Vuonna 2010: Sukutarinaa ja maalaiselämän kuvausta

0
Kirjoittaminen, maalaaminen ja näytteleminen ovat Tellervo Niemisen lajeja. Hän on maalannut kirjojensa kansikuvat.

Somero-lehti 12.10.2010

Teksti ja kuvatSalli Lehtinen

”Maria katseli tyttöään. Isältään tyttö oli perinyt mustat hiukset. Ja niin siniset olivat tytön silmät. Siinä katsoessaan tyttöään maria toivoi, että tyttö saisi hyvän elämän.”

Paimiolaiseen torppariperheeseen syntyi vuonna 1845 tytär Fredrika. Tellervo Nieminen ei isomummostaan muuta tiedä kuin mitä kirkonkirjojen lyhyistä merkinnöistä saa irti. Fredrikasta tuli kuitenkin hänen Rakkaudesta kaikki alkoi -kirjansa keskushenkilö.
Keväällä 2009 Tellervo Nieminen julkaisi romaanin Elämän virtaa, joka oli vahvasti dokumenttipohjainen. Teos perustui hänen äitinsä lähettämiin kirjeisiin.
Uusi kirja kertoo tarinan suvusta ja entisajan maalaiselämästä. Vaikka lähtökohtana ovat olleet kirjoittajan isomummo ja isän vanhemmat, teos ei perustu tositapahtumiin. Kaikki on mielikuvituksen tuotetta. Eikä sukulaisista olisi löytynyt mainintoja historian kirjoissa. He olivat tavallisia ihmisiä.
– Olin aina haaveillut, että teen äidin kirjeistä kirjan. Kun opus oli ilmestynyt, innostuin sukututkimuksesta. Olen siihen ihan hulluna. Liityin sukututkimusyhdistykseenkin, että pääsen enemmän selaamaan kirkonkirjoja netissä.
Kirkonkirjoista löytyi sukua ja rivien välistä 1800-luvun ihmisten elämää. Naimisiin mentiin nuorena, synnytykset seurasivat toistaan, sairauksiin ei paljon pystytty vaikuttamaan. Työtä oli paljon, mutta elämässä oli onnen hetkensä. Jonain päivänä tauti tai vanhuus korjasi. Kaikki oli otettava vastaan.
– Elämä oli silloin niin paljon yksinkertaisempaa, Tellervo Nieminen miettii ja tunnustaa, että hyppäisi mielellään toviksi 1800-luvulle kokeilemaan sen ajan ihmisten elämää.

Törönperälle valmistui tänä kesänä maitolaituri.

”Olin kuin sivusta seuraaja tapahtumien keskellä”

Fredrikasta Tellervo Nieminen kirjoitti aluksi novellin, jota oli tarkoitus tarjota jonnekin. Jäi aikeeksi. Aihe alkoi elää ja laajeni 233 sivun romaaniksi.
– Istuin päätteen ääreen ja kun kirjoitin, tunsin olevani kuin sivusta seuraajana tapahtumien keskellä. Jälkeenpäin toivoin vaan, että ehdin kaiken kirjoittaa muistiin, Tellervo Nieminen kuvailee kirjoitusprosessia.
Samalla tavoin esimerkiksi Eeva Joenpelto kuvaili elävänsä kirjojensa henkilöiden kanssa. Tellervo Nieminen sanoo, että Eeva Joenpelto onkin hänen suosikkikirjailijoitaan.
– On hyvä, että voi laittaa mielikuvituksensa kirjan sivuille, eikä tarvitse sitten valehdella muualla.
Kirjoittajan pääkopassa muhii jo seuraava teos, humoristinen tarina poikamiehestä, joka etsii naista itselleen. Sivu siitä on valmiina. Omasta elämästä syntyy myös tekstiä, mutta sen saa julkaista vasta, kun tekijästä on aika jättänyt.
Tellervo Nieminen päätyi Kerkolan perukoille Kirkkonummelta 14 vuotta sitten. Hiljaisuus ja pimeys ahdistivat niin, että hän jatkuvasti mietti muuttoa takaisin, mutta minnekä sitä miehen viereltä.
Hiljaisuus sai luovuuden kukoistamaan. Törönperän ateljeessa Tellervo on maalannut tauluja ja kamarin tietokoneen ääressä antanut mielikuvituksensa lentää. Käsityöt ja virkkuut ovat jääneet kirjoittamisen jalkoihin. Ensimmäinen kirja oli omakustanne, jälkimmäisen kustansi tamperelainen pienkustantamo.
Kirjoittamisen ja maalaamisen lisäksi Tellervo Niemisen intohimona on näytteleminen. Hänet on useana kesänä nähty Havuharjun kesäteatterin näyttämöllä ja loimaalaisten perinnekuunnelmaprojektissakin hän vaikutti.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here