Päättäjät ovat ymmärtäneet kirjastopalveluiden arvon

0
Kirjastonjohtaja Sirkka Ylander sanoo kirjaston tärkeimmän tehtävän olevan lukemisen edistäminen. Kirjasto on matalan kynnyksen palvelupaikka. Se on myös kansalaisten olohuone, joka yhdistää väkeä ja tahoja.

Someron uudella kirjastonjohtajalla Sirkka Ylanderilla on kotona yleensä useampi kirja luvun alla. Niitä on huushollissa levällään pöydällä jos toisella. Hänelle kelpaa kirjallisuuden koko kirjo.

Hän kuuntelee paljon äänikirjoja. Viime lukemisista erityisesti on jäänyt mieleen Suon villi laulu , joka on Delia Owensin esikoisteos. Päähenkilön lapsuuden ja nuoruuden rankat kokemukset ja pääseminen selville vesille tekivät niin lähtemättömän vaikutuksen, ettei Ylander usko, että pitkään aikaan voi tulla luettavaksi yhtä hyvää kirjaa. Kunnes eteen tulee jälleen seuraava omalla tavallaan mielenkiintoinen teos.

Ylander toivoo, että mahdollisimman moni löytäisi kirjojen maailman.

– Lukekaa lapsille. Tai vaikka ette itse niin kirjoja lukisikaan, niin tulkaa lasten kanssa kirjastoon. Antakaa lasten kokea, mitä kirjastosta löytyy. Näyttäkää, että Suomessa on tällainen mahdollisuus lainata aineistoa maksutta kotiin.

Someron kirjasto on Ylanderista toimiva ja hieno kokonaisuus. Hän heittää esimerkiksi kirjastoauton, joka vie lähipalveluja kylien asukkaille. Se antaa mahdollisuuksia kuljettaa kotiovelle muitakin palveluita.

– Somerolla on annettu hyvä resurssit kehittää kirjastoa. Paikalliset päättäjät ovat ymmärtäneet kirjastopalveluiden arvon, kehaisee Ylander.

Hän sanoo kirjaston olevan yksi sivistyksen peruspilareista.

– Kirjaston tärkein tehtävä on lukemisen edistäminen. Lukemisen kautta saavuttaa peruskansalaistaitoja, kuten monilukutaitoa, jotta osaa tulkita ohjeita, hakea tietoa ja pystyy keskittymään pitkään tekstiin. Hyvällä lukutaidolla estetään syrjäytymistä.

Kirjasto on matalan kynnyksen palvelu. Palveluiden ääreen pääsee jokainen.

– Me tarjoamme muun muassa verkon ja laitteita, jos kansalaisella ei niitä ole itsellään käytössä. Olemme merkittävä tuki ja liima myös eri tahojen, kuten päiväkotien, koulujen, palvelukotien ja yhdistysten toimintaan.

Kirjasto on kansalaisten olohuone, jossa voi kohdata väkeä kuin väkeä sekä järjestää kulttuuritilaisuuksia.

– Se lisää yhteisöllisyyttä. Kirjasto on kaiken kaikkiaan merkittävä kulttuurilaitos, jonka palvelujen tuottamisessa on tärkeää, että kirjastossa on osaava, sitoutunut ja riittävä henkilökunta.

Sirkka Ylander toivoo yhteistyötä kaupungin eri toimialojen kanssa.

– Meidän, kirjaston ja esimerkiksi Someron Kulttuurin, Somero-Opiston, nuorisotoimen ja liikuntapuolenkin pitää yhdistää voimamme ja resurssimme. Ja myös tehdä selkeä työjako, ettei tule päällekkäisyyttä esimerkiksi tapahtumissa.

Mahdollisuuksia uusiin palveluihin on Sirkka Ylanderin mielestä ihan vieressä, kun ne vain äkkää. Hän kävi tutustumassa Someron nuorisotiloihin. Siellä oli kitaroita, joiden käyttöaste on niukka.

– Ajattelin, että pari akustista kitaraa voisi ottaa lainattavaksi kirjastoon. Laina-aika voisi olla pari viikkoa kerrallaan. Kitaroihin pitää ensin laittaa uudet kielet ja hankkia kassit päälle.

Tekniikka on kiinnostanut Sirkka Ylanderia pikkutytöstä.

– Isä oli insinööri. Isoveljen höyrykone autotallissa oli kovin tutkittu ihme. Jos jokin kone meni epäkuntoon, niin mielelläni purin sitä osiin ja tutkin, saisinko sen omin neuvoin kunnostettua. Kun isoveli sai lukiossa ohjelmoitavan taskulaskimen, niin ohjelmoin siihen kirppupelin.

Matematiikka oli lempiaine.

– Valitsin lukiossa valinnaiseksi aineeksi atk:n. Silloin se oli ensimmäistä kertaa tarjolla Linikkalan lukiossa Forssassa, selvittää nainen innostustaan tekniikkaan.

Sirkka Ylander opiskeli nuorena datanomiksi. Hän sanoo tietotekniikkakoulutuksesta olleen paljon hyötyä kirjastopuolella, kun palveluita on siirretty digiaikaan ja monipuolistettu palveluja esimerkiksi omatoimikirjaston suuntaan.

– Tein it-alan töitä erilaisissa projekteissa. Perustin oman toiminimen.

Ylander lähti opiskelemaan yliopistoon aikuisemmalla iällä.

Yliopistossa hän otti sivuaineeksi informaatiotutkimuksen ja sitä kautta kirjastoala alkoi tulla tutummaksi ja kiinnostavammaksi.

Karkkilan lisäksi Ylander on tehnyt töitä muun muassa Loimaan seutukunnan, Jokioisten ja Forssan kirjastoissa.

Someron kirjastonjohtajuus alkoi innostaa monestakin syystä. Jokioislainen halusi lyhyemmän kuin tunnin työmatkan suuntaansa.

– Etäisyys kotiin, kaupungin koko ja hyvä kirjasto, sekä siihen lisättynä aiemmin työuralla tutuiksi tulleita nuoriso- ja kulttuuripuolen asioita. Se oli sopivan kokoinen paketti minulle, luettelee Ylander syitä työpaikan hakuun Somerolta.

Sirkka Ylander opiskelee kotiseutuoppaaksi. Hän on kiinnostunut kotiseutunsa Jokioisten historiasta, ja opiskelu on vastapainoa työlle.

Uusi kirjastonjohtaja Sirkka Ylander

– Someron kirjastonjohtaja, aloitti työt 12.10.2020

– oli aiemmin Karkkilan kaupungin kirjastonjohtaja sekä kulttuurin ja vapaa-ajan palvelualueen päällikkö

– it-alan koulutus, datanomi

– luki Tampereen yliopistossa tietojenkäsittelytieteitä, sivuaineena informaatiotutkimusta, valmistui filosofian maisteriksi 2007

– johtamisen erikoisammattitutkinto

– syntynyt Jokioisilla, jossa asuu puolisonsa kanssa

– neljä lasta: kaksi itse synnytettyä (s.1990 ja 1992) ja kaksi uuden liiton bonuslasta (s. 1989 ja 1993), neljä lastenlasta

– kotiseututyö kiinnostaa ja erityisesti Jokioisten kartanoalueen teollisuus sekä Jokioisten ja Forssan historia, opiskelee kotiseutuoppaaksi