Korjaukseen on budjetoitu kaikkiaan 1,76 miljoonaa. Valtionosuudeksi edellytetään 0,5 miljoonaa.
Tekninen lautakunta päätyi äänestämään kenttähankkeen kokonaissumman suuruudesta. Jäsen Riitta Lehtinen (sd.) ehdotti kokoomuslaisten Anne Teräväisen ja Henry Seppälän kannattamana, että koko alueen kunnostukseen varataan 350 000 euroa. Siitä jakaantuisi ensi vuodelle 50 000 euroa ja seuraavalle 200 000. Vuodelle 2023 potista riittäisi 100 000 euroa.
Alkuperäinen esitys oli, että vuodelle 2021 varataan 420 000 euroa ja seuraavalle vuodelle 1 248 000 euroa.
Puheenjohtaja Juha Salo (kesk.) teki myös urheilukentän osalta poikkeavan esityksen Harri Känkäsen (ps.) ja Sirkku Kankaanpään (kesk.) kannattamana. Ehdotuksessa pitäydytään kustannuksien osalta alkuperäisessä esityksessä, mutta rinnalle laaditaan urheilukentän ohjausryhmän ynnä kaikkien valtuustoryhmien puheenjohtajien kanssa toinen vaihtoehtoinen hankesuunnitelma.
Ensin lautakunta äänesti pohjaesityksestä poikkeavien esitysten välillä. Sitä seurasi äänestys voittaneen ja pohjaesityksen kesken.
Juha Salon esitys voitti äänin 5–4. Salon lisäksi sitä kannattivat Känkänen, Kankaanpää, Outi Laine , (kesk.), ja Sami Moisander , (kesk.). Häviölle jäi neljän äänen voimin Riitta Lehtisen esitys, jota takana olivat hänen lisäkseen Seppälä, Teräväinen ja Heikki Lehtinen (vas.).
Salon esitys voitti myös toisen äänestyksen: 5 jaa-ääntä ja neljä tyhjää. Puolesta äänestivät keskusta ja perussuomalaiset.
Päätökseksi tuli, että urheilukentän peruskorjauksen ohjausryhmä, eli Juha Salo, Riitta Lehtinen sekä Tero Pirttilä (kesk.) ja Kati Fonsell-Laurila (kok.) vahvistuu valtuustoryhmien puheenjohtajistolla.
Juha Salo toimi päätöksenteossa sovittelijan roolissa.
– Oma ehdotukseni oli kompromissi, että hanke pidetään hengissä valtion suuntaan, ja omassa organisaatiossa suunnitellusti. Katsotaan myös, kuinka sen suojelupäätöksen kanssa käy, Salo ynnää.
On tarkoitus katsoa, mitä voidaan tehdä ja milloin.
– Kaikki tietävät hyvin tarkkaan, että menee aikaisintaan varmasti maalis–huhtikuulle, ennen kuin ensimmäinen viranhaltijapäätös suojeluasiasta on saatu. Siitäkin on vielä valitusmahdollisuus. Saattaa olla, ettei urheilukentän kanssa päästä eteenpäin ensi vuoden aikana.
Salo pahoittelee, että hänen ensimmäinen kompromissinsa ei kelvannut.
– Hyvää aikaa on vielä selvittää asiaa. Odotan, että valtuustoryhmien puheenjohtajat nyt oikeasti näkevät vaivaa etsiä ratkaisua.
– En tiedä, oliko kyseessä vaalipolitikointi, mutta oli ehdotus niin merkittävää alibudjetointia. Toivottavasti tämän valtuustokauden aikana nähdään, mikä se vaihtoehto on ja mitä se oikeasti maksaa. Itse näen niin, että hankkeessa on vaikeaa löytää edes 150 000 euron säästöjä.
– Mutta katsomo ratkaisee paljon. Jos suojelupäätös tulee, niin alue on aika jumissa.
Rakentaminen on Somerolla palautunut hurjimpien investointivuosien jälkeen normaaliuomiin.
– Kolmen miljoonan raamissa on investoinneissa pyritty pysymään. Se on sama summa, kuin oli jo viime vuonna. Nämä kohteet ovat sellaisia, joita on pakko tehdä, tekninen johtaja Marko Mäkinen ynnää menopuolta.
Toiseksi isoin talonrakennusinvestointi ensi vuonna on kaupungintalo, jossa odottaa bitumikaton uusiminen, lvis-perusparannus sekä erillisen jäte-/autokatoksen sekä varavoiman rakentaminen. Kustannukset ovat yhteensä 350 000, joista ensi vuoden osuus on 200 000 euroa.
Joensuun koulun keittiön perusparannus kustantaa vuosina 2021–22 yhteensä 225 000 euroa, josta 250 000 on kirjattu ensi vuoteen. Reilu 10 vuotta sitten rakennettu uusi keittiö on osoittautunut pieneksi. Myös ilmanvaihtoa pitää parantaa.
Aurinkovoiman suunnitteluun kaupunki satsaa ensi vuonna 5 000 euroa ja toteutuksiin 130 000 euroa vuonna 2023. Kohteet ovat terveyskeskus, kaupungintalo, uimahalli ja urheilukenttä. Niissä kulutus on kesälläkin riittävän suurta, että investointi kannattaa. Koulukiinteistöissä kesän kulutus ei kata investointeja.
Sairaalatien rivitaloja korjataan 550 000 eurolla, josta 130 000:lla ensi ja seuraavana vuonna, ja vuonna 2023 vielä 290 000 eurolla.
Kyyrän alueen etelään antavan uimarannan perustamiseen on budjetoitu ensi vuodelle 30 000 euroa. Ranta parantaa keskustan asukkaiden virkistyspalveluja. Asujaimisto on huomattavasti isompi kuin Härkälän rannan ympäristössä Kirkkojärven toisella puolella.
Ehdotuksen Härkälän rannasta teki Riitta Lehtinen, sillä rakentaminen oli tältä vuodelta jäänyt, ja kohde unohtunut listalta. Lehtinen teki ehdotuksen myös 20 000 euron satsauksesta monitoimitalon äänentoistojärjestelmän parantamiseen.
——————-
Hulevesi on julkisen käyttöomaisuuspuolen
miljoonainvestointi
rakentaa hulevesiverkostoa kolmena seuraavana vuotena kaikkiaan yli 1,1 miljoonalla eurolla. Kaupunki aikoo ottaa vesistökuormituksen vähentämisen tosissaan.
Ensi Somerovuonna budjetti on 380 000 euroa, ja 350 000 euroa vuonna 2022. Kahtena seuraavana vuotena investoinnit hulevesiverkostoon ovat yhteensä 400 000 euroa.
– Ensimmäinen kohde ensi vuonna on Turuntien ympäristö. Tulevina vuosina ovat vuorossa Antintie ja Lamminniemi, tekninen johtaja Marko Mäkinen kertoo.
Teiden rakentamiseen on investoitu ensi vuodelle 300 000, joka on sama summa kuin tänäkin vuonna. Kaavateiden kestopäällystämiseen tähdätään 90 000 eurolla.
Kevyenliikenteen väyliä on tarkoitus rakentaa 150 000 eurolla 2021, mutta jo vuonna 2022 peräti 730 000 eurolla. Kahtena seuraavana vuotena summa on yhteensä 510 000 euroa. Kohteina ovat Turuntie, Ihamäentie sekä Leivontien loppuosa.
Keskustan liikenneturvallisuuden parantamista on odoteltu noin 100 000 eurolla jo usean vuoden ajan. Nähtäväksi jää, joko jo tärppäisi. Jälleen summa on budjetissa neljälle vuodelle.
Kunnallistekniikkaa Somero on rakentamassa neljän seuraavan vuoden aikana kaikkiaan 3,1 miljoonalla eurolla. Suurin kohde on Ihamäen II-alue. Ensimmäisenä vuoroon on tulossa Mäkelän alue.
Lasten liikuntapuiston 200 000 euron investointi on suunnitelmissa toteuttaa vuosina 2021–22. Se edellyttää 30–50 prosentin valtionavustusta. Skeittiparkki ensi vuonna maksaisi 40 000 euroa, mutta edellyttää ulkopuolista rahoitusta 50–70 prosenttia.
Keskustataajaman kehittämisen suunnitteluun on varattu 35 000 ensi vuodelle, kuten myös Joensuuntien esteettömyyskorjauksiin 15 000 euroa. Katuvalaistukseen on tarkoitus varata neljänä vuotena yhteensä 280 000 euroa. Puistoihin ja yleisiin alueisiin summa on 40 000 euroa samana ajanjaksona.
Talonrakennusten investoinneissa odottaa ensi vuonna omatoimikirjaston rakentaminen 30 000 eurolla. Summa sisältää kameroita, murto- ja kulunvalvontaa sekä valaistusautomatiikkaa. Ilmanvaihtoa on tarkoitus kunnostaa kirjastoon 25 000 eurolla vuonna 2023.
Jauhetalossa tehdään ensi vuonna lvs-tekniikkaa 80 000 eurolla. Hovimäkeen rakennetaan uusi huoltorakennus nykyisen paikalle, summa 150 000 euroa 2021.
Iso-Valkeen saunasta ehostellaan ulkopintoja sekä tehdään laituri, 25 000 euroa.
Päiväkotikiinteistöjen, Tuulihatun ja Leivonpesän kulunvalvontaan sekä työajanseurantaan jatketaan satsauksia ensi vuonna 30 000 eurolla ja sitä seuraavana vuotena 65 000 eurolla.
Muita mahdollisia kiinteistöjen korjauksia varten on varattu 100 000 euroa jokaiselle neljälle vuodelle.