Kaupunginvaltuustossa riitti puhetta urheilukentän peruskorjauksesta. Korjataanko, kuten oli aiemminkin päätetty, hanke vireille laitettu ja johon valtiolta pyydetty rahaa. Vai riittäisikö vähempikin remontti ja toimitaanko kaupungin omin rahoin. Joukko oli jakaantunut kahtia, eivätkä osapuolet lähentyneet toisiaan useista puheenvuoroista huolimatta.
Kaupunginvaltuusto päätyi äänin 20–15 peruskorjauksen kannalle. Keskusta, perussuomalaisten kaksikko Harri Känkänen ja Matias Mäkinen, kristillisdemokraattien ainoa edustaja Tarja Iivonen sekä kokoomuksen Kati Fonsell-Laurila olivat enemmistössä. Demarit, vasemmistoliiton kaksikko Jukka Lehtilä ja Heikki Lehtinen, vihreiden ainoa edustaja Katariina Kauriinoja sekä kokoomuksen edustajat Fonsell-Laurilaa lukuun ottamatta olivat pienemmän remonteeraamisen kannalla. Vuosi sitten äänestystulos oli 20–16.
Ensi vuoden talousarvioon kenttään varataan 420 000 euroa. Hankkeen kustannukset ovat runsaat 1,6 miljoonaa. Näin tekninen lautakunta oli aiemmin esittänytkin. Kaupunginhallituksessa oli päädytty esittämään valtuustolle 350 000 euron saneeraussummaa, joka olisi jakautunut vuosille 2021–2023.
Peruskorjaus ei päässyt tänä vuonna alkuun katsomon suojeluhakemuksen vuoksi.
Juha Salo (kesk.) teki vastaesityksen kaupunginhallituksen esitykselle. Hänen ehdotuksensa vastasi teknisen lautakunnan aiemmin esittämää peruskorjausta ja rahasummia.
Riitta Lehtinen (sd.) toivoi, että kenttä korjattaisiin kaupungin omalla rahalla ja vain välttämättömät asiat. Ja että kentästä tehtäisiin sellainen kuin somerolaiset tarvitsevat.
– Tehdään meille kuntalaisille sopiva liikuntapaikka.
Samoilla linjoilla oli Jutta Varjus (kok.). Hänestä kentälle riittää kohtuullinen korjaus eikä lisäratoja tarvita. Varjus oli tiedustellut somerolaisilta jalkapalloharrastajilta näiden tarpeita. Nämä ovat tyytyväisiä kenttään: se riittää heille kuin myös lajin nappulaliigalle ja Suviheinäturnaukselle, samoin lasten ja nuorten yleisurheilujen Tiistai- ja Keskiviikkokisoille.
– Eikä hienossa yleisurheilutapahtumassa Seiväskarnevaaleissakaan ole niin paljon osallistujia, että laajempi urheilukenttä olisi tarpeen.
Hän epäili josko Somerolle monia jalkapallomaaotteluita saataisiin. Eerikkilästä hän oli saanut tiedon, että se voisi tarkoittaa 15–17-vuotiaiden maaotteluita. Sellaisia Eerikkilässä oli ollut muutama vuonna 2019.
– Kenelle tätä peruskorjausta tehdään? Kenttä ja koko alue tulisi tehdä meille somerolaisille käyttäjille, tähdensi Varjus.
Häntä ihmetytti, miksei katsomolle ole tehty aiemmin mitään, vaan sen on annettu rapistua. Varjuksesta katsomo on korjattavissa. Hän oli sen säilyttämisen, muttei suojelun kannalla. Varjus otti esille myös SoLun, josta on kaavailtu puku- ja sosiaalitilaa urheilijoille. Hän sanoi, sen olevan parempi kuin parakit, mutta että se on tehty väliaikaiseksi väistötilaksi, ei pysyväksi.
Varjuksen mielestä urheilukentän peruskorjaamisen tilalle kannattaisi ennemminkin ruveta suunnittelemaan uutta sisäliikuntahallia, jonka tarve on selkeä Somerolla.
– Urheilukentän huonon kunnon vuoksi ei ole jäänyt yhtään kisaa pitämättä, mutta salipulan vuoksi treenejä on jäänyt, esimerkiksi futsalissa ja salibandyssa.
Valtuuston puheenjohtaja Jani Kurvinen (kesk.) hämmästeli ajatuksenjuoksua, että muutetaan suunnitelma kentän korjauksesta hallin rakentamiseksi.
– Tällainen toimintatapa ei täytä hyvän hankesuunnittelun kriteereitä.
– 10 vuotta on haluttu korjata kenttä, selvitelty asiaa ohjausryhmässä, jossa on eri puolueiden edustajat ja viety hanketta eteenpäin, ja nyt kun rahaa ollaan saamassa valtiolta, niin hanke kuopataan ja loppusuoralla löydetään muita ohi meneviä hankkeita. Ei tunnu järkevältä keskeyttää vuosia suunniteltuja hankkeita.
Jaana Kyyrä (kesk.) totesi, ettei ole kyse ratojen lisäyksestä, vaan kentän peruskorjauksesta; sen pohjasta ja salaojituksesta.
– Kun lähdetään korjaamaan, niin se täytyy tehdä perustuksia myöten.
Kyyrä sanoi, etteivät vanhan katsomon sosiaalitiloissa putket vedä, eikä katsomorakennuksesta saada pikkukorjauksilla kunnollista ja esteetöntä.
– Ensimmäinen askel on urheilukentän perusteellinen korjaus ja sitten sen ympärille rakennetaan muita urheilupaikkoja.
Heikki Lehtisestä (vas.) kentän salaojat toimivat, mutta nurmi pitää uusia.
– Uusi nurmi kannattaa laittaa, ja pinnoittaa radat. Hoidetaan vanha katsomo kuntoon. Sitä ei kannata purkaa, vaan korjata ja säilyttää, totesi Heikki Lehtinen ja oli kaupunginhallituksen esityksen kannalla.
Hänestä kansainvälisten otteluiden tuominen Somerolle on utopiaa, eikä siksi urheilukenttää tarvitse peruskorjata ja suurentaa.
– Olen elämäni aikana seissyt sen verran monta tuntia urheilukentällä, että luulen tietäväni. Minusta kentän salaojat toimivat melko hyvin, jatkoi Ismo Valve (sd.) Lehtisen aatosta.
Hän ihmetteli, miksei kentän pukutiloja aikoinaan kunnostettu, vaikka niille tehtiin kuntotarkastus ja korjaussuunnitelma.
– Oliko se liian kallis? Tehdään kentälle korjaus kevyempänä, korjataan katsomo ja pidetään se kunnossa, ehdotti Valve.
Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Juha Salo äimisteli, miten kenttä ei nyt olekaan huonossa kunnossa.
– Tekniseen lautakuntaan on tullut vuosien varrella säännöllisesti viestiä, että nurmialue ja juoksuradat ovat huonossa kunnossa, vesi makaa kentällä. Kun saatiin peruskorjauksen hankesuunnitelmat valmiiksi, niin kaikki onkin yhtäkkiä ihan kunnossa.
Matias Roto (kesk.) peräsi poliittista johdonmukaisuutta eli kun on jotain päätetty, niin siitä pidettäisiin kiinni. Roto uskoi, että suojeluvalitus oli vienyt urheilukenttäkunnostusasian sivuraiteille.
Riitta Lehtisestä urheilukenttäkeissi alkoi saada korneja piirteitä.
– En ole kuullut koskaan, että valtiontuen saamiseen olisi vaikuttanut esteetön pääsy katsomoon, ihmetteli Riitta Lehtinen.
Hän muistutti myös, että nykyinen kenttä täyttää Palloliiton vaatimukset jalkapallon maaotteluilta.
Tarja Iivonen (kd.) toivoi Someron puoluekentässä löytyvän jonkinasteista yhteisymmärrystä.
– Jos ruvetaan remontoimaan, niin remontoidaan kunnolla. Nurmikenttä on kaikella tavalla painonsa arvoinen kultaa. Verrattuna esimerkiksi tekonurmeen; sehän on muovisaastetta.
Ympärillä olevien kenttien, kuten tenniskenttien, kunnostukseen Iivonen ehdotti rahojen hakua toisaalta, ja viittasi tenniksen olevan elitistinen laji.
Katariina Kauriinoja (vihr.) sanoi, että kaupungin investointeihin on toivottu järkevyyttä.
– Tässä kohtaa olisi hyvä säästää. Tehdään se, mikä on tarpeen, eikä oteta ylimääräistä miljoonaa velkaa.
Harri Känkänen (ps.) sanoi urheilukentän korjauksen olevan investointi tulevaisuuteen.
– Sijoitetaan tulevaisuuteen, nuorisoon ja annetaan heille mahdollisuuksia liikkua.
Samoilla linjoilla oli Mirja Rouhiainen (kesk.).
– Emmekö ole lähteneet liikkeelle parantamaan tulevaisuuden mahdollisuuksia. Ei laiteta nyt STOP-merkkiä huomiselle, vaan rakennetaan sille huomiselle mahdollisimman hyvät palvelut.
– Nyt tehdään urheilukenttä valmiiksi. Peruskorjauksesta on jo kerran äänestetty, ja tehty päätöskin. Tämä hanke pitää saada maaliin. Seurataan sen jälkeen kohti muita hankkeita ja mennään eteenpäin, jatkoi Harri Känkänen.
Hän tähdensi, että kaupunginhallituksen esittämällä 350 000 eurolla tuskin saataisiin edes katsomoa korjattua.
– Olemme laittaneet miljoonia Kiiruun koulukeskukselle. Siihen verrattuna tässä puhutaan pienestä asiasta.