Yllätystä kerrakseen

0
Pekka Alitalon maalauksessa Aamupalaveri Fergusonin vieressä jutustelevat hänen isänsä ja naapurin Veikko.

Ihmeitten aika ei suinkaan ole ohi, sillä jopa huomattavassa asemassa olleita ja varakkaitakin, entuudestaan täysin tuntemattomia sukulaisia saattaa putkahtaa esiin. Tästä oivallisena esimerkkinä tyttäreni sai aivan yllättäen Turkista sähköpostia, jossa kerrottiin Shell Petroleum Companyssä työskennelleestä myöhäisinsinööri Hans Alitalosta .
Sähköpostin lähettäjä barrister Richard Fudger kertoo olleensa myöhäisinsinööri Alitalon henkilökohtainen asianajaja. Myöhäisinsinööri Alitalo oli valitettavasti menehtynyt Istanbulissa sattuneessa liikenneonnettomuudessa yhdessä vaimonsa ja ainoan lapsensa kanssa. Mutta ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin, sillä asianajaja Fudgerin mukaan myöhäisinsinööri oli jättänyt jälkeensä 14,4 miljoonan Yhdysvaltain dollarin pankkitilin. Rahalaitos oli pyytänyt asianajajaa selvittämään vainajan sukua ja sitä kenelle varat myönnetään. Tässä mielessä, kun lähempiä sukulaisia ei löytynyt, barrister Fudger pyysi tytärtäni ottamaan häneen pikaisesti yhteyttä saadakseen kattavat tiedot siitä, mitä rahojen haltuun saamiseksi tulee tehdä. Varmemmaksi vakuudeksi sähköposti päättyi merkintään: Vilpittömästi sinun Barrister Richard Fugder.
Asiaan liittyvässä keskinäisessä viestittelyssämme tyttäreni ja poikani kanssa paheksuin syvästi sitä, kuinka minut oli kokonaan julmasti sivuutettu tässä perinnönjaossa. Se oli kerta kaikkiaan väärin.
Poikaani alan miehenä puolestaan kiinnosti kovasti sähköpostissa mainitun myöhäisinsinöörin toimenkuva. Hämärän peittoon jäi myös sukulaissuhteen laatu Hansiin.
Hauskaa meillä kuitenkin oli puidessamme mysteeriksi jääneen sukulaismiehen tapausta. Barrister Richard Fugderiin ei otettu yhteyttä, vaikka pikkuisen kynnet syyhysivätkin. Olisi ollut reppavaa vastata, jotta meitä eivät pikku roposet kiinnosta. Tehkää varoilla mitä haluatte. Perustakaa vaikka kodittomien kissojen ja itsensä yksinäisiksi tuntevien myöhäisinsinöörien lepokoti.
Sinällään saapuneen sähköpostin jo kompastelevasta kieliasusta ja satumaisesta sisällöstä jo vähäiselläkin maalaisjärjellä oli pääteltävissä kyseessä olevan huijausyrityksen, jollaiseen ei missään nimessä tule edes leikillään vastata. Saattaa nimittäin tulla tyyriiksi.
Lienee olemassa ihan jonkinlainen ammattikunta, joka nykyajan helpottunutta tiedonkulkua ja dataa hyväksi käyttäen virittää kokopäivätoimisesti mitä mielikuvituksellisimpia ansoja. Illuusiot rahoista ja rikkauksista tarjoavat huijareille markkinaraon, johon joku aina silloin tällöin dollarinkuvat silmissä lankeaa.
Olin muutama vuosikymmen sitten runsaan seitsemän vuoden ajan työssä Helsingin rikospoliisin petostoimistossa. Pääsin tuolloin tutustumaan melko kattavasti sen aikaiseen huijausten ja huijareitten kirjoon. Jollain tavoin minusta tuntuu, jos niin voidaan sanoa, että sen alan rikoksetkin, olivat eräällä tavalla reilumpia. Poliisilla oli ennen enemmän mahdollisuuksia.
Nykyisin monia huijauksia tai niitten yrityksiä johdetaan ulkomailta. Valtakunnan raja ei ole minkäänlainen este ja tosiasialliset mahdollisuudet rikosten selvittämiseen ovat olemattomat. Saattaa myös olla niin, että ainakin osa ansaan langenneista ei häveliäisyyssyistä edes tee rikosilmoitusta.
Esimerkiksi netissä kauppaa tehtäessä pieni skeptisyys on aina paikallaan. Uskottu edullisuus saattaa tulla lopulta hintoihinsa. Vähäisenä esimerkkinä muistan, kuinka eräs henkilö oli mielestään tehnyt loistokaupan hienosta kännykästä. Maksu suoritettiin ja paketti tuli. Kilo puolikarkeita Anni-Helenan vehnäjauhoja.

Pekka Alitalo
eläkkeellä oleva ylikonstaapeli