Pankkitoiminta Suomessa on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana todella paljon. Pankkien ja viranomaisten, esimerkiksi Kelan tavoitteena on saada kaikki asiakkaat digitalisoinnin piiriin ja hoitamaan asiansa verkossa itse.
Näin ei voi jatkua ja jonkun tahon on asiaan puututtava. Yksi sopiva taho tähän olisi Eläkeliitto ry esimerkiksi yhdessä muiden eläkeläisjärjestöjen kanssa.
Kaikilla, varsinkaan iäkkäämmillä asiakkailla, ei ole tietokonetta, eikä taitoa hoitaa asioita verkossa. Neuvotaan, että lapset ja lapsenlapset voivat hoitaa heidän asioitaan. Kaikilla ei ole lapsia, joten heidän kohdallaan tuo ei ole ainakaan mahdollista. Niidenkin kohdalla, joilla on jälkeläisiä, tämä voi olla riski, sillä kaikissa tapauksissa jälkeläisiinkään ei ole aina luottamista.
Nykyisin kaikista pankkikonttoreista ei enää voi nostaa käteistä rahaa ja niistäkin mistä voi rahaa kassalta nostaa, aukioloajat ovat rajallisia tai sitten pitää peräti varata aika, jotta voi hakea omalta tililtään omaa rahaa. Kaikki vanhemmat ihmiset eivät tätä sisäistä.
Seniorikansalaiset eivät ole tällaiseen tottuneet. He haluavat asioida pankkikonttorin kassalla. Vanhemmat ihmiset muistavat hyvin, miten pankkipalvelut ennen toimivat. Sekin tuntuu ihmeelliseltä, kun kysytään, mihin rahat aikoo käyttää, jos nostaa isomman summan, ja mistä on saanut rahat, jos tallettaa isomman summan. Tämä lienee EU:n määräys, mutta tuntuu kuitenkin osasta seniorikansalaisista oudolta, koska kyseessä on oma raha. Korkeat palvelumaksut vaikuttavat pienituloisten eläkeläisten talouteen.
Seniori-ikäisiä on Suomessa paljon, varsinkin pienillä paikkakunnilla. Esimerkiksi Somerolla on yli 65-vuotiaita noin kolmannes eli lähes 3000 henkilöä. Osa heistä on sellaisia, jotka tarvitsevat henkilökohtaista palvelua eli kansanomaisesti sanottuna ”palvelua nokakkain”. Asiakasta tulisi mielestämme kuunnella enemmän, esimerkiksi asiakasraadit voisivat olla hyviä.
Valtion virastojen, kuten poliisin, verotoimiston ja Kelan, palvelut pyritään kaikki saattamaan hoidettavaksi digitaalisesti verkossa. Verotoimistossa, poliisin ja Kelan palvelupisteissä on hyvin vähän kasvotusten hoidettavaan palveluun kuuluvaa henkilökuntaa. Lisäksi palvelut on keskitetty vain suurimpiin kaupunkeihin. Tämä ilmenee siten, että virastoissa kasvotusten suoritettavaan asiakaspalveluun on pitkät jonot ja odotusaika on kohtuuton tai aika pitää varata etukäteen. Monet seniorikansalaiset eivät ole tällaiseen tottuneet. Monien palveluitten tuomista takaisin pienille paikkakunnille olisi vaadittava, vaikka vain kahtena päivänä viikossa. Myös viranomaisten palkkaamille bittinikkareille pitäisi ohjeistaa, että sähköiseen asiakaspalveluun liittyvät suunnittelutyöt tehtäisiin asiakasystävällisemmäksi käyttäjille kuin nykyään tehdään.
Toivomme, että Eläkeliitto ry yhdessä muiden eläkeläisjärjestöjen kanssa ryhtyy pikaisiin toimiin edellä esittämiemme asioiden parantamiseksi seniorikansalaiset huomioiden. Yhdistyksemme syyskokous jätti aiheesta kannanoton.
Eläkeliiton Someron yhdistys