Tarinat tutuiksi itse tehden

0
Keanne van de Kreeken edessä on työ, jonka Kirkonmäen koulun oppilaat tekivät hänen johdollaan kaksi viikkoa sitten. Puun oksilla on eläimiä, kummituksia ja kaikkea kivaa.

Ensin Joensuun koulun kakkosluokan oppilaille kerrottiin kirjaston parvella satu. Sitten he saivat ”vapauden” portaissa istumisesta ja kuuntelemisesta. Hiirenhiljaa he kuuntelivatkin.

Viuh ja vauh vain, niin jo kaikki häärivät piirustus- ja maalausvälineiden kanssa pöytien ääressä. Oltiin jännän äärellä: päästiin pukemaan äsken kuultua satua yhteiseksi, isoksi työksi! Aikaa oli puolitoista tuntia, mutta jo alussa näki, että nämä lapset saavat nopeasti valmista aikaan.

– Heidän töistään muodostuu puu, kun kaikki kyseisen luokan piirustukset liitetään myöhemmin yhteen. Sijoitamme ne kaikkien nähtäville lastenosaston pylväisiin, mahdollisesti muuallekin, kirjastonhoitaja Eija Kopponen kertoo.

Kirjastossa oli jo lokakuun aikana tarinapajoja, joissa lapset oman tekemisen kautta pääsivät tutustumaan niiden kuvittamiseen. Ykkös-kakkosten pajoihin pyydettiin vetäjäksi kuvataiteilija Keanne van de Kreeke.

Tarinat tutuiksi itse tehden on Someron kirjaston hanke, jossa on taiteen tekemisen lisäksi myöhemmin myös sanataidepajoja ja pelintekopajoja. Niitä tekevät kolmos–neloset ja vitos–kutoset, joilla on omat vetäjät. Myös draamapajoista on puhuttu.

– Aikaa on ensi vuoden loppuun asti. Saimme Aluehallintoviraston rahoittamaan hankkeeseen 6 000 euroa, jolla voimme maksaa ohjaajien palkkiot. Kanssamme ovat yhteistyössä koulujen rehtorit sekä sivistysjohtaja, Kopponen jatkaa.

Töitä kertyy paljon, sillä Somerolla on monta alakoulua ja niissä monia luokkia. Ihan kaikki eivät käy taiteilemassa.

Opettaja Maarit Jönkkäri kertoo käyneensä oppilaidensa kanssa kirjastossa aiemminkin.

– On tehty tiedonetsintää, ja kahlattu innolla tietokirjoja. Lisäksi kirjastoauto käy koululla joka toinen viikko. Aika moni oppilaista on taidekoulussa, he harrastavat taiteita ja ovat innostuneita. Tulimme kävellen. Lapsista on ihanaa välillä päästä koulun ulkopuolelle. He kaipaavat vaihtelua, Maarit Jönkkäri iloitsee.

Lahja Salminen, Linda Halttunen sekä Kasper Ojala ja Väinö Talonen osoittautuivat kaikki hyviksi piirtäjiksi.

– Tässä oksalla on puutalo. Oksilla on koloja ja orava. Se voi olla mikä puu vaan. Sellainen vaaleanruskea. Olen käynyt taidekoulua jo monta vuotta, selvittää Linda Halttunen, yhdessä kaverinsa Lahja Salmisen kanssa.

Samassa pöydässä taiteilevat myös kaverukset Kasper Ojala ja Väinö Talonen, jonka puussa on linnunpesä. Molempien puissa on paljon oksia, joilla näkyi kiipeileviä ihmisiä.

Keanne van de Kreeke ei ole aiemmin vetänyt koululaisryhmiä kirjastossa, mutta kertoo kiertäneensä Someron kouluissa useinkin.

– Vaikuttaa hienolta! Tiesin jo ennakolta, että tämän ikäisiltä lapsilta syntyy nopeasti valmista, hän kehuu.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here