Korona esti 100-vuotisjuhlan

0
Someron Kokoomuksen hallituksen jäseniä sekä valtuustoryhmän puheenjohtaja Pauli Eino (oikealla) kokoontuivat Raivaaja-patsaan ympärille yhdistyksen 100-vuotisjuhlan aattona. Kuvassa Jani Norrby (vas.), Olli Salomäenpää, Pia Maavirta, Kati Fonsell-Laurila, Jutta Varjus, Markku Mäki-Teeri, Totti Nuoritalo ja Pauli Eino.

Niin kävi, kuten monelle muullekin tapahtumalle. Sata vuotta täyttävän Someron Kokoomuksen illallisjuhlat vaihtuivat hallituksen keskinäiseen kahvitteluhetkeen Café Rosessa.

Someron kunnallisjärjestö perustettiin sisällissodan jälkitunnelmissa 28.11.1920. Voi vain arvailla kansakunnan, mutta myös kuntalaisten sen hetkisiä mielenliikkeitä. Somerollakin tapahtui paljon sellaista, mistä eri osapuolten ei kannata ylpeillä.

Sotien jälkeen pelättiin jälleen Neuvostoliiton tukemaa vallankaappausta. Oikeistopiireissä tuhottiin arkistoja ja yritettiin varautua mahdolliseen tulevaan.

Olot kuitenkin onneksi rauhoittuivat ja Suomea päästiin yhdessä rakentamaan.

Someron Kokoomuksen paikka on ollut paikallisesti toimia valtapuolueen varjossa.

– Itselle tärkeiden asioiden edistämiseen on tarvittu yhteistyötä. Myös suhde valtakunnan tason politiikkaan on monesti herättänyt jännitteitä, hallituksen jäsenet juttelevat.

– Teemme paikallista politiikkaa omista, paikallisista lähtökohdista, todetaan yhdessä.

– Jaamme tietysti Arkadiamäen kokoomuslaisten poliitikkojen kanssa yhteisiä arvoja, mutta välillä tulee eteen sellaisia lausuntoja, jotka täällä nostavat hieman kulmakarvoja, paikallispoliitikot kertovat.

Monella suomalaisella puolueella on käytännössä melko samanlainen tahtotila yhteisten käytännön asioiden hoitamisessa. Erojakin löytyy vaikkapa yksilön ja yhteisön välisestä suhteesta. Kokoomus on perinteisesti kannattanut suurempaa yksilön vastuuta omasta toiminnastaan.

Mitä asioita Someron Kokoomus pitää paikallisesti tärkeinä?

– Koulutus on meille ykkösasia, taistelemme oman lukiomme puolesta ”henkeen ja vereen”, hallituksen jäsenet toteavat.

– Luonnollisesti yrittäjyyden tukeminen on meille tärkeää, ja tässä suhteessa kaupunki saisi hieman avoimemmin mielin suhtautua yhteistyöhön esimerkiksi palvelujen järjestämisessä kuntalaisille.

– Ikäihmisistä huolehtiminen on myös tärkeää, oli kyse sitten heidän tarvitsemistaan palveluista, asumisesta tai tarvittavasta hoivasta. Ja juuri nyt myös konkreettisena akuuttina asiana kaavoituksen edistäminen.

– 100 vuotta Someron Kokoomus on yrittänyt rakentaa parempaa Someroa somerolaisille. Työ jatkuu tästä eteenpäinkin.

Juhlallisuudet päätettiin siirtää vuodella.

– Juhlitaan vuoden kuluttua sitten 100+1 -vuotisjuhlia. Eiköhän me jakseta yksi vuosi odottaa. Kyllä tämä kansakunta on joutunut näinä vuosina pahempaakin kokemaan. Kansalle jaettava kahvi tulee olemaan kuumaa ensi vuoden marraskuussakin, hallituksen jäsenet lupaavat.

100 vuotta

 

Someron Kokoomus

– Someron kunnallisjärjestö, perustamispäivä 28.11.1920

– ensimmäisessä johtokunnassa puheenjohtaja maanviljelijä Kaarlo Älli, varapj. pankinjohtaja Aug. Malenius, rahastonhoitaja nimismies V. Lahonen, jäsenmaksujen kokoaja Lauri A. Sariola ja sihteeri opettaja P. Sorma, jäsenmaksu 5 markkaa

– omat kansallisseurat ovat olleet keskustan alueen lisäksi Somerniemellä, Pitkäjärvellä, Ollilassa ja Häntälässä

– nimenmuutos Someron Kokooomus 9.9.1980

– nykyinen puheenjohtaja Totti Nuoritalo (2019–­)