Somerolta kotoisin olevalle Laura Sorvalle koronavuosi poiki keväällä valtakunnallisesti merkittävän työprojektin. Syksyllä hankkeen toteuttanut tiimi palkittiin peräti kolmella merkittävällä valtakunnallisella tunnustuksella.
Laura Sorva on Valtiokonttorin hankejohtaja ja on erikoistunut uusien palvelujen käynnistämiseen.
Valtiokonttorin Kustannustukihankkeen asiointipalvelu sai Suomen paras asiakasteko 2020 -palkinnon yhteiskunnallisesti merkittävän ja asiakaslähtöisen palvelun kehittäjänä.
Lisäksi se sai kunniamaininnan innovatiivisuudestaan Suomen Laatukeskuksen Quality Innovation Award -kilpailussa sekä Arvoliiton Vuoden 2020 vaikuttavin ARVO-teko tunnustuksen.
Esimerkiksi Laatukeskuksen perusteluissa todetaan seuraavaa: ”Valtiokonttori sai toukokuussa lähes mahdottomalta kuulostavan tehtävän käynnistää kustannustuen maksaminen koronan runtelemille yrityksille kuuden viikon kuluessa. Lopputuloksena julkaistiin suunnitellulla aikataululla sähköinen hakupalvelu, jonka helppoutta ja vaivattomuutta asiakkaat kiittivät. Toteutus vaikutti myönteisesti tuhansiin yrityksiin ja yhteiskuntaan. Tukea on maksettu kahden kuukauden aikana noin 120 miljoonaa euroa noin 3 500 yritykselle, ja kustannustuella on arvioitu pelastetun satoja yrityksiä. Kustannustuen toimeenpano oli asiakasteko, joka auttoi konkreettisesti hädässä olevia yrityksiä ja ilmensi julkishallinnon asiakaslähtöisyyttä ja tehokkuutta. Asiakkaat antoivat palautteissaan kiitosta erityisesti ammattitaitoisesta, nopeasta ja ystävällisestä palvelusta”.
Viime keväänä Valtiokonttori sai korona-poikkeusolojen aikana tehtäväkseen järjestää nopeasti yritysten koronatueksi tarkoitetun kustannustuen jakamisen. Kustannustuki oli tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto oli pudonnut merkittävästi koronan takia, ja jotka siksi olivat akuutissa liiketoiminnallisessa hädässä.
Laura Sorvan tehtävä työhön ryhtyneessä tiimissä oli varmistaa, että palvelu toteutuu sovitusti ja käynnistyy ajallaan. Palvelu rakennettiin vain kuudessa viikossa, mitä voidaan pitää ennätyksenä julkishallinnossa.
– Tuen toimeenpanoa varten rakennettiin sähköinen asiointipalvelu ja rekrytoitiin lyhyessä ajassa kymmeniä uusia työntekijöitä asiakaspalveluun. Työhön osallistui 160 ammattilaista useista eri organisaatioista. Oman mausteensa toteutukseen toi se, että koko hanke toteutettiin etätyönä, kertoo Sorva.
Hän korostaa joukon intoa ja ammattitaitoa.
– Julkihallinnossa työskentelee älyttömän kyvykästä sakkia.
Tärkeintä tiimille oli luoda mahdollisimman asiakaslähtöinen palvelu.
– Lähtökohta oli, että jokainen joka olisi tukeen oikeutettu sen myös saisi. Tukea piti olla mahdollisimman helppo hakea, että ei tarvitsisi palkata konsulttia osatakseen sen tehdä.
– Kun se oli tehty, piti miettiä, miten tavoittaa ihmiset, joille tuki kuuluu. Että yritykset varmasti hakisivat tukea.
Kustannustuessa potti oli 300 miljoonaa. Sitä haettiinkin hyvin, mutta valtaosa jäi jakamatta tuen tiukkojen kriteerien, kuten toimialarajausten, minimiliikevaihdon, ja vähimmäistuen määrän vuoksi. Hakemuksista hylättiin peräti 70 prosenttia. Tukea saatiin jaettua noin 120 miljoonaa euroa.
Nyt joulukuussa starttaa tuenhaun toinen kierros.
Laura Sorva iloitsee siitä, että hallituksen lainsäätäjät kuuntelivat tällä kierroksella myös Valtiokonttoriin yrittäjiltä tullutta palautetta. Uusi kustannustuki tulee olemaan rajauksiltaan edeltäjäänsä väljempi. Esimerkiksi yrityksen vähimmäisliikevaihtoa koskenut vaatimus poistettiin.
Myös tuen määräytymisen perusteeksi hyväksyttäviä yrityksen vaikeasti sopeutettavia kuluja on laajennettu.
Toisella hakukierroksella tuettaviin yrityksen niin sanottuihin ”joustamattomiin kuluihin ja menetyksiin” voidaan käyttää myös enemmän yritys tai toimialakohtaista harkintaa.
Esimerkiksi taksiyrittäjien ajoneuvoihin liittyneitä lakisääteisiä vakuutusmaksuja ei ollut mahdollista tukea ensimmäisellä hakukierroksella, mutta toisella kierroksella lainsäädäntö mahdollistaa tämänkin.
Myös välttämättömiä vuokratyövoimakuluja on mahdollista lukea osaksi tuen perustetta.
Tuettavia palkkakuluja on laajennettu siten, että toiminimiyrittäjien yksityisnostoja on mahdollista lukea osaksi tuen määräytymisperusteita.
Yrityksen saamat muut koronapandemiaan liittyvät tuet (esimerkiksi Business Finlandin ja Ely-keskuksen myöntämät koronatuet) vähennettiin ensimmäisellä hakukierroksella yritykselle myönnettävästä kustannustuesta. Tämä pienensi monen yrityksen kohdalla huomattavasti kustannustuen määrää. Nyt vastaavaa muiden tukien yhteensovittamista ei tehdä.
– Valtiokonttorin tulee kuitenkin huomioida edelleen, ettei yrityksille myönnetä EU-valtiontukisääntelyn vastaisesti puitetukiohjelman mukaisia tukia yli 800 000 euroa, Sorva huomauttaa.
Myös tukikautta pidennettiin kahdesta viiteen kuukauteen eri toimialojen ja yritysten erilaisten tilanteiden huomioimiseksi. Koronapandemian vaikutukset osuvat yrityksissä osittain eri aikoihin.
Haku käynnistyy 21. joulukuuta, mutta puhelinpalvelu on jo avattu.
– Haluamme palvella jo ennakkoon, jos yrittäjillä on hakuun liittyen jotakin kysyttävää.
Haku päättyy helmikuun lopussa.
Sorvan kertoessa projektistaan ja tukimahdollisuuksista, hänen puheesta kuuluu koko ajan aito auttamisen halu.
– Tällaisessa tilanteessa kaiken lähtökohta on, että autetaan toinen toistamme, sanoo Sorva, eikä puhu pelkästään tukiprojektistaan.
Nyt kun tukipaketti starttaa toiselle kierrokselle, hän kannustaa:
– Puhelinpalveluumme voi aina soittaa, kun on sellainen tilanne, että tarvitsee apua tuen hakemiseen.
haekustannustukea.fi
palvelunumero 02 95 50 3050
Someron kunnanjohtajan tytär
Laura Sorva on yksi edesmenneen Someron kunnanjohtajan Jukka Sorvan neljästä lapsesta. Hänen äitinsä Irma Sorva asuu edelleen Somerolla, ja koti onkin Etelä-Suomeen levittäytyneelle sisarusparvelle tärkeä tukikohta.
Sisaruksista Aaro Sorva tunnetaan Taikuri Aarona ja hän asuu Turussa, Saara Sorva on tanssinopettajana Lahdessa ja Esko Sorva ohjelmistoalan yrittäjänä Helsingissä.
Laura Sorva valmistui Someron lukiosta 1997.
– Sieltä lähdin opiskelemaan Tampereen yliopistoon kauppatieteitä. Pääaineeni oli vakuutustiede, ja työllistyin vakuutusalalle. Työskentelin kymmenisen vuotta monipuolisesti vakuutusalalla, muun muassa Kelassa, vakuutusoikeudessa ja vakuutusyhtiöissä. Työtehtäväni painottuivat kehittämiseen ja johtamiseen, kertoo Sorva.
– Sitten tuli into lähteä opiskelemaan uudestaan. Opiskelin Tampereen yliopistolla yhteiskuntatieteistä maisterin tutkinnon ja suuntauduin hyvinvointipalvelujen järjestämiseen. Innostuin uusien palvelujen kehittämisestä, ja niin vakuutusalan työt vaihtuivat yrittäjyyteen. Perustin startup-yrityksen ja kuntosalin, joista jälkimmäinen on vielä voimissaan.
– Yrittäjyyden kautta pääsin toteuttamaan aiempien töiden ohessa asuntoharrastuksen kautta syntynyttä mielenkiintoa asuntokauppaan, kun luin muutama vuosi sitten LKV-tutkinnon ja ryhdyin kiinteistönvälittäjäksi. Kiinteistönvälitys työllisti minua viime kevääseen asti, jolloin korona haastoi minut kuten monen muun yrittäjän miettimään, että mitä seuraavaksi.
Vastaus tuli Valtiokonttorista, jonne hänet palkattiin hankejohtajaksi.
– Valtiokonttorin tehtävä, jossa johdan kustannustuen käynnistämistä, yhdistää kaikkea aiemmin tekemääni – vakuutustoimialan logiikkaa, palvelujen käynnistämistä ja startup-henkistä otetta kehittämiseen, kertoo Helsingissä asuva Laura Sorva kuulumisiaan.
