Kyselyn tulos:”Haluan vaikuttaa omalla eurollani”

0
Kolatun juustola tunnetaan Someron ulkopuolellakin. Työn touhussa yrittäjä/juustomestari Janne Tolvi.

Teksti Paikallislehdet/Kati Uusitalo

Kun suomalaiset ostavat kotimaisia tai lähellä tuotettuja tuotteita, he kokevat saavansa samalla rahalla paljon muuta.
– Varsinkin kaikkien päivittäistavaroiden ostaminen kotimaisena ylläpitää tuotantoa ja työllisyyttä, viisikymppinen hyvinkääläismies vastaa tilattavien paikallislehtien yhteisessä kyselyssä.
– Jää pennit ja jenit kotialueelle, nelikymppinen mies Ylivieskasta puolestaan perustelee.

Parikymppinen jyväskyläläisnainen ostaa kotimaassa tuotettua, mutta katsoo myös, että yritykset ovat kotimaisia, jotta verotkin jäävät Suomeen.
– Mieluummin raha suomalaisille tuottajille kuin ulkomaisille miljoonajäteille, parikymppinen nainen Kaustisilta huomauttaa.
– Haluan vaikuttaa omalla eurollani, kuusikymppinen rääkkyläläisnainen summaa.
Suomen tilattavien paikallislehtien yhteisessä kyselyssä pyydettiin kertomaan, miksi ostat lähellä tuotettuja tuotteita. Joka kolmas vastaaja mainitsi suoraan haluavansa nimenomaan tukea paikallisia tuottajia ja yrityksiä sekä paikkakunnan työllisyyttä.
– Vain siten voidaan turvata paikallisten palveluiden, osaamisen ja tuotteiden saatavuus myös jatkossa, kolmekymppinen nainen Kaustisilta painottaa.
– Miksi en ostaisi, se työllistää muita ja minua, nainen Pietarsaaresta huomauttaa.
Paikkakuntarakkauden lisäksi läheltä ostetaan tuotteita sen vuoksi, että tuottajat ja suomalaiset tuotantotavat tunnetaan.
– Tiedän, kenelle kerron, jos tuote on tai ei ole hyvää, huittislainen mies toteaa.
– Voin olla varma kuinka tuotanto on hoidettu eikä tuotteissa ole jäämiä lääkkeistä tai torjunta-aineista, kolmekymppinen mies Punkalaitumelta sanoo.
Samanikäinen nainen Kontiolahdelta vertaa, että kotimaisuus on suorastaan lupaus ruoan puhtaudesta ja se on myös ilmastoystävällisempää kuin kaukaa tuotu.
– Kaikki voitava on tehtävä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, ilmastoystävällisyyden tärkeimmäksi ostokriteerikseen nimennyt yli 60-vuotias nainen Kuhmosta vaatii.
Eikä ole yksin. Kyselyyn vastanneet suosivat lähellä tuotettua ja kotimaista myös siksi, että lyhyet kuljetusmatkat merkitsevät samalla pientä hiilijalanjälkeä.
Ympäristön hyvinvoinnin lisäksi tärkeänä pidetään eläinten hyvinvointia.
– Täällä possuilla on saparot ja lihassa ei ole turhia antibiootteja, vastaajat luettelevat.
– Nykyään on paljon ulkomaisia tuotehuijauksia ja epäeettisiä tuottajia, alle 60-vuotias nainen Alajärveltä arvioi.
Kotimaista ruokaa ostetaankin kyllä esimerkiksi maun ja aromien takia, mutta myös siksi, että kuluttajat mieltävät ostavansa samalla vastuullisesti ja valvotusti tuotettuja tuotteita – ja ajattelevat samalla ostavansa myös turvallisia ja terveellisiä tuotteita.
– Jotkut tuotemerkit panostavat avoimeen toimitusketjuun, eivät kierrä veroja, vaalivat ympäristöä sekä hyvinvointia, parikymppinen nainen Jyväskylästä perustelee tiettyjen tuotemerkkien suosimista.
Kempeleläinen nainen muistuttaa, että tärkeää on myös se, että esimerkiksi tuottajan tai valmistajan työolot on Suomen lainsäädännöllä turvattu.

Somerolla on hyviä juustoja, kasviksia, hunajaa ja leipää

Kuluttajat saavat tietoa oman paikkakunnan tuotteista useimmiten oman paikkakunnan tilattavasta lehdestä (mainoksista ja uutisista 32 prosenttia), mutta myös esimerkiksi kaupan hyllymainoksista ja sosiaalisesta mediasta, internetistä ja kavereilta.
Paikallislehtien kyselyyn vastanneiden mielestä noin 40 prosenttia maa- ja metsätaloustuottajista osaa kertoa tuotteistaan ja osaamisestaan hyvin tai melko hyvin – yrityksistä jopa yli puolet.
Lisää tietoa kuitenkin kaivataan siitä, mistä saa mansikoita tai paikallista lihaa, mutta kuluttajat haluavat kuulla myös valmistusprosesseista ja toimintatapojen taustoista. Ja mieluiten ”kansankielisesti”.
– Mitä eläimille syötetään ja mistä se tulee? Miksi esimerkiksi metsässä tehdään harvennuksia? Liian usein puhutaan omasta ammattinäkökulmasta eikä ymmärretä toisen tietopohjaa, kolmekymppinen nainen Keski-Suomesta neuvoo.
Tuottajille ja yrityksille suositeltiinkin esillä oloa niin avoimin ovin, messuilla kuin paikallislehdessä ja somessakin, sillä kuluttajat kaipaavat tuotteille tarinoita.
– Ostaisin vielä enemmän kotimaista, jos tuotteilla olisi ”kasvot”, kolmekymppinen mies Akaasta sanoo.
Lisämenekkiä kotimaisille tuotteille tulisi luonnollisesti myös, jos niiden hinta olisi huokeampi.
– Mutta niin, ettei säästynyttä rahaa revitä tuottajien selkänahasta, parikymppinen nainen Lapualta sanoo.
Vastaajat kertovat myös toimivansa mielellään kotiseutujensa tuotteiden ja yritysten sanansaattajina – peräti kaksi kolmesta ilmoitti vinkanneensa kotiseutunsa tuotteista joko kulkiessaan jossakin muualla Suomessa tai peräti ulkomailla.
– Nurmeksesta saa muun muassa hyvää kalaa ja leipomo- ja marjatuotteita, viisikymppinen helsinkiläisnainen kertoo ja kuhmolainen alle 70-vuotias nainen kehuu paikallisia rönttösiä.
Somerolla taas on vastausten mukaan hyviä juustoja, kasviksia, hunajaa ja leipää, ja Huittisista saa taatusti kotimaista lihaa oman paikkakunnan palvaamosta.
– Mäläskän potut ovat parhaita, nelikymppinen nainen Tyrnävältä hehkuttaa.

Näin kysely tehtiin

Mitä ostan omasta maasta -kyselyyn vastasi netissä 460 henkilöä 122 paikkakunnalta eri puolilta Suomea (linkki kyselyyn julkaistiin Omasta maasta -teemaliitteen julkaisevissa lehdissä (89 kpl) ja Suomen Paikallismediat Oy:n nettisivuilla)
naiset vastasivat ahkerimmin, vain neljännes vastanneista oli miehiä, lähes puolet vastaajista oli 40–59-vuotiaita, mutta vastaajissa oli niin 18-vuotiaita kuin yli 80-vuotiaitakin
muun muassa tätä kysyttiin: mikä on kuluttajille tärkeää tuotteita ostettaessa, mistä saa tietoa tuotteista, miten maa- ja metsätaloustuottajien ja yritysten kannattaisi kertoa tuotteistaan, mitä kotimaista vastaajat ostavat ja saisiko joku asia heidät ostamaan sitä jopa enemmän

Näin kysely tehtiin

Mitä ostan omasta maasta -kyselyyn vastasi netissä 460 henkilöä 122 paikkakunnalta eri puolilta Suomea (linkki kyselyyn julkaistiin Omasta maasta -teemaliitteen julkaisevissa lehdissä (89 kpl) ja Suomen Paikallismediat Oy:n nettisivuilla)
naiset vastasivat ahkerimmin, vain neljännes vastanneista oli miehiä, lähes puolet vastaajista oli 40–59-vuotiaita, mutta vastaajissa oli niin 18-vuotiaita kuin yli 80-vuotiaitakin
muun muassa tätä kysyttiin: mikä on kuluttajille tärkeää tuotteita ostettaessa, mistä saa tietoa tuotteista, miten maa- ja metsätaloustuottajien ja yritysten kannattaisi kertoa tuotteistaan, mitä kotimaista vastaajat ostavat ja saisiko joku asia heidät ostamaan sitä jopa enemmän

Paijan tila voitti viime vuonna kolmannen palkinnon valtakunnallisessa Artesaanikisassa mallasvuokaleivällään. Anna Paija kertoo, että mallasvuokaleipä on pitkän maistattelun ja tuotekehittelyn tulos.

Näin vastattiin: Somerolla on hyviä juustoja, kasviksia, hunajaa ja leipää

Kuluttajat saavat tietoa oman paikkakunnan tuotteista useimmiten oman paikkakunnan tilattavasta lehdestä (mainoksista ja uutisista 32 prosenttia), mutta myös esimerkiksi kaupan hyllymainoksista ja sosiaalisesta mediasta, internetistä ja kavereilta.
Paikallislehtien kyselyyn vastanneiden mielestä noin 40 prosenttia maa- ja metsätaloustuottajista osaa kertoa tuotteistaan ja osaamisestaan hyvin tai melko hyvin – yrityksistä jopa yli puolet.
Lisää tietoa kuitenkin kaivataan siitä, mistä saa mansikoita tai paikallista lihaa, mutta kuluttajat haluavat kuulla myös valmistusprosesseista ja toimintatapojen taustoista. Ja mieluiten ”kansankielisesti”.
– Mitä eläimille syötetään ja mistä se tulee? Miksi esimerkiksi metsässä tehdään harvennuksia? Liian usein puhutaan omasta ammattinäkökulmasta eikä ymmärretä toisen tietopohjaa, kolmekymppinen nainen Keski-Suomesta neuvoo.
Tuottajille ja yrityksille suositeltiinkin esillä oloa niin avoimin ovin, messuilla kuin paikallislehdessä ja somessakin, sillä kuluttajat kaipaavat tuotteille tarinoita.
– Ostaisin vielä enemmän kotimaista, jos tuotteilla olisi ”kasvot”, kolmekymppinen mies Akaasta sanoo.
Lisämenekkiä kotimaisille tuotteille tulisi luonnollisesti myös, jos niiden hinta olisi huokeampi.
– Mutta niin, ettei säästynyttä rahaa revitä tuottajien selkänahasta, parikymppinen nainen Lapualta sanoo.
Vastaajat kertovat myös toimivansa mielellään kotiseutujensa tuotteiden ja yritysten sanansaattajina – peräti kaksi kolmesta ilmoitti vinkanneensa kotiseutunsa tuotteista joko kulkiessaan jossakin muualla Suomessa tai peräti ulkomailla.
– Nurmeksesta saa muun muassa hyvää kalaa ja leipomo- ja marjatuotteita, viisikymppinen helsinkiläisnainen kertoo ja kuhmolainen alle 70-vuotias nainen kehuu paikallisia rönttösiä.
Somerolla taas on vastausten mukaan hyviä juustoja, kasviksia, hunajaa ja leipää, ja Huittisista saa taatusti kotimaista lihaa oman paikkakunnan palvaamosta.
– Mäläskän potut ovat parhaita, nelikymppinen nainen Tyrnävältä hehkuttaa.

Somerolaiset kasviksetkin mainittiin kyselyssä.
Somerolaisia hemmotellaan omalla paikkakunnalla tuotetulla hunajalla.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here