Someron hammashoitola purkaa koronakauden kevään ja kesän aikana syntynyttä potilasjonoa ja tekee samalla syksyistä jokapäiväistä potilastyötään. Siinä on onnistuttu neljän hammaslääkärin, kahden suuhygienistin ja kuuden hoitajan voimin.

– Me pärjäämme, mutta kiireistä on. Särkypotilaat saavat ensiavun, mutta kiireettömään hoitoon annamme nyt aikoja helmikuulle, kertoo Someron hammashoitolan vastaava hammaslääkäri Päivi Isotalo tämänhetkisen tilanteen.

Kun hammashoitolan arki alkoi pyöriä jälleen normaaliin malliin kesän jälkeen, niin hammashoidon tarvetta, hoitovelkaa, oli syntynyt. Syyskuussa varauskirjat alkoivat täyttyä vauhdilla. Erikoissairaanhoidossa puretaan leikkaus- ja muita kevään aikana kertyneitä hoitojonoja, ja se näkyy myös hammashoitolassa.

– Suun on oltava tulehdukseton ennen leikkausta. Tällaisia potilaita meille on tullut syyskuusta lähtien paljon. Usein pelkkä tarkastuskäynti ei riitä, jos suu on ollut hoitamatta vuosia. Näissä tapauksissa leikkausta on jouduttu siirtämään tuonnemmaksi.

Isotalo korostaa suun hoidon tärkeyttä.

– Suun terveyden perusta on toimiva kotihoito: hampaiden puhdistus kaksi kertaa päivässä ja selkeät ruoka-ajat. Huolellinen hampaiden puhdistuskaan ei auta, jos napostelee pitkin päivää, tähdentää Isotalo.

– Suun terveys on tärkeä osa koko kehon terveyttä. Hampaiden tulehdukset huonontavat monen kroonisen sairauden, kuten reuman ja diabeteksen hoitotasapainoa. Lisäksi ne ovat yksi ristitekijä muun muassa sydän- ja aivoinfarktin taustalla.

Kun korona-arki keväällä alkoi, kiireetön hoito ajettiin alas Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ohjeiden mukaisesti. Hoidettiin särkypotilaat ja myös puolikiireelliset, joilla oli jokin terävä lohkeama hampaassa. Kiireetön hoito eli tarkastukset ja muut siirrettiin tuonnemmaksi.

Terveyskeskuksen henkilökunta ryhtyi varautumaan koronapandemiaan. Hammashoitolan henkilökuntaa koulutettiin esimerkiksi kotihoitoon varamiehiksi, josko jossain vaiheessa heitä tuonnempana siellä tarvittaisiin. Tämä tehtiin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ohjeistuksen mukaan.

– Hammashoitajat opettivat meille hammaslääkäreille välinehuollon laitteiden käytön ja tekivät YouTube-videoita, jotta pärjäämme hoitolassa ilman osaavia hoitajia. Varautuminen tulevaan vei keväällä oman aikansa meiltä kaikilta, selvittää Päivi Isotalo.

Hammashoitotoimenpiteissä ilmaan syntyy aerosoleja, joissa on potilaan suun bakteereja.

– Se on iso riski hoitohenkilökunnalle. Työntekijät haluttiin pitää terveinä, etteivät he sairastuta läheisiään ja muita, ja myös työkykyisinä, jotta voivat hoitaa asiakkaita mahdollisissa muissa hoitopisteissä.

– Käytännössä meillä oli hammashoitolan vastaanottotoiminta ´säästöliekillä´ elokuulle saakka. Teimme rästiin jääneitä töitä ja pidimme lomat. Hoitolassa tehtiin myös mittava ilmastointiremontti tuona aikana, kertoo lääkäri Isotalo.

Päivi Isotalo sanoo puhtaiden hoitohuoneiden, desinfioitujen pintojen ja steriilien instrumenttien olleen aina hammashoitoloiden arkea.

– Maskien lisäksi käytämme visiiriä, myssyjä sekä muoviesiliinoja toimenpiteistä riippuen.

– Pintojen pyyhkimisiä on korona-aikana entisestään lisätty. Esimerkiksi ovenkahvat pyyhitään jokaisen potilaan jälkeen ja näppäimistöt peitetään kelmuilla.

Suojatoimenpiteet ovat lisänneet töitä ja potilaille varattua aikaa.

Koululaisia ei ole kutsuttu ryhminä hoitolaan, jottei odotustila ruuhkaudu. Vanhemmat ovat tuoneet lapsensa paikalle.

Isotalo ohjeistaa käyttämään maskia odotustilassa. Ohjeena on, ettei odotustilassa vietettäisi pitkää aikaa.

– Tärkeintä on tulla vastaanotolle terveenä.

Ajanvaraukset hoidetaan mieluiten puhelimitse, jolloin hoidon tarve ja kiireellisyys arvioidaan.