Somero-lehti 17.12.2010
Teksti ja kuva Sauli Kaipainen
Someron seurakunnan vuosikate on tulevana vuonna nipin napin, noin 11 000 euroa, plussan puolella. Isompiin irtiottoihin talous ei anna mahdollisuuksia, joten investoinnit on tarkoitus pitää alhaisella tasolla.
Valtuutettujen ensimmäisessä puheenvuorossa Niina Mikkola muistutti kaupunginvaltuuston tehneen omalta osaltaan periaatepäätöksen, että neuvottelut perheneuvonnan säilyttämisestä Somerolla jatkuvat seurakunnan kanssa. Mikkola esitti, että myös seurakunta tekisi asiasta periaatepäätöksen.
Matti Härkönen viittasi myös kaupunginvaltuuston yksimieliseen tahtoon. Hän esitti, että neuvottelujen pohjaksi kaupungille ehdotettaisiin 70 prosenttia perheneuvonnan kustannuksista, ja seurakunnalle jäisi loput. Maksuosuudet olisivat 42 000 ja 18 000 euroa, yhteensä 60000 euroa.
– Jos meillä on selkeä esitys, niin uskon, että se menee läpi, Härkönen totesi.
Kokous kirjasi toivomuspontenaan, että neuvotteluja jatkettaisiin kaupungin kanssa. Valtuutetut olivat puheenjohtaja Matti Antolan sanoin liikuttavan yksimielisiä myös prosenttiosuuksien linjauksesta.
Hallintokulut hyväksyttävä
Kolmannen, puolikkaan diakoniatyöntekijän palkkaamiseen Matti Härkönen ehdotti käytettäväksi vapaita varoja, joita kappeliseurakunnalla on noin 10 000 euroa ja diakoniatyöllä Rundqvistin testamenttivarat mukaan lukien noin 5 000 euroa. Niin sanotut vapaat varat ovat erilaisia seurakuntalaisilta saatuja keräys- tai lahjoitusvaroja. Myös Matti Kultanen kannatti kolmannen diakoniatyöntekijän puolikkaan viran jatkamista vuodella.
Talouspäällikkö Seija Hakamäki muistutti, että vapaiden varojen käytöstä kirkkovaltuusto ei voi suoraan päättää, vaan varojen haltijoiden pitää tehdä omat päätökset ensin.
Matti Härkönen totesi seurakunnan hallintokulut suuriksi.
– Yrityselämässä hallintokuluihin menee 10 prosenttia, mutta seurakunnissa 50 prosenttia kaikista kuluista, Härkönen vertaili.
– Pienessä seurakunnassa hallintokulut kohoavat väistämättä suhteellisen isoiksi. Siltä emme kuitenkaan voi välttyä, kun haluamme säilyä itsenäisenä, evästi viimeistä kertaa kirkkovaltuuston puheenjohtajana toiminut Matti Antola kokousväkeä.
Metsät erinomaisia
Kokouksen päätteeksi Metsänhoitoyhdistys Salometsän alueneuvoja Kuisma Munter piti alustuksen seurakunnan metsistä.
Seurakunnalla on metsää 234,5 hehtaaria, jotka sijaitsevat seitsemällä eri tilalla. Suurin alue on Jakkulassa. Metsien puusto on kuusi- ja tukkivaltaista. Tukkipuun ja kuitupuun osuudet ovat aika tarkalleen puolet ja puolet.
– Yli puolet seurakunnan metsistä on uudistuskypsiä ja varttuneita kasvatusmetsiä. Hakkuumahdollisuuksia on noin 7 000 kuutiota. Määrä sisältää sekä tukkia että kuitua, jolloin metsät myös pysyvät kunnossa. Metsätuloja seurakunnalla on saatavissa seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 150 000 euron edestä. Summa tietysti riippuu voimakkaasti puun hinnasta, Kuisma Munter kertoi.
Hoitokulujen osuus on alle 5 000 euroa vuodessa. Munter totesi seurakunnan metsien olevan erittäin hyvässä kunnossa. Siellä on pankki, jota voi tarvittaessa käyttää.