eskustan eli Joensuun kehittämisestä oli viime kesänä opiskelijakilpailu, jonka yhteistyökumppani oli Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikkö.
Ideakilpailu tuotti ennätysmäisen sadon. Työstettäviksi saatiin 12 pohdittua visiota siitä, miten Somerolle saadaan nykyistä yhtenäisempi ja yhteisöllisempi kaupunkikeskusta.
Voittajaehdotus ”Kumipallona luokses pompin”, kuten pari muutakin suunnitelmaa, sisälsivät torin siirtämisen Joensuuntien varteen. Perusteluina olivat kaupunkikuvan parantaminen, saavutettavuus ja ihmislähtöisyys.
Suunnitelmaehdotuksissa esitettiin Kiiruuntien ja Kiiruunpuiston pohjoisreunan osoittamista toriksi. Kiiruuntie muutettaisiin kevyelle liikenteelle ja autoliikenne järjestyisi muuta kautta. Vastaavasti Kiiruunpuistoa kohdeltaisiin arvokasta puustoa suojellen.
Nykyinen katutila muuttuisi yhteiseksi ihmisille. Samalla saataisiin näkyvyyttä Kiiruun kampusalueelle. Alue käsittää kokonaisuuden, jossa sijaitsevat Kiiruun koulu, puisto, ja talo sekä Kivimakasiini, kirjasto, uimahalli ja monitoimihalli.
Kaupunginjohtaja Sami Suikkanen ei koe, että keskustasuunnittelun kilpistyisi pelkästään torin paikasta päättämiseen.
– Toinen iso asia torin paikan ohella on Joensuuntien katutilan kehittäminen. Se on kiinteästi yhteyksissä torin sijaintipaikan kanssa, siinä miten Kiiruun puiston reunaa tullaan kehittämään. Samalla avattaisiin näkymää Someron sivistyspalveluiden suuntaan nykyistä paremmin.
Liikenneturvallisuutta parantava korotettu katuosuus voitaisiin rakentaa Joensuuntielle, tuomalla sinne ”kävelykatumaisia elementtejä”, mikä ei silti tarkoittaisi varsinaista kävelykatua.
– Todella hyvin jo edellisessä katuremontissa ajatusta toteutettiin tuomalla Joensuuntien ympärille eri tavoin kivetettyjä osuuksia. Ideakilpailussa oli ehdotus, jossa torin suuntaan Hämeentielle ja R-Kioskin sekä Jussin Baarin väliselle osuudelle tehdään muusta ympäristöstä poikkeavaa katutilaa.
Kolmantena isona teemana Suikkanen nimeää nykyisten viheralueiden ja virkistysalueiden yhdistämisen.
– Pitää tutkia, pystytäänkö Somerolla toteuttamaan kilpailuehdotuksissa mukana ollut siltaratkaisu Jaatilanjoen yli. Pappilanpellon rantareitti saataisiin yhdistettyä Akustinpuistoon.
Hyötyjänä olisi somerolaisten liikunta.
– Suositusta Kirkkojärven kiertämisestä lenkkeilymielessä saataisiin paremmin toimiva, melko yhtenäinen reitti. Ja saataisiin erityisesti Akustinpuisto nykyistä paremmin esille.
Jaatilanjoen ylittävään ponttoonisiltaan Suikkanen ei halua vielä ottaa kantaa.
– Sitä ei ole tarkemmin mietitty, minkätyyppinen silta olisi. Näkisin, että Kaislarannasta Someronjoen yli Lamminniemeen johtava, hyvin kapea kevyen liikenteen silta voisi olla edullinen malliesimerkki. Myöhemmin selviää, mikä on kustannustehokkain vaihtoehto. Itse en ole asiantuntija, Suikkanen hymähtää.
Jaatilanjoessa jäät liikkuvat keväisin virtauksen johdosta, mikä asettaa sillan suunnitteluun omat reunaehtonsa.
Alkuperäinen idea torin siirtämisesta osittain Kiiruuntien paikalle ja vain pienelle osalle Kiiruunpuistoon on matkan varrella hieman kadonnut. Ideoiden mukaan Kiiruuntie muutettaisiin kävelytieksi, ja autoliikenne kulkisi Raadelmantien kautta.
Suikkanen huomattaa, ettei mikään ole erityisemmin muuttunut lähtökohdista.
– Alunperin suunnitelmaehdotuksissa oli kahdessakin työssä esillä torin paikan muuttaminen. Pitää tarkistaa, oliko niissä ajateltu eri tavalla Kiiruuntien kulkuyhteys autoille. Voihan olla, että liikenne säilyy ennallaan, mutta toritatapahtuman aikana autoliikennettä ei Kiiruuntietä olisi.
On noussut vastustusta, että Kiiruunpuiston puustoon koskettaisiin ja puistoa kutistettaisiin.
– Asiaa tarkatellaan, miten ideoita parhaiten viedää eteenpäin. Kilpailua käynnistettäessä ja myös palkintolautakunnassa kuitenkin alun pitäen suhtauduttiin valmiiksi kriittisesti ratkaisuihin, joissa joitakin tieväyliä kokonaan poistettaisiin käytöstä.
Suikkanen korostaa että erityisesti tällä kuitenkin ajateltiin Joensuuntietä, ettei sitä osittainkaan muuteta kävelytieksi.
– Jos katsoo Kiiruunpuiston reunaa, ei tori juurikaan veisi pois puistoaluetta – suunnilleen noin Kiiruuntalon kellarille asti. On epärealistinen ajatus, että kaikki asiat tulevat säilymään maailman loppuun asti sellaisinaan.
Välttämättä ei puhuta niin isosta torialueesta kuin on nykyisin.
– Nykyinenkin toriaukio voi säilyä tapahtuma- ja markkinakäytössä, silloin kun tarvitaan isompia ratkaisuja.
– Normaalikäytössä tori ei vaadi niin isoa tilaa. Olisi hienoa, että siellä järjestettävät tapahtumat saataisiin näkymään paremmin Joensuuntien varteen asti. Se toisi paljon lisää elävyyttä pääraitin eli Joensuuntien ympäristöön.
Monet yksityiskohdat ratkeavat myöhemmin kuntalaiskeskustelun kautta.
– Tässä vaiheessa on kyse ideoista. Mitään päätöksiä ei ole. Tässä vaiheessa luodaan yhtenäinen esitys suunnittelukilpailun kärki-ideoista. Eri osa-alueet laitetaan toimimaan yhteen. Kilpailutöistä on nyt poimittu parhaita ajatuksia, joita sitten yhdistetään toimivaksi kokonaisuudeksi.
Suikkanen toivoo, että muutoksissa ei liikaa ajateltaisi yksityiskohtia, vaan keskityttäisiin kokonaisuuteen ja siihen, miten osaset toimivat yhteen. Jos parkkipaikkat jossain vähenevät, pitää miettiä, miten niitä toisessa paikassa korvataan.
– Jatkotyöstön kautta mennään eteenpäin. Sen jälkeen käydään sidosryhmäkeskustelut, mitä mieltä ovat eri käyttäjäryhmät. Sen jälkeen vasta tehdään ohjelman hyväksymispäätöksiä, jotka viedään toteutukseen tulevina vuosina.
Keskustan suunnittelua eteenpäin vievään elinvoimatyöryhmään kuuluu viranhaltijoina kaupunginjohtaja Sami Suikkasen lisäksi tekninen johtaja Marko Mäkinen, maankäyttöinsinööri Jyrki Virtanen, maanrakennusmestari Jyrki Rinta-Paavola ja elinkeinoasiantuntija Antti Leino.
Kaupunginhallituksen valitsemat luottamushenkilöt ohjausryhmässä ovat keskustan Tero Pirttilä (varalla Jani Kurvinen), sosiaalidemokraattien Riitta Lehtinen (Ismo Valve), kokoomuksen Jutta Varjus (Totti Nuoritalo ) sekä perussuomalaisten Matias Mäkinen (Janne Nurmi).