Varsinais-Suomen Aluehallintovirasto teki viime viikolla päätöksen Paimionjoen yläosan säännöstelyn lakkauttamisesta. Samassa yhteydessä Avi päätti mahdollistaa myös lakkauttamisesta aiheutuvat vesirakennustyöt.
Paimionjoen säännöstelystä luovutaan, koska se on käynyt tarpeettomaksi. Turku ei enää Someron ja Paimionjoen vesiä tarvitse.
Säännöstelyn ylärajan noudattaminen on ollut vuosien saatossa vaikeaa. Vähälumisina talvina kevään alivedenkorkeudet ovat laskeneet liian alas. Ylimmät vedenkorkeudet ovat olleet joinakin vuosina Painiolla vastaavasti jopa kaksi metriä niitä korkeammalla.
Säännöstelyllä on ollut haitallisia vaikutuksia vesiluontoon ja vedenlaatuun. Säännöstelyn ylläpito aiheuttaa myös kustannuksia.
Sekä Someron kaupunki että Turun Seudun Vesi Oy ovat olleet hakijoina, koska alunperin säännöstely-, vedenotto- ja vedenjohtamisluvat on kirjoitettu 1964 samaan ratkaisuun. Avi myöntää säännöstelyluvan Someron kaupungille, joka ottaa rakennettavat pohjapadot ja niiden hoidon vastuulleen.
Luvan saajan eli Someron on maksettava maanomistajille alueiden muuttumisesta vesialueeksi sekä maa-alueiden vettymisestä korvaustaulukon mukaiset kertakaikkiset korvaukset. Vesilain mukaisesti laillisesti aiheutetuista edunmenetyksistä on määrättävä täysi korvaus.
Kokonaiskorvaussumma Painiolla on 75 609 euroa ja kaikkien kolmen kohteen eli Painion, Rautelan ja Hovirinnan osalta yhteensä 105 542 euroa.
Avi katsoo, että lupamääräysten mukaisesti toteutettuna hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin.
———————-
Kevään alivedenkorkeuksien nousu on mittavin hyöty
Sauli Kaipainen
Aluehallintovirasto myönsi Someron kaupungille luvan Hovirinnankosken säännöstelypadon osittaiseen purkamiseen, osittaiseen pysäyttämiseen; sekä muuttamiseen pohjapadoksi kivikynnyksineen, alivirtaamauomineen, altaineen sekä kutusoraikkoineen.
Lupa heltisi myös Rautelankosken kunnostamiseen ja Painion pohjapadon sekä rullaradan rakentamiseen Paimionjoen yläjuoksulle.
Hankkeen toteuttamiseen on ryhdyttävä 3 vuoden kuluessa ja olennaisilta osiltaan se on toteutettava 6 vuoden sisässä siitä, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi. Päätöksestä on joulun vuoksi yli kuukauden mittainen valitusaika.
Hovirinnankosken pohjapato on toteutettava 2019 tehdyn yleissuunnitelmapiirustuksen mukaisesti mahdollisimman luonnonmukaiseksi.
Rautelankosken kunnostuksessa uoman monimuotoisuutta lisätään. Kalojen poikaskivikoiden materiaalin pitää olla luonnonkiveä. Koskessa säilyy mahdollisuus veneillä.
Erittäin uhanalaisen, virtaavissa vesissä elävän vuollejokisimpukan siirrolle Someron pitää erikseen hankkia luvat.
Painion pohjapato ja rullarata on rakennettava 2016 tehdyn yleissuunnitelmapiirustuksen mukaisesti. Luvan saajan eli Someron on huolehdittava pohjapatojen, rullaradan, vedenkorkeusasteikoiden ja muiden rakenteiden asianmukaisesta kunnossapidosta. Someron on Painion pohjapadon rakentamisen jälkeen tarkkailtava keskivedenkorkeuden nousun vaikutuksia Painion vedenlaatuun.
Säännöstelyn lakkauttamisen seurauksena Painion keskivedenkorkeus nousee. Avi hyväksyi Someron arvion siitä, että nousua tulee olemaan 12 senttimetriä.
Hovirinnankosken alapuolisella Paimionjoella kevättulvakorkeus nousee noin 4 senttimetriä hankkeen vuoksi. Osaltaan vettyminen voi Elyn mukaan jopa lisätä alueen luontoarvoja.
Paimionjoen yläosa on laaja vesistöalue, jonka vuotuinen vedenkorkeuksien vaihtelu melkein puolittuu hankkeen myötä. Myös vedenkorkeuksien rytmi muuttuu.
Painiolla veden alle jää 3,2 hehtaaria maata. Maa-alueita lisävettyy noin 210 hehtaarin verran.
Vesanojan ja Keltiäisten osakaskunnat ovat muistutuksissaan todenneet, että osakaskunnat ovat yhteisessä kokouksessaan päättäneet olla antamatta suostumusta Painion keskivedenkorkeuden nostolle.
Myös muita muistutuksia Aluehallintoviraston päätöksestä on odottavissa.
Virtavesien hoitoyhdistys Virholle, jolta tuli myös muistutus, Avi toteaa, että hankkeella on positiivisia vaikutuksia kalastolle.
Hankkeesta koituu Somerolle ja sen asukkaille monia mittavia hyötyjä.
Painion pohjapadon rakentaminen vähentää ravinteikkaan pintaveden takaisinvirtausta järveen, parantaen näin Painion vedenlaatua ja ekologista tilaa. Toisaalta aluehallintovirasto katsoo, että Painion peltoalueiden lisävettyminen voi lisätä hajakuormitusta. Vaikutusten seuraamiseksi aluehallintovirasto määrää Painion vedenlaadun tarkkailua.
Paimionjoen yläosan hydrologis-morfologinen muuttuneisuus vähenee säännöstelystä luopumisen myötä. Hovirinnankoskesta poistuu vaelluseste, mikä hyödyttää virtavesieliöstöä.
Hanke edistää osaltaan kansallista kalatiestrategiaa. Aikoinaan perattua Rautelankoskea kunnostetaan. Säännöstelystä luopumisella on positiivisia vaikutuksia vesiluontoon ja vedenlaatuun.
Alivirtaamat kasvavat. Kevään alivedenkorkeudet nousevat. Vedenkorkeuksien vaihtelut lieventyvät. Takaisinvirtaus Painiolle vähenee, mikä parantaa järven vedenlaatua ja voi jopa vaikuttaa positiivisesti järven ekologiseen tilaan. Patojen ylläpitokustannukset pienenevät.
Painiolla keskivedenkorkeuden nousu tuo myös virkistyskäyttöhyötyä ranta- kiinteistöille. Laskennallinen hyöty vedenlaadun parantumisen myötä on arvioitu 20 vuodelle pääomitettuna olevan noin miljoona euroa.
Paimionjoen alajuoksulla sijaitsevalla voimataloudelle ja Koskivoima Oy:n pyörittämille kolmelle vesivoimalalle koituva hyöty ohijuoksutusten vähentymisen vuoksi on arvioitu kaikkien kolmen voimalaitoksen osalta yhteensä 176 000 euroksi.
Kalasto hyötyy säännöstelyn loppumisesta. Hanke parantaa pysyvästi kalaston elinolosuhteita. Tuleviin koskiin tehdään kutusoraikkoja. Virtaamavesien kaloille olisi teoriassa mahdollisuudet nousta mereltä jopa Somerolle asti. Mutta vain teoriassa.
Joen alajuoksulla kalankulku on kuitenkin estetty kolmella nykypäivän mittapuulla pienitehoisella voimalaitoksella, joista vain yhdellä on lupaehto kalatien rakentamisesta ja tarpeellisen vesimäärän luovuttamisesta.
Muualla jokia on ennallistettu ennen vesivoimaa vallinneeseen tilaan. Ruotsissa luonnontilaan palautettujen jokien määrä on huomattavasti Suomeakin isompi.
Muistuttajien, 15 kappaletta, mukaan hakemuksilla ei ole haettu Paimionjoen yläosan ennallistamista ennen säännöstelyä vallinneeseen tilaan.
Avi myöntää Turun Seudun Vesi Oy:lle luvan vastaisuudessakin lisäveden ottamiseen Paimionjoesta ja sen johtamiseen Savijokeen. Luvan saaja on todennut hakemuksessaan, että vedenotto Paimionjoesta on tulevaisuudessa epätodennäköistä.