Jokioislainen konsulttitoimisto Raksantti Oy esitteli 9.12. urheilukentän katsomosta kantavuuslaskelman, joka saatettiin julkisuuteen tiistaina 22.12.
Diplomi-insinööri Antti Jaakkola teki katsomon kestävyydestä hälyttäviä arvioita. Katon ristikko kestää vain noin 17 prosenttia täydestä kuormasta. Tämä tarkoittaa sitä, että lunta saa katolla olla vain noin 20 senttiä. Muut arvot ovat parempia.
Jaakkola näkee suurimman ongelman olevan kattoristikoissa. ”Jos katosta ei käytetä talvella (ei hiihtostadion), niin asia ei henkilöturvallisuuden kannalta ole niin kriittinen, mutta pitäisi pystyä estämään, että sinne ei kukaan mene.”
Tekninen johtaja Marko Mäkinen tulkitsee suurimmaksi ongelmaksi sen, ettei katsomo kestä lumikuormaa.
– Katon ulokkeellisen osan ristikkorakenne ei kestä lumikuormaa kuin murto-osan. Eihän siinä muuten tietysti mitään, kun siellä ei tälläkään hetkellä lumikuormaa ole. Hätää ei nyt ole, mutta turvallisuusriskin takia ei kukaan voi tietää, koska lumimyräkkä saapuu ja tuleeko se lumimäärä katolle. Ongelma on lumikuormassa.
Mäkinen kertoo, että katsomosta ollaan nyt laatimassa korjaussuunnitelma. Sen tekee myös Raksantti.
Paluu jälleen teklaan
Kaupunginhallituksessa käytettiin otto-oikeutta Elylle annettavaan lausuntoon. Asia palautuu tammikuussa tekniseen lautakuntaan uudelleen valmisteltavaksi.
– Laitoin viikko sitten tiistaina postia Ely-keskukseen, että otto-oikeutta käytettiin. Eli tämän vuoden puolella asiaa ei enää pystytä käsittelemään. Avustukset olen laittanut eteenpäin, mutta sitä ei ole tiedossa, kuinka he Elyssä nyt tähän reagoivat. Joka tapauksessa Varsinais-Suomen Ely-keskuksen ratkaisu suojeluasiasta saattaa vähän viivästyä, Marko Mäkinen huomauttaa.
Hallituksessa päätös otto-oikeudesta syntyi äänin 5–4 kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien edustajien tukemana. Sitä esitti Jutta Varjus (kok.) ja häntä kannatti Riitta Lehtinen (sd.). Otto-oikeutta vastaan olivat keskustan edustajat.
Varjus perustelee ehdotustaan puutteellisella valmistelulla.
– Näin on ainakin puhuttu, että siitä korjauslaskelma tehdään – eli vaihtoehtoinen laskelma, mitä korjaaminen maksaa. Mitä hyötyä on kantavuuslaskelman teosta, jos mitään ei aiota asialle tehdä.
Jutta Varjus sanoo olevansa ”aika pettynyt”, jos ei asiaa selvitetä.
– Olen melko saletti, että korjaus on edullisempaa kuin uuden katsomon rakentamiseen kuluva 670 000 euroa. Käyttökieltohan nimenomaan perustui katosrakenteisiin. Jos katsomoa tutkii, niin aika simppeleistä rakenteista on loppukädessä kyse, vaikka siinä onkin pitkä lippa. Siinä on ristikkorakenne, palkkia ja pilaria.
Rakennussuunttelutöitä tekevä arkkitehtiylioppilas Jutta Varjus ei käsitä, miksi 60 vuotta vanha rakennus ei ole jo monesti aiemmin historiansa aikana lysähtänyt kasaan.
– Tänä vuonna siitä sitten tuli vaarallinen rakenne. Silloin siihen on reagoitava, jos näin todetaan. Asiassa ei ole vaihtoehtoja. Niin se ei ole, ettei sitä korjaamaan pystyisi – se täytyy muistaa.
Ihmettelyä hänessä herättää kantavuuslaskelman havainto, että katsomo ”liukuisi pois”.
– En tiedä, voivatko pultit ja mutterit, palkit ja pilarit niin paljon kaupungille maksaa, kuin annetaan ymmärtää. Pitäisi tarkemmin selvittää, mitä korjaaminen maksaa.
Hän kertoo olevansa edelleen säilyttämisen kannalla, ei suojelun. Hänelle ne ovat kaksi eri asiaa.
– Suojelu aiheuttaa aina tiettyjä byrokraattisia kuvioita. Enkä usko, että me uudesta noin hyvää saadaan. Se kuuluu Someron urheilukenttään. Se on meidän ”retrokenttä”.
Nykyinen katsomo säästää Varjuksen mukaan tilaakin, jos sinne pystytään laittamaan pukukopit ja sosiaalitilat.
– Tilaa säästyy myös muille urheilukenttäratkaisuille. Ne muut kentäthän tekevät alueesta sen ”somerolaisen olohuoneen”, josta nyt puhutaan. Voisi olla padelkenttää, tenniskenttä, koriskenttää, kuntolaitteita, beachkentät ja niin pois päin.
Ne tekevät alueesta sellaisen, että porukkaa pyörii.
– Pesäpallokenttä oli siinä, missä nyt on SoLu ja oli ruokala. Ei entinen SoLun rakennus voi saada sille paikalle toimenpidelupaa kuin viideksi vuodeksi kerrallaan – mutta ei pysyvää rakennuslupaa. Rakennussuunnittelijana mietin, että sehän on erikoinen juttu, ettei tarvita kunnollista perustustakaan rakennukseen. Sitä ei ole tehty pysyvän rakennuksen perustuksilla.
– Se on todella siisti ja kiva väistötila, mutta ei täytä pysyvän rakennuksen merkkejä. Jos SoLu olisi alunperin mietitty pysyväksi, se olisi varmasti kannattanut tehdä vähän eri tavalla ja eri paikkaan, jotta se olisi Suomen lakien ja asetusten mukainen. Ikävää, että tämä on mennyt juupas–eipäs-väittelyksi.
Jotain pitäisi tehdä, etteivät asiat roikkuisi.
– Vaikka kenttään enemmän rahaa menisikin, niin toivon, että katsomo jäisi paikoilleen. Nyt väittely kulminoituu kentän katsomoon ja kahteen ylimääräiseen juoksurataan.