Someron paloasemalla on kattava ja uusi kalusto
Onnettomuustilanteissa tarvitaan miehistöä sekä kalustoa. Tapahtumapaikalle saapuva ammattilainen eli palomies ei voisi paljoa tehdä tilanteen eteen vailla tekniikkaa ja kalustoa.
Ilman paloletkuja, -kirveitä, moottorisahoja, suojavarusteita, leikkureita, levittimiä ynnä muuta olisi mahdotonta tehdä tosipaikassa juuri mitään. Kalustoa sekä ammattilaisia tarvitaan ihmishenkien ja terveyden turvaamiseen, omaisuuden suojaamiseen ja lisävahinkojen välttämiseen.
Kalusto kulkee paikalle autoilla. Niistä uusin saapui Somerolle tänä kesänä, toukokuussa. Scania 360 -merkintä rekisteriotteessa kertoo kuulijalle myös hevosvoimien määrän.
– Se korvasi periaatteessa samanlaisen auton, joka saatiin Somerolle seitsemän vuotta sitten 2013. Tekniikka on vähän mennyt siinä ajassa eteenpäin, palomies Marko Pohjaranta arvioi.
Scanian kokonaispaino on 16 230 kiloa, sillä pyörien päälle kulkee aina myös auton vesisäiliö, jonka vetoisuus on 3 000 litraa. Miehistöä mahtuu hyttiin 5 plus kuljettaja.
Tekniikka on rakennettu Säynätsalossa, joka nykyisin on Jyväskylän kaupunkia. Koritehtaan aiempi nimi oli Sammutin Oy, nykyinen Saurus. Kyseessä on suurin paloautojen päällirakentaja Suomessa.
Edeltävä auto oli käytännössä ”lähiruokaa”, sillä sen päällirakenteet oli tehnyt Paja Viher-Vehmas Oy Tammelassa, joka konkurssin jälkeen on jatkanut toimintaa toisella nimellä.
Uusin auto ei ole suurin. Someron paloaseman suurin on Volvo FM -säiliöauto. Kolmiakselisen auton kokonaispaino on 24 500 kiloa. Mukana kulkee 11 000 litraa vettä.
Suurinkaan ei ole kovin vanha, sillä se tuli Somerolle 2019 alkuvuodesta. Marko Pohjaranta nyökkää, että autoja kierrätetään toimipaikasta toiseen.
– Siellä missä on enemmän tehtäviä, siellä on uudemmat autot. Täältä varsin uusikin auto menee johonkin muualle. Edellinen Turun Paattisiin ja on niitä mennyt Perniöön ja Koskellekin.
Kalustoa ei vanhaksi pääse moittimaan kukaan.
– Somerolla ollaan kaluston puolesta hyvinkin tyytyväisiä.
Kaikkiaan Somerolla on 3 isompaa paloautoa, 2 sammutusautoa, 1 säiliöauto ja 1 miehistönkuljetusajoneuvo. Lisäksi on huoltoautoja, päivystysauto sekä alumiininen moottorivene.
vesitankki on ympäröity palo- ja pelastusvälineillä.
Varusteet tulevat esiin isojen nostosermien takaa. Niitä on joka lähtöön kummallakin sivulta, kaikki hyvin esillä ja ledeillä valaistu. Peräosassa ovat tärkeimmät, pumput ja pelastusvälineet.
Myös katolla kulkee tavaraa. On tikapuuta, tasoa ja pintapelastuslauttaa.
Auton molemmilla puolilla on eri varusteet. Osasta niistä riittää muidenkin kuin vain tässä autossa kulkevien palomiesten käyttöön.
– Erilaisia välineitä tarvitaan liikenneonnettomuuksissa, myrkkyvahingoissa ja tulipaloissa. Lisäksi on nostokalustoa.
Joskus mökkiläisten innokkuus rautaporttien ja ajoesteiden pystytyksessä on saattanut viivästyttää ambulanssin tuloa. Niissä ei ole riittävän järeitä työkaluja lukkojen ja ketjujen murtamiseen, mutta paloautoissa on.
Autoja tarvitaan Suomessa isojen etäisyyksien takia kaiken kaikkiaan todella paljon. Reilu 10 vuotta sitten ennen Salon ja ympäristökuntien liitoksia Varsinais-Suomessa oli 56 kuntaa ja yli 70 palokuntaa. Sitten muodostettiin Varsinais-Suomen Pelastuslaitos, josta Someron puolivakinainen palokunta on yksi osa.
– Palokuntia on vielä enemmän kuin kuntia. Varsinais-Suomessa on 9 ympärivuorokautisesti toimivaa palokuntaa sekä 3 virka-aikana toimivaa, joista yksi on Somero ja lisäksi lähes 70 sopimuspalokuntaa, Oskari Vahlstén selvittää.
Somerolla on töissä neljä vakinaista palomiestä sekä vähintään kaksi aina lähtövalmista miestä. Heidän lisäkseen onnettomuustilanteisiin rientää apuun toimenpidepalkkalaisia eli sopimuspalomiehiä.
