Sen lisäksi, että Jussi Halla-aho ei antanut kirjaan omia kommenttejaan, hän kertoo, ettei myöskään aio lukea sitä.
– Suomi on vapaa maa. Täällä on vapaus kirjoittaa kirjoja, mutta siitä ei seuraa velvoitetta lukea kirjoja. Kun tiedän, minkälaisella asenteella kirjailija on aikaisempia kirjojaan perussuomalaisista kirjoittanut, voin olettaa, että siellä on paljon negatiivista.
Oletus osuu siinä oikeaan, että kirjassa lainataan Halla-ahon itsensä kirjoittamia rotuoppia ja väkivaltaa sisältäviä blogikirjoituksia. Aatemaailman kehitysprosessia tosin käsitellään hyvin ymmärtäväisellä otteella.
Kirja maalaa kuvaa herkästä ja taiteellisesta lapsesta, joka jouduttuaan opettajansa henkisen väkivallan kohteeksi kääntyi sisäänpäin. Murrosiässä Halla-aho alkoi herättää huomiota kärkevällä verbaliikallaan, kasvatti pitkän tukan ja soitti speed metalia yhtyeessä nimeltä Blashemy. Hän suoritti siviilipalveluksen, opiskeli itsenäisesti ukrainaa ja venäjää ja kävi tarjoilijakoulua.
Mistään ei olisi voinut ennakoida, että juuri hänestä tulee kansallismielinen, vallitsevan maahanmuuttopolitiikan vastustaja. Kirja nostaa esille myös sen, että jotkut Halla-ahon sukulaiset pitävät aatemaailmaa ristiriitaisena hänen persoonansa kanssa.
– Ei niiden välillä mielestäni ole mitään ristiriitaa, Halla-aho vastaa.
Kerrottaessa siitä, että kirja pyrkii ymmärtämään Halla-ahon radikalisoitumista empaattisen prosessin kautta, hän torjuu menetelmän ja näkee sen keinona viedä hänen uskottavuuttaan. Lauri Nurmea hän ei näe journalistina, vaan yhtenä vastustajistaan.
– Empatia on yksi tapa patologisoida poliittinen vastustaja. Yritetään ymmärtää hänen ongelmiaan. Ei ketään muuta poliitikkoa käsitellä tällä tavalla.
Kysyttäessä, että johtuuko median ajojahti siitä, että hänen aatemaailmansa nähdään ongelmallisena, hän kiistää väitteen ja keskeyttää haastattelun.
– En koe, että aatteeni on ongelmallinen. Ehkä tämä riittikin tästä.
—————————————————————————————
Perussuomalaisten kiertue käsitti kahdeksan kuntaa
Perussuomalaisilla oli viikonloppuna kaksipäiväinen ja kahdeksan kuntaa kattava Varsinais-Suomen kiertue, jonka tarkoituksena on kampanjoida tulevan kevään kuntavaaleja varten.
Kiertue alkoi Salon torilta, josta puheenjohtaja Jussi Halla-aho , puoluesihteeri Simo Grönroos ja 1. varapuheenjohtaja Riikka Purra suuntasivat K-Market Somerolle, jossa perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Lundén toimii kauppiaana.
Halla-ahon mukaan kuntavaaliehdokkaiden rekrytointi on edennyt heinäkuusta lähtien mukavasti. Puolueen tavoite on kaksinkertaistaa niin ehdokkaat kuin valtuutetutkin viime vaaleihin verrattuna.
Viime kuntavaaleissa perussuomalaiset sai Someron valtuustoon kaksi edustajaa, Harri Känkäsen ja Matias Mäkisen .
Halla-aho uskoo, että tulevien kuntavaalien lopputuloksella voi olla vaikutuksia. Hän väläytteli, että Sanna Marinin (sd.) hallituksen jatko on pitkälti kiinni kevään vaalituloksesta.
Halla-aho nosti kiertueella ykkösasiaksi julkisen talouden epätasapainon, sillä Suomessa on hänen mukaansa liian vähän tuottavaa työtä. Hallitus sai pyyhkeitä siitä, että hyvinvointia taataan veroja nostamalla, jolloin teollisuus- ja logistiikka-alan toimintamahdollisuudet heikkenevät.
Halla-aho suomi hallitusta siitä, että se käyttää koronaa verukkeena useille toimilleen. Velat jäävät tulevien sukupolville maksettavaksi.
