Peruskoulun päättöluokan oppilaiden kodeissa pohditaan jo nyt ensi kevään jatkovalintoja. Noin puolet ikäluokasta tähtää lukioon, toinen puoli ammatillisiin opintoihin.
– Koulun jatkaminen lähellä omaa kotia merkitsee huomattavaa päivittäisen ajan säästöä. PISA-koulusaavutusmittausten mukaan oppimistulokset ovat Suomessa kaikkialla hyvin tasaiset, kertoo Suomen Lähilukioyhdistyksen puheenjohtaja Jukka O. Mattila .
– Maan hallitus suunnittelee muuttavansa toisen asteen koulutuksen syksystä 2021 lähtien maksuttomaksi. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä 50 prosentilla 25–34-vuotiaista olisi tiede- tai ammattikorkeakoulututkinto.
Tällä hetkellä osuus on noin 41 prosenttia.
– Kulunutta vuotta leimannut koronapandemia on koetellut kouluja. Pienet lukiot ovat selvinneet koronasta keskimääräistä paremmin. Niissä opiskelijaryhmät ovat pienehköt, joten turvavälien ylläpitäminen ei ole ongelma. Opiskelijakohtainen seuranta ja opastus ovat poikkeusoloissakin toimineet hyvin, Mattila sanoo.
– Oma pieni lukio tiedostetaan koko paikkakunnan yhteiseksi projektiksi, jota halutaan tukea ja josta halutaan pitää kiinni. Kunnalle oma lukio on merkittävä elinvoimatekijä. Paikkakunnalle muuttoa harkitseville yrittäjille on tärkeää saada lukiokoulutus lapsilleen kotipaikkakunnalta.
– Korostunut asema luo vastavuoroisesti myös lukioille haasteen pysyä kehityksen kärjessä. Yhdyssiteenä toimivaan Suomen Lähilukioyhdistykseen kuuluvat käytännössä kaikki pienet alle 150 opiskelijan lukiot, tällä hetkellä 172 lukiota, kirjaimellisesti Hangosta Utsjoelle. Se on noin puolet Suomen lukioista, Mattila kertoo.
– Pienissä lukioissa ollaan lähellä kasvatuksen ja huolenpidon ihannetta. Opetusryhmät ovat pienehköt ja opintojen ohjaus ja yksilöllinen opastus ylenpalttista. Kouluyhteisön jäsenet kantavat hyvin ohjattuina yhdessä vastuuta tulosten saavuttamisesta. Opettajat tuntevat yleensä nimeltä nekin nuoret, joita eivät itse opeta. Kotikunnan oma lähilukio on turvallinen vaihtoehto, Jukka O. Mattila painottaa.
Somerolla on saanut lukio-opetusta jo vuodesta 1927, jolloin perustettiin keskikoulu- ja lukio-opetusta tarjoava Someron yhteiskoulu.
Someron lukio
toimii Kiiruun koulukeskuksessayleislukio, joka kuuluu pienten lukioiden joukkoon: lukiossa työskentelee noin 150 opiskelijaa.opettajat ja opiskelijat tuntevat toisensa, kun työskennellään alle kolmenkymmenen hengen opetusryhmissämonipuoliset mahdollisuudet opiskella taito- ja taideaineita, muun muuassa lukiodiplomit liikunnasta, kuvataiteesta, musiikista ja draamastapitkät perinteet karonkka-näytelmäprojektin järjestämisestä
Gallup:
Lukio vai amis?
Teksti ja kuvat Emmi Kasurinen
Somero-lehti kävi kyselemässä Kiiruun koulun lukiolaisilta, miten he kuvailisivat Someron lukiota?
Rosa Fonsell kertoo sen olevan viihtyisä ja yhteisöllinen. Asiat ovat sopivasti kiinnostavia ja lukio yleensäkin tarpeeksi mielenkiintoinen.
Markus Klemolan mielessä pyörii samanlaisia asioita.
– Hyvä paikka opiskella, hyvä ilmapiiri.
Pitäisikö Someron lukiota kehittää jollakin tavalla?
– Isoa tarvetta ei ole. Ainoa asia olisi harmittavan lyhyet välitunnit joinakin päivinä, sanoo Fonsell.
Klemola on asiasta täysin samaa mieltä.
– Toistaiseksi mitään suurempia kehittämistarpeita ei ole.
Ulla Virkki on ollut Somerolla opettajana 30 vuotta.
– Työ on haastavaa, mutta myös mukavaa. Nyt näinä aikoina tosin varsin työlästä.
Ulla Virkki suosittelee opettajan ammattia, jos luonne sopii siihen.
– Nuorista pitää tykätä, ja heidän joukkoonsa pitäisi osata sopeutua, jotta työ olisi helpompaa.
Suomen kielen- ja kirjallisuuden opettaja Helena Jalo on ollut Somerolla töissä vuodesta 2004.
– Työ on erittäin antoisaa ja todella vaihtelevaa. Monenlaista hauskaa on myös mukana. Jokainen päivä on erilainen, mikä tekee työstä kiinnostavaa.
– Suosittelen ammattia, jos on valmis ahkerointiin ja työhön heittäytymiseen.
Entä aikovatko Kiiruun koulun 8–9-luokkalaiset mennä lukioon vai jonnekin muualle?
Yhdeksäsluokkalaista Emma Palosaarta ei lukio kiinnosta, hän aikoo lähteä Paimioon ammattikouluun. Hänellä on tarkat sunnitelmat, mitä tekee isompana.
Fredrika Laurila menee varmaankin lukioon.
– Se olisi hyvä pohja jatko-opiskeluille, ja varsinkin jos ei tiedä vielä, mihin on suuntautumassa, kuten minä. Saa enemmän aikaa miettiä ja paremmat pohjat moneen koulutukseen. Ammattikoulu ei ole ykkösvaihtoehtoni.
Kenneth Viisanen ei ole varma minne menee yhdeksännen luokan jälkeen, mutta musiikki tulee varmasti liittymään tulevaisuuteen.
Antti-Matias Romu on varma, ettei mene lukioon.
– En ole lukutoukka, joten lukio ei kiinnosta. Metsäala jossakin ammattikoulussa on mielessä.
Anete Udras menee lukioon, sillä uskoo sen olevan itselleen paras vaihtoehto.
Carita Tamsi toteaa samoin.
– Menen lukioon. Se vaikuttaa hyvältä paikalta.
Hän ei kuitenkaan tiedä vielä, mihin lukioon menee.
Helmiina Mettovaara pohtii vielä vaihtoehtojaan.
– Menen todennäköisesti lukioon, mutta en ole varma. Siellä saisin lisää miettimisaikaa.
– Voisin mennä ammattikouluunkin, mutta en tiedä yhtään mille alalle.