Jäljitysryhmä jäljittää koronaan sairastuneen ja altistuneen liikkeet
– Vältetään turhia kontakteja. Mietitään, onko aivan pakko mennä ja osallistua. Käytetään maskia tai turvavisiiriä. Kun keskustelijaosapuolet käyttävät molemmat maskia, niin huolehditaan toinen toisista ja suojataan samalla haavoittuneimpia yksilöitä, antaa Someron terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaava hoitaja Airi Suonpää käyttäytymisohjeeksi korona-aikaan.
– Kannattaa karsia menemiset minimiin. Jokainen miettii omassa tykönään, mikä on hänelle tärkeä meno, jatkaa vastaava terveydenhoitaja Kati Tuomisto-Lundberg.
Hän sanoo, ettei koronavirus tartu kaupan käytävillä ohikulkiessa. Mutta 15 minuuttia pitempi jakso toisen läheisyydessä, on jo tartuntariski. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi samassa autossa, bussissa istuminen, osallistuminen yleisötilaisuuksiin ja jälkimeiningit pukukopeissa.
Suonpää muistuttaa normaalin arjen pyörittämisestä korona-aikanakin.
– Ei jätetä hoitamatta muita sairauksia ja varaamatta aikaa lääkärille. Ne täytyy hoitaa edelleen.
Tunti tunnilta edetään nykyhetkeen
Someron terveyskeskuksen koronan jäljitysryhmä nimensä mukaan jäljittää, missä koronaan sairastanut tai altistunut on liikkunut.
– Tärkeää on saada toimittua mahdollisimman nopeasti ilman viiveitä. Jäljitettävät eivät todellakaan ole kaikki naapurustossa, vaan ovat levittäytyneet ympäri Suomea, sanoo Airi Suonpää.
Menemisiä listataan 48 tuntia taaksepäin siitä, kun oireet ovat ilmaantuneet. Huomioidaan esimerkiksi kontaktin kesto, turvaväli ja suojaimet.
– Tunti tunnilta edetään nykyhetkeen. Osa muistaa liikkeensä todella hyvin, osa ei. Se riippuu paljolti siitä, miten ihminen havainnoi ympäristöään, toteaa Suonpää.
Eteen tulee tilanteita, joissa on vaikea jäljittää, kenen vierellä on ollut. Esimerkiksi isoilla työmailla, joissa on useiden firmojen tekijöitä, on vaikea tietää, kuka siinä vieressä kävi jotain mittaamassa.
Altistuneiden haarukoimisessa tärkeä merkitys on asenteissa ja ottaako vastapuoli vakavissaan tilanteen. Jäljitystyötä tekevät luottavat siihen, mitä ihmiset kertovat.
– Somerolla tavoitettavuus on onnistunut, kiittelee tartuntatautivastaava.
Someron jäljitysryhmä on kirjannut yli 100 koronavirukselle altistunutta ja seitsemän sairastunutta.
Puhelinliikenne vilkasta
Jäljittäjät tekevät työnsä etänä. Työvälineinä ovat puhelimet ja tietokoneet. Puheluja otetaan ja vastaanotetaan pitkin Suomea.
Puhelinliikenne on vilkasta. Somerolla soitetaan testituloksista, tulevista toimenpiteistä ja karanteeneista sairastuneiden lisäksi kaikille testissä käyneille.
Positiivisen tuloksen saaneen henkilön kanssa ollaan yhteydessä tehden vointikartoitusta ynnä muuta alkuun päivittäin ja jatkossa parin päivän välein, kunnes eristys loppuu. Altistuneet pääsevät yleensä vähemmillä kontakteilla.
– Esimerkiksi yhden positiivisen tapauksen kartoitukseen kirjaamisineen kuluu keskimäärin 6–8 tuntia, ja puheluita voi olla viitisenkymmentä, kertoo Airi Suonpää.
Jäljittäjä luo infektioseuranjärjestelmään eli SAI-rekisteriin tiedot henkilöstä tai jatkaa kirjaamista jonkun muun Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kunnan tartuntatautiyksikön aloittamaan rekisteritietoon.
Haastattelussa täytetään henkilötiedot, yhteystiedot, potilaan tiedot, Covid-tiedot, Covid-riskitekijät, eristyksen tai karanteenin tiedot eli määritellään eristyksen/karanteenin alku ja kesto. Laaja työmaa on tartuntataudin jäljitys, jossa selvitetään tartuttavuusaika, jäljityksen aikamääreitä, jäljittäjiä, ammattia, työpaikka, työpistettä, työnantaja, koronavilkun käyttö, matkat, joukkoaltistuminen ja niin edelleen.
Jäljittäjä kirjaa tartunnan lähteen, jos se on tiedossa, esimerkiksi viranomaistietona. Mutta jollei henkilö sitä itse tiedä, ei jäljittäjä saa hänelle sitä paljastaa.
Jäljittäjä pyytää lupaa eristys-/karanteenipäätöksen lähettämiselle salatulla sähköpostilla ja laittaa sen päätösjonoon. Tästä jonosta tartuntatautilääkäri nappaa päätöksen allekirjoitettavakseen.
Positiivisen tuloksen saanut henkilö asetetaan eristykseen ja altistunut karanteeniin. Eristys kestää 7 vuorokautta näytteenottopäivästä. Se ei aina riitä, jos oireet jatkuvat. Karanteeni on 10 vuorokautta viimeisestä altistumispäivästä. Perheen sisäisissä altistumisissa karanteenin kesto on 14 vuorokautta.
– Moni ihmettelee, miksei sairastuneen läheistä altistunutta voi heti testata. Ei kannata testata oireetonta, testi voi antaa tuolloin väärän tuloksen ja kertoo vain sen hetkisestä tilanteesta, korostaa Kati Tuomisto-Lundberg.
Jos tilanne vaatii, 15 jäljittäjää ahertaa
Someron jäljitysryhmän ytimen muodostaa viisi henkilöä. Tartuntatautivastaava Airi Suonpää, hänen varahenkilönsä ja vastaava terveydenhoitaja Kati Tuomisto-Lundberg, potilastietojärjestelmän pääkäyttäjä Päivi Tamminen, hygieniahoitaja Minna Pentti ja vastaava ohjaaja Heli Salminen. Heillä on apunaan tartuntatautilääkäri, terveyskeskuksen johtava lääkäri Arja Lukka, jolta voi pyytää konsultointiapua ja joka myös tekee päätökset karanteeniin sekä eristykseen asettamisesta. Konsultointikanavana on muun muassa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin hygieniayksikkö.
Viiden henkilön perusryhmän lisäksi jäljityskoulutuksen on käynyt 10 henkilöä, joiden on mahdollisuus astua remmiin, jos tilanne niin vaatii. Tällainen olisi esimerkiksi iso joukkoaltistuminen, jossa joudutaan soittelemaan paljon ja tekemään myös vointikartoituksia.
Somerolla on järjestetty varallaolo arkisin ja viikonloppuisin. Varallaolo tapahtuu lisätyönä oman päivätyön jälkeen. Tämä varallaolija esimerkiksi antaa koronaneuvontaa, seuraa TYKS:n kantarekisteristä SAI:sta mikrobilöydöksiä ja toisen kunnan Somerolle osoittamia ilmoituksia. Läheskään kaikki ilmoitukset eivät tule Somerolta, vaan ilmoituksia tekevät sairaanhoitopiirit, Suomen muut kunnat ja yksityisen sektorin toimijat, kuten lääkäriasemat.
Somerolla selkeä ja toimiva järjestelmä
Somerolle on luotu selkeä järjestelmä, jonka osaset toimivat.
– Pienessä terveyskeskuksessa, jossa tunnetaan toinen toisemme ja taitomme, tällainen on mahdollista. Pystymme toteuttamaan muutokset nopealla aikataululla. Palaveeraamme säännöllisesti erilaisin koronakokoonpanoin ja tarvittaessa meidät saa nopeasti koolle.
– Se onnistuu, kun on hyvä organisaatio ja kaikki tietävät, mitä tekevät. Jokainen hoitaa oman tonttinsa; voi luottaa sihen, että työ tulee tehtyä, kiittelee Airi Suonpää.
Tuomisto-Lundberg arvelee, että epidemian aikaisista käytännöistä osaa hyödynnetään hoiva-alalla jatkossakin. Esimerkiksi palaverikäytänteitä etänä on mahdollista jatkaa normaaliaikoinakin.
Sekin on huomattu, että väkeä pitää olla riittävästi, jotta ennalta arvaamattomiin haasteisiin pystytään vastaamaan.
– Jos joka paikka on minimimiehityksellä, niin on mahdottomuus hoitaa eteen tulevia kriisejä. Väen vähyys kaataa silloin yksiköitä, sanoo Tuomisto-Lundberg.
Suonpää ja Tuomisto-Lundberg kehuvat Someron kaupungin toimia. Esimerkiksi tartuntataudeista vastaava hoitaja on voinut irrottautua normaalista työstään ja hänelle on palkattu neuvolaan terveydenhoitaja sijai.
– Meille on annettu riittävät resurssit, joilla toteuttaa palveluja. Hommat ovat hoituneet, työt on saatu tehtyä ja on saatu kiitostakin.