Konsultoitu on ja mietitty syntyjä syviä. Kokemukseni mukaan konsultit antavat toivotun suuntaisia vastauksia. Jos kysytään, mitä vikoja tässä on, saa varmasti luettelon perusteineen. Jos kysyy, miten tämän saisi edullisesti korjattua, siihenkin saa vastauksen selvityksineen. Ihmisyyteen kuuluu toisen toiveiden arvioiminen ja sen mukaiset vastaukset. Konsultit, jotka sanovat tilaajalle: ”Älä höpöjäsi puhu, ei noin kannata tehdä” ovat huonosti työllistettyjä.
Maalaisjärjellä ajatellen katsomon pois liukuminen ja sen riski on aika raju juttu, mutta onko se todellinen riski, on ihan eri asia. Somerolla on jopa pyörien päälle rakennettu katsomo, eikä siinäkään kukaan pelkää. Jos riski on olemassa, kohtuullisin kustannuksin on ilmeisesti rakennettavissa vinotuet, joilla riski eliminoidaan.
On kovin tuttua vanhojen rakennusten korjauksista puhuttaessa, että monet kommentoivat: ”Pistäkää pillarilla matalaksi ja tehkää uusi”. Erityisesti ihmiset, jotka eivät maksa hommaa, mielellään ovat sen sortin asiantuntijoita.
Siinä samalla kentällä on valmiiksi nuorten työpaja. Luulin jo sen sosiaalitilojen olevan kentän käytössä, jos ei ole, niin helppo on käyttö aloittaa.
Urheilukenttä ei ole kokoaikaisessa käytössä, talvella siellä on aika hiljaista. Kannattaako siihen panostaa valtavasti. No, valtio tukee, vaan ei maksa kaikkea. Me veronmaksajat sen valtion tuen maksamme, kuten kaupungin rakennustyötkin. Pelkästään koreuden ja komeuden takia ei kannata mitään tehdä, jos ei turistipyydystä pysty teettämään.
Nuoret tarvitsevat toki tilansa. Pystyisikö sosiaalitilojen osalta toimimaan niin, että urheilukentän päivittäiskäyttöön voisi kunnostaa ja varustella vanhat sosiaalitilat ja isojen tapahtumien aikana pajan tilat olisivat kentän käytössä? Se lienee aikataulutus- ja järjestelykysymys.
Olen urheilumyönteinen, urheiluhullu, jos vaimolta kysytään. En silti näe tarvetta ylirakentamiseen suorituspaikkojen osalta. Kunnossa paikkojen pitää olla, mutta ei ”ylikunnossa”.
Rakentamisen neuvojia käyttänyt